Tämän sarjan aiemmissa osissa on keskitytty liiton sisäisen organisaation ja sen toimintatapojen esittelyyn. Liiton sisäistä toimintaa ei kuitenkaan voi ymmärtää irrallaan siitä ympäristöstä, missä liitto toimii. Toimintaympäristöstä seuraavat niin liitolle tärkeät tavoitteet kuin niiden ajamisen tavat ja mahdollisuudetkin. Liiton sisäinen organisaatio ja toiminta järjestetään vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ei toisinpäin.
Kannanmuodostus- ja vaikuttamisprosesseista keskeisin on liiton vaikutus työmarkkinasopimuksiin. Työ- ja virkaehtosopimusten käsittely tuo myös hyvin esille sen, kuinka kiinteässä yhteydessä liiton sisäinen toiminta ja liiton ulkoinen vaikuttaminen ovat.
Kollektiivisopimukset
Työ- ja virkaehtosopimukset ja niihin liittyvä vääntö tulevat näkyviksi julkisuudessa lähinnä neuvottelukierrosten yhteydessä. Kuten kaikille ammattijärjestöille, niin myös Lakimiesliitolle neuvottelukierros tarkoittaakin aina pitkiä päiviä sekä raskasta ja perusteellista valmistautumista.
Kuva, jossa työmarkkinapolitiikka ja -edunvalvonta ovat ajankohtaisia vain neuvottelujen aikana ja niihin valmistauduttaessa, on kuitenkin harhaanjohtava. Neuvotteluissa ne kysymykset, jotka näkyvät työmarkkinaedunvalvonnassa päivittäin vuodesta toiseen, tulevat näkyviksi myös laajemmissa yhteyksissä. Ne eivät kuitenkaan katoa mihinkään neuvottelukierrosten välissä.
Samaan aikaan neuvottelukierrosten merkityksen ylikorostaminen saattaa johtaa käsitykseen, että edunvalvonta toimii sopimuskauden mittaisilla jaksoilla. Yksittäiset sopimukset ja neuvottelukierrokset ovat kuitenkin vain etappeja edunvalvonnan pitkällä tiellä. Suuret muutokset palkoissa, työajoissa ja työntekijöiden asemassa tapahtuvat pidemmällä aikajänteellä, jossa joka kierroksella eri osapuolet pyrkivät hivuttamaan asioita omalta kannaltaan oikeaan suuntaan.
Neuvottelurakenne
Neuvottelukierroksilla esiin nousee selvimmin se rakenne, jossa Lakimiesliitto edunvalvontaansa tekee. Akavalainen neuvottelutoiminta hoidetaan ns. neuvottelujärjestöjen avulla. Akavalaisessa kentässä järjestäytyminen perustuu koulutukseen, mutta sopimukset solmitaan toimialoittain. Akavalaiset liitot ovatkin perustaneet kaksi neuvottelujärjestöä. Julkisella sektorilla sopimukset kaikkien akavalaisten ryhmien puolesta neuvottelee ja solmii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN.
Käytännössä niin YTN:n kuin JUKOnkin toimintaa pyörittävät liittojen asiamiehet. JUKOssa valtiosektorin neuvottelukunnassa on toiminut Lakimiesliiton eläkkeelle siirtyvä asiamies Esa Eriksson ja hänen seuraajansa Kati Virtanen. YTN:ssä Taru Turunen on puolestaan toiminut pitkään muun muassa YTN:n hallituksessa.
Lakimiesliiton sisäisten valiokuntien seuraamissa ja käsittelemissä asioissa painottuvat niin neuvottelukierrosten aikana kuin välilläkin juuri neuvottelujärjestöissä käsiteltävät asiat. Liiton kannalta keskeistä on neuvottelujärjestön linjan saaminen lakimiehille mahdollisimman edulliseksi, mutta myös neuvottelujärjestön suhteellisiin vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvät kysymykset.
Strategisia valintoja
Neuvotteluissa kantoja yhteen sovitetaan paitsi neuvottelujärjestöjen sisällä, myös muiden palkansaajajärjestöjen kanssa sekä totta kai työnantajan kanssa. Erityisesti keskeisissä työmarkkinajärjestelmän perusperiaatteita koskevissa kysymyksissä tehokas edunvalvonta vaatii laajaa yhteistyötä koko palkansaajakentässä. Toisaalta eri liittojen tavoitteet eroavat niin eri keskusjärjestöissä kuin Akavan sisälläkin.
Liiton sisäisen päätöksenteon keskeinen tehtävä on arvioida, millä strategialla saavutetaan liiton jäsenten kannalta edullisin lopputulos. Joissain asioissa laaja yhteistyö tuottaa parhaita tuloksia, toisissa taas esimerkiksi neuvottelujärjestön tai liiton tavoitteet vesittyisivät liikaa kovin laajapohjaisessa yhteistyössä. Viime kädessä liiton strategiset linjaratkaisut tehdään liiton hallituksessa, mutta taustalla on aina asianomaisen valiokunnan läpikäymä perusteellinen valmistelu ja keskustelu.
Pohja
Onnistunut edunvalvonta vaatii myös ajantasaista ja kattavaa tietoa siitä ympäristöstä, jossa paitsi Lakimiesliitto myös liiton jäsenet toimivat. Neuvottelu- ja sopimustoimintaympäristöstä saatavan tiedon osalta keskeisessä asemassa ovat neuvottelujärjestöt. Riittävä tieto jäsenkunnan tilanteesta ja tarpeista vaatii liitolta suoraa tutkimustoimintaa sekä yhteistoimintaa jäsenkunnan kanssa, jotta jäsenten työelämässään kohtaamiin haasteisiin voidaan vaikuttaa niin työmarkkinapolitiikassa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessakin.
Suurten kehityslinjojen, kuten lakimieskunnan rakenteen kehittymisen seuranta, työllisyyden seuranta sekä liiton jäsenkunnan kehityksen seuranta keskittyy liiton hallitukselle ja siinä voidaan käyttää laajasti hyväksi muun muassa Tilastokeskuksen tilastoja sekä muuta virallista tilastoaineistoa.
Liiton oman tutkimustoiminnan koordinointi jakaantuu valiokuntien kesken tutkimuksen tavoitteiden mukaisesti siten, että jokainen valiokunta vastaa omalle toiminnalleen keskeisten asioiden selvittämisestä. Järjestövaliokunta tekee säännöllisesti jäsentutkimuksia, joilla selvitetään jäsenten näkemyksiä liitosta ja toiveita sen toiminnasta. Koulutuspoliittisen valiokunnan vastuulle taas kuuluvat liiton sijoittumistutkimukset, joilla selvitetään vastavalmistuneiden lakimiesten sijoittumista työmarkkinoille. Opiskelijavaliokunnan tutkimusten kohteena on ollut opiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti.
Ammattijärjestölle keskeisin tutkimuksen kohde on kuitenkin liiton jäsenten asema työmarkkinoilla. Julkisen ja yksityisen sektorin jäsenille tehdään vuosittain palkkatutkimus, josta vetovastuu asettuu asianomaisille valiokunnille. Lisäksi liitto on selvittänyt nuorten lakimiesten työaikoja yksityisellä sektorilla ja tulevassa syyskuussa toteutetaan tutkimus määräaikaisista työsuhteista sekä yksityisen että julkisen sektorin juristeilla.
Erityisesti nuoria ja julkisella sektorilla työskenteleviä lakimiehiä koskettavat määräaikaiset palvelussuhteet. Määräaikaisuudet vaikuttavat voimakkaasti niin työuraan kuin yleisiin tulevaisuuden suunnittelun edellytyksiinkin. Lukuisissa tapauksissa määräaikaisuus ei jää väliaikaiseksi asiain tilaksi, vaan määräaikaisuudet seuraavat toisiaan. Lakimiesten määräaikaisuustutkimus tukee liiton edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä määräaikaisten palvelussuhteiden määrän vähentämisessä.
Yhteiskunnalliset kysymykset
Yhteiskunnallisissa kysymyksissä vaikuttamismekanismit ja mahdolliset yhteistyötahot eroavat osin työmarkkinaedunvalvonnasta, mutta liiton valmistelu- ja päätöksentekomekanismit toimivat samoilla periaatteilla.
Liitolle keskeisimpiä yhteiskunnallisia vaikuttamisen kohteita ovat kansallinen oikeuspolitiikka ja oikeuslaitos, jotka koskettavat laajasti koko lakimieskuntaa. Erityisesti oikeuslaitosta koskevissa asioissa kysymyksillä on vahva kytkös lakimiesten ammatilliseen edunvalvontaan julkisella sektorilla, eikä oikeuspolitiikkaa voida tarkastella kokonaan työmarkkinakysymyksistä erillisenä kokonaisuutena.
Oikeuslaitokseen liittyvät kysymykset koskettavat kuitenkin laajasti myös niitä lakimiehiä, jotka eivät työskentele oikeuslaitoksen palveluksessa. Valtiosektorin jälkeen suurin yksittäinen lakimiehiä työllistävä ala on asianajoala, jolla työskentelee yli 1 500 Lakimiesliiton jäsentä. Suuri osa muistakin yksityisen ja julkisen sektorin tehtävissä toimivista juristeista on tavalla tai toisella tekemisissä oikeuslaitoksen kanssa. Käytännössä kaikki liiton jäsenet toimivat koulutuksensa mukaisesti oikeusjärjestelmään liittyvien kysymysten parissa, tekivätpä he lainvalmistelua tai yritysten sopimustoimintaa.
Oikeuslaitos lakimieskunnan ohjaajana
Perinteisesti laajimmin koko lakimieskuntaa koskettanut oikeuslaitoksen toimintamuoto on ollut tuomioistuinharjoittelu, jonka on läpikäynyt suuri osa suomalaisesta lakimieskunnasta. Viime vuosina auskultoinnin kehittäminen on ollut voimakkaasti esillä, kun ratkaisua on etsitty kysymyksiin harjoittelun houkuttelevuudesta ja tehokkuudesta.
Lakimiesliitolle keskeisiä kysymyksiä tuomioistuinharjoittelun suhteen ovat olleet jo vuosien ajan sen luonne yleisharjoitteluna, harjoittelun houkuttelevuus sekä harjoittelumahdollisuuksien riittävyys. Aktiivinen toiminta harjoitteluasiassa toi liitolle edustuksen asiaa pohtineessa oikeusministeriön työryhmässä, jonka mietintö on tätä kirjoitettaessa lausuntokierroksella.
Työryhmässä liittoa edusti oikeuspoliittinen asiamies Mikko Salo, mikä mahdollisti harjoittelun keskeisten kysymysten perusteellisen käsittelyn liiton hallituksessa ja oikeuspoliittisessa valiokunnassa koko työryhmän työskentelyn ajan. Toiminnan vaikuttavuudelle keskeinen oikea-aikaisuus voitiin toteuttaa tehokkaasti, kun eri vaihtoehtoja harjoittelun kehittämissuunnista voitiin käsitellä hyvissä ajoin työryhmän vielä työskennellessä.
Työryhmä saavuttikin lopputuloksen, jossa onnistuttiin yhdistämään varsin hyvin ne erilaiset odotukset, joita harjoittelun kehittämiseen oikeuslaitoksen ja koko lakimieskunnan eri ryhmien taholta kohdistui. Ilman hallituksessa ja oikeuspoliittisessa valiokunnassa käytyä laajaa keskustelua eri lakimiesryhmien erilaisten tarpeiden huomioiminen liiton vaikuttamistyössä olisi ollut huomattavan haastavaa.
Suuret linjat tehdään päivittäin
Liiton toiminnan ja vaikuttamistyön yhteys toimintaympäristöön syntyy liiton toimiston ja valiokuntien päivittäisessä ja viikoittaisessa toiminnassa. Valiokunnissa kootaan yhteen kattava edustus niistä liiton jäsenryhmistä, joita valiokunnan kysymykset koskettavat. Keskeisissä edunvalvonta-asioissa liiton hallitus ohjaa aktiivisesti valiokuntien ja toimiston toimintaa niissä puitteissa, jotka liiton valtuuskunta on sille asettanut.
Liiton valtuuskunnan vaalit järjestetään kuluvan vuoden syksyllä. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät valtuuskunnan 44 jäsentä. Valtuuskunta asettaa liiton toiminnalliset, edunvalvonnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joita hallitus ja sen apuna toimivat valiokunnat ja toimisto toteuttavat. Äänestä!
