Suomen Lakimiesliiton teettämä lakimieskunnan palkkatutkimus perustuu yksityisen ja julkisen sektorin lakimiehille tehtyyn kyselyyn lokakuun 2007 palkoista. Yksityissektorin palkkatutkimuksen tuloksia esiteltiin tarkemmin Lakimiesuutisten numerossa 2/2008.
Lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka on 4 972 euroa. Kokonaispalkalla tarkoitetaan kiinteää kuukausipalkkaa lisättynä päätoimeen liittyvillä rahallisilla eduilla, ylityökorvauksilla ja luontoisetujen verotusarvoilla. Keskipalkan lisäksi tarkastelemme lakimiesten palkkojen hajontaa. Mediaanipalkalla (F50) viitataan siihen palkkatasoon, joka jota enemmän ja vähemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Mediaanin rinnalla tarkastelemme palkkatasoja palkkahajonnan ääripäissä. Hajonnan alapäässä tarkastelemme F10-palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 10 prosenttia tutkimusjoukosta. Hajonnan yläpäässä F90-palkka viittaa palkkatasoon, jonka ylittää 10 prosenttia tutkimusjoukosta.
Palkkakehitys yleisessä tahdissa
Edellisestä tutkimuksesta, jossa tutkittiin lokakuun 2006 palkkoja, lakimiesten keskipalkka nousi 4,8 prosenttia. Inflaatio samana aikana oli 2,6 prosenttia, jolloin keskipalkka nousi reaalisesti 2,2 prosenttia. Palkkakehitys oli julkisella sektorilla hitaampaa kuin yksityisellä sektorilla. Kuntasektorilla palkat nousivat vain 0,7 prosenttia ja valtiolla 3,9 prosenttia, kun ne yksityissektorilla nousivat 5,1 prosenttia. Koko lakimieskunnan palkkataso on kehittynyt yhtä jalkaa yleisen ansiokehityksen kanssa koko laman jälkeisen ajan.
Mediaanipalkka nousi hieman keskipalkkaa vähemmän, 5.0 prosenttia, mikä tarkoittaa lakimiesten palkkahajonnan hieman kasvaneen. Valtiosektorilla keskipalkka nousi 3,8 prosenttia ja mediaanipalkka 4,1 prosenttia, eli palkkahajonta laski hieman. Yksityisellä sektorilla palkkahajonta kasvoi, kun keskipalkka nousi 5,1 prosenttia ja mediaanipalkka 4,0 prosenttia.
Nuorilla juristeilla palkkakehitys on ollut keskimääräistä nopeampaa. Alle 30-vuotiaiden juristien mediaanipalkka nousi vuodessa 7,6 prosenttia 2 946 eurosta 3 170 euroon ja keskipalkka 6,6 prosenttia 2 988 eurosta 3 184 euroon. Mediaanipalkka nousi huomattavasti nopeammin kuin keskipalkka ja nuorten lakimiesten palkkahajonta väheni.
Sektoreilla on eroa
Kaikkien lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka oli selvityksen mukaan 4 972 euroa viime vuoden lokakuussa mediaanipalkan asettuessa 4 543 euroon. Joka kymmenes lakimies ansaitsi vähemmän kuin 3 050 euroa ja joka kymmenes yli 7 290 euroa.
Sektoreilla on kuitenkin eroa. Julkisella sektorilla palkkahajonta on huomattavasti pienempää kuin yksityisellä sektorilla. Valtiosektorin mediaanipalkka 4 200 euroa ja keskipalkka 4 361 euroa ovat hyvin lähellä toisiaan. Kuntasektorilla mediaanipalkka on 4 150 ja keskipalkka 4 486 euroa palkkahajonnan ollessa hieman valtiosektoria suurempaa. Yksityissektorilla erittäin hyvin ansaitsevat yksilöt nostavat keskipalkkaa ja kasvattavat keskipalkan ja mediaanipalkan eroa. Keskipalkka nousee 5 882 euroon mediaanipalkan jäädessä 5 146 euroon.
Sama ero näkyy selvästi tarkasteltaessa palkkahaitarin päitä. Valtiolla joka kymmenes juristi ansaitsee alle 2 919 eroa ja kuntasektorilla 2 822 euroa. Yksityissektorilla joka kymmenes juristi ansaitsee alle 3 420 euroa.
Vielä selvemmin ero näkyy palkkahaitarin yläpäässä. Valtiosektorilla joka kymmenes juristi ansaitsee yli 5 957 euroa ja kuntasektorilla yli 6 443 euroa. Yksityissektorilla joka kymmenes ansaitsee yli 9 354 euroa. Juuri näiden hyvin ansaitsevien korkeat tulot nostavat keskipalkkaa suhteessa mediaanipalkkaan erityisesti yksityissektorilla, mutta myös koko lakimieskunnassa.
Valtiosektorin ja yksityisen sektorin palkkojen välisessä suhteessa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Keskimäärin lakimies ansaitsee julkisella sektorilla 76 prosenttia yksityissektorin vastaavan lakimiehen palkasta. Asematasoittain tilanne on erilainen ja kehitys on ollut sekä erisuuntaista että eri nopeudella tapahtuvaa.
Viimeisen kymmenen vuoden tarkastelussa valtiosektorin ja yksityisen sektorin palkkasuhde on kokonaisuutena hieman heikentynyt, mutta erot eri asematasojen välillä ovat suuria. Vuoteen 2006 verrattuna alempien johtajien ja osastopäälliköiden tasolla on tapahtunut suotuisaa kehitystä ja valtiosektorilla on saavutettu yksityisen sektorin palkkatasoa. Ylimmissä johtotehtävissä ja lakimiestehtävissä taas on tapahtunut lievää jälkeen jäämistä.
Yksityisen sektorin lakimiehet ovat selvästi muita nuorempia. Heidän keski-ikänsä, 40,6 vuotta, oli lähes kuusi ja puoli vuotta alempi kuin julkisen sektorin lakimiesten keski-ikä 46,9 vuotta. Julkisella sektorilla yli 60-vuotiaiden osuus oli noussut 13 prosenttiin vuoden 2003 kuudesta prosentista.
Kokonaistyöaika 42 tuntia viikossa
Lakimiesten sovittu työaika on keskimäärin 37 tuntia viikossa. Todellinen kokonaistyöaika sen sijaan nousi keskimäärin 42 tuntiin. Joka kymmenes lakimies teki töitä 50 tuntia tai enemmän viikossa. Julkisella sektorilla keskimääräisen todellisen työviikon pituus oli 41 tuntia ja yksityissektorilla 44 tuntia. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla 10 prosenttia teki yli 50-tuntista työviikkoa.
Lakimiehistä 57 prosenttia ilmoitti tekevänsä ylitöitä keskimäärin kuusi tuntia viikossa. Edellisessä tutkimuksessa 63 prosenttia lakimiehistä teki ylitöitä, ja niitä tehtiin keskimäärin seitsemän tuntia viikossa. Yksityissektorilla ylitöitä teki 68 prosenttia vastaajista, kun julkisella sektorilla vain 48,8 prosenttia. Yksityissektorilla ylitöitä myös tehtiin keskimäärin kahdeksan tuntia, kun määrä julkisella sektorilla jäi keskimäärin viiteen tuntiin.
