|
Lakimieskunnan kokonaispalkka on
SUOMEN LAKIMIESLIITON teettämä palkkatutkimus perustuu yhdistettyyn yksityisen ja julkisen sektorin perusaineistoon. Tämänkertainen osio sisältää pääsääntöisesti koko jäsenkuntaa ja julkista sektoria koskevat tulokset. Yksityissektorin aineistosta on tehty aiemmin oma raportti, joka julkaistiin Lakimiesuutisten numerossa 3/2004. Tekstissä tarkastellaan pääsääntöisesti kokonaispalkkaa. Se on kiinteä kuukausipalkka lisättynä päätoimeen liittyvillä rahallisilla eduilla, ylityökorvauksilla ja luontoisetujen verotusarvoilla. Tulokset koskevat 7 618 oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanutta liiton jäsentä, jotka olivat kokopäivätoimessa lokakuussa 2003. Taulukoissa ja kuvioissa on yleisimmin käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkkojen aritmeettista keskiarvoa ja ns. fraktiileja eli F10-, F50- (mediaani) ja F90-arvoja. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan esimerkiksi palkan suuruuden mukaiseen järjestykseen, alle F90-palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Kuvioissa tarkastellaan palkkaa mm. sukupuolen, iän, kokemuksen, aseman, sektorin ja paikan mukaan. Oikeassa reunassa esitetään lakimiesten prosentuaaliset lukumääräjakaumat sekä tunnuslukujen arvot. Naiset tienaavat alle 4 000 euroa Kaikkien lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka oli selvityksen mukaan 4 298 euroa viime vuoden lokakuussa. Mediaanipalkka oli 3 964 euroa, F10-palkka 2 614 euroa ja F90-palkka 6 152 euroa. Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 3 758 ja miesten 4 757 euroa, eli naisten ansiot olivat 79 prosenttia miesten vastaavista. Keskimääräinen ero oli sama kuin vuonna 2001. Ero ei kuitenkaan kerro palkkadiskriminaation määrää, sillä eri sektoreilla samoissa työtehtävissä sukupuolten välinen palkkaero voi olla perusteltu, jos miesten ja naisten osaaminen tai muut ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Alle 30-vuotiaitten keskimääräinen palkka oli 2 787 ja 50–59-vuotiaiden 4 927 euroa. Vuonna 2003 valmistuneiden lakimiesten keskipalkka oli 2 549 euroa, F10-palkka 1 700 ja F90-palkka 3 360 euroa. Yksityisen sektorin lakimiehet ovat selvästi muita nuorempia. Heidän keski-ikänsä, 39 vuotta, oli seitsemän vuotta alempi kuin julkisen sektorin lakimiesten keski-ikä. Julkisella sektorilla yli 60-vuotiaiden osuus oli noussut kuuteen prosenttiin vuoden 2001 neljästä prosentista. Valtion keskipalkka 3 849 euroa Valtiosektorin keskipalkka oli 3 849 euroa, F10-palkka 2 500 ja F90-palkka 5 253 euroa (ks. kuviot 1, 2 ja 3). Valtion palkkajakauma on muodoltaan selvästi erilainen kuin yksityissektorin, jonka jakauma on ns. oikealle vino. Tällöin keskipalkka on selvästi korkeampi kuin mediaanipalkka. Yksityissektorilla ero oli 636 euroa, mikä johtuu siitä, että joillekin yskityisille lakimiehille maksetaan todella korkeaa palkkaa, mikä nostaa palkan aritmeettista keskiarvoa muttei mediaania. Valtiosektorilla keskipalkan ja mediaanipalkan ero oli vain 183 euroa.
Vuonna 2003 valmistuneiden valtiosektorin lakimiesten keskipalkka oli 1 934 euroa, mediaanipalkka 1 733 euroa, F10-palkka 1 624 euroa ja F90-palkka 2 540 euroa. Kokemuksen karttuminen 20 vuoteen nosti keskipalkan 4 145 euroon. Ylimpään aseman mukaiseen ryhmään kuului 6,6 prosenttia valtiosektorin lakimiehistä. Heidän keskimääräinen palkkansa oli 5 788 euroa. Kuntien keskipalkka 3 969 euroa Kuntasektorin keskipalkka oli 3 969 euroa, F10-palkka 2 733 ja F90-palkka 5 812 euroa (ks. kuvio 4). Kuntasektorilla keski- ja mediaanipalkan ero oli 349 euroa eli selvästi suurempi kuin vastaava ero valtiolla. Tuloksia tulkittaessa on pidettävä mielessä, että sektorilla työskenteli kaikkiaan vain 435 lakimiestä. Kokonaistyöaika 43 tuntia Lakimiesten työajan selvittäminen on hankalaa, sillä useat vastaajat eivät ilmoittaneet työaikaansa ollenkaan tai merkitsivät sen vain ”noin-arviona”. Lomakkeissa kysyttiin säännöllisen ja todellisen keskimääräisen viikkotyöajan lisäksi ylityötuntien lukumäärää. Työaika oli keskimäärin 38 tuntia viikossa. Todellinen kokonaistyöaika sen sijaan nousi keskimäärin 43 tuntiin. Joka kymmenes lakimies teki töitä 50 tuntia tai enemmän viikossa. Lakimiehestä 62 prosenttia ilmoitti tekevänsä ylitöitä keskimäärin 7 tuntia viikossa. Yksityissektorilla ylitöitä tehtiin jonkin verran enemmän kuin julkisella sektorilla. Valtion palkat paranivat Vuoden 2003 maaliskuussa toteutettiin yleisesti tulopoliittisen sopimuksen mukaiset palkankorotukset. Näitä olivat yleiskorotus (vähintään 2,1 %), liittoerä (0,5 %) sekä tasa-arvoerä. Valtion lakimiehistä 63 prosenttia ilmoitti saaneensa vain yleiskorotuksen. Yksityissektorilla henkilökohtaisilla palkankorotuksilla näyttää olevan suurempi merkitys. Valtiosektorin VALPAS-ratkaisun tulokset näkyvät selvästi alan ansiokehityksessä. Yksityisen sektorin ansiot nousivat kahdessa vuodessa 5,5 prosenttia, mutta valtiosektorin 8,1 prosenttia.
Kuntasektorin palkat nousivat vastaavana ajanjaksona 4,7 prosenttia. Ansiokehityslukuja tarkasteltaessa on kuitenkin muistettava lakimiesten vähäinen lukumäärä, mikä vahvistaa erilaisten rakenne- ym. tekijöiden vaikutuksia. Valtiosektorin suotuisa ansiokehitys on nostanut sektorin alemmissa johtotehtävissä työskentelevien palkkojen suhdetta yksityissektoriin kuudella prosenttiyksiöllä. Keskimäärin valtiosektorin keskipalkka läheni yksityissektorin palkkaa kahdella prosenttiyksiköllä. Kuntasektorin suhteellisessa tilanteessa ei sen sijaan näytä tapahtuneen muutosta. Kuvio 5: Lakimieskunnan kokonaispalkka 2003/10
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
