Liiton valtuuskunnan vaalit järjestetään kuluvan vuoden syksyllä. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan liiton ylintä päätösvaltaa käyttävän valtuuskunnan 44 jäsentä. Valtuuskunta asettaa liiton toiminnalliset, edunvalvonnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joita hallitus ja sen apuna toimivat valiokunnat ja toimisto toteuttavat.
Valtuutus
Suuret linjat Lakimiesliitossa, kuten muissakin vastaavissa järjestöissä, vetää liiton valtuuskunta. Valtuuskunnan keskeisimmät tehtävät ovat syksyisin tapahtuvat liiton toimintasuunnitelman hyväksyminen ja sitä toteuttavan hallituksen valitseminen. Siinä missä valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, syksyllä asettamaan linjoja ja keväällä arvioimaan niiden toteutumista, kokoontuu hallitus kuukausittain ohjaamaan liiton päivittäistä toimintaa. Liiton hallitus asettaa alaisuuteensa joukon työryhmiä, joissa valmistellaan hallituksen linjausten mukaisesti liiton kantoja niin työmarkkinapoliittisiin ja oikeuspoliittisiin kuin koulutuspoliittisiinkin kysymyksiin. Hallitus myös asettaa liiton toiminnanjohtajalle ne linjat, joiden mukaisesti liiton toimistoa johdetaan. Hallituksen ja sen alaisten valiokuntien sihteereinä ja esittelijöinä toimivat liiton toimiston asiantuntijat toiminnanjohtajan alaisuudessa. Esittelijöiden tehtäviin kuuluu myös edustaa liittoa muun muassa Akavassa ja akavalaisissa neuvottelujärjestöissä sekä suhteessa ministeriöihin ja poliitikkoihin.
Johtaminen
Liiton johtamisen kannalta keskeisimmässä asemassa ovat liiton puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja. Rakenne on hyvin samankaltainen kuin esimerkiksi ylioppilaskunnissa, ja heijastaa akateemisen ammattiyhdistystoiminnan ja edunvalvonnan juuria yliopistoyhteisössä. Liiton puheenjohtajan roolina on ollut lakimiesidentiteetin ja ammattieetoksen ylläpitäminen hallituksen puheenjohtajan keskittyessä enemmän liiton konkreettiseen edunvalvontaan. Molempien puheenjohtajien ollessa luottamustoimisia on käytännön toiminnan vetämisestä vastannut liiton toiminnanjohtaja. Toinen ammattiyhdistysliikkeessä tavallinen malli on käytäntö, jossa liiton hallituksessa johtaa puhetta päätoiminen liiton puheenjohtaja, joka johtaa myös liiton toimistoa. Malli on yleinen erityisesti SAK:n ja STTK:n alaisissa liitoissa, kun taas lakimiesliittolainen malli esiintyy lähinnä perinteisissä akateemisissa liitoissa.
Pitkäjänteisyys
Liiton kannanmuodostus etenee pääasiallisesti valiokunnista hallituksen kautta valtuuskuntaan. Samalla valiokunnat toimivat hallituksen niille asettamissa rajoissa ja hallitus valtuuskunnan asettamissa puitteissa. Liiton toimisto seuraa liitolle keskeisiä kysymyksiä työmarkkinoilla, oikeuspolitiikassa ja koulutuspolitiikassa sekä liiton jäsenten tarpeita. Erityisesti toiminta akavalaisessa kentässä, Akavassa sekä akavalaisissa neuvottelujärjestöissä, vaatii liitolta jatkuvaa ja johdonmukaista kannanmuodostusta eri politiikkalohkojen kysymyksiin. Liiton toiminnan kannalta keskeisin toimintalohko on työmarkkinaedunvalvonta ja sopimusneuvotteluihin liittyvät kysymykset ovat tärkeimpiä liiton luottamuselinten käsittelemiä asioita. Sopimuskysymykset ovat ajankohtaisia aina, oltiinpa valmistautumassa neuvottelukierrokselle, neuvottelemassa tai arvioimassa neuvottelujen tulosta tai sopimusten toteutumista. Edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä toiminnan pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden merkitys korostuu prosessien kestäessä usein lukuisia vuosia, jopa vuosikymmeniä. Yksikään neuvottelukierros ei ole viimeinen eivätkä mitkään saavutukset pysyviä. Jatkuva kehityksen seuraaminen sekä tilannearvion, tavoitteiden ja strategian päivittäminen ovat välttämättömiä tuloksekkaalle edunvalvonnalle. Toisaalta toiminnan pitkäjänteisyys toki tarkoittaa myös sitä, että yksittäinen valiokunta tekee harvoin merkittäviä muutoksia toiminnan yleisissä tavoitteissa.
Valiokuntatyö
Lakimiesliiton puitteissa tämä työ tehdään yksityiskohtaisimmin liiton eri valiokunnissa. Tyypillisessä valiokunnan kokouksessa valiokunnan sihteerinä toimiva liiton toimiston esittelijä käy läpi valiokunnan sektorilla tapahtuneen kehityksen ja tulevaisuuden näkymät. Valiokunnan keskustelu menee usein varsin pitkälle eri tapahtumien yksityiskohtiin, mutta pääpaino on aina siinä, miten tapahtumat vaikuttavat laajemmassa yhteydessään. Näin luodaan pohja liiton toiminnalle ulospäin. Valiokuntien kootessa laajasti eri jäsenjärjestöjen edustajia on niillä valtava merkitys lakimieskunnan näkemysten kartoittamisessa. Valiokuntien keskustelusta liiton henkilökunta saa ne eväät, joilla liiton näkemyksiä eri yhteyksissä edustetaan. Valiokunnassa sovitetaan yhteen käsitykset vallitsevasta tilanteesta ja liiton tavoitteista mahdollisimman toimivaksi käytännön strategiaksi. Eri alueiden väliset yhteydet ovat lisääntyneet entisestään julkisen ja yksityisen sektorin työmarkkinakysymysten lähentyessä toisiaan. Työaikaan tai palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä ei voidakaan enää harkita edes suhteessa kokonaiseen sektoriin, vaan tarkastelussa täytyy ottaa huomioon koko työmarkkinakenttä. Oikeuspoliittisilla asioilla taas on usein tiivis yhteys niin työmarkkinakysymyksiin kuin koulutuspolitiikkaankin. Tämä on lisännyt liiton valiokuntien välistä yhteistyötä ja esimerkiksi tasa-arvojaosto on siirtynyt erillisestä jaostosta enemmän valiokuntien yhteistyöelimen suuntaan liiton tasa-arvotoiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi.
Yhteistyö
Liiton ulkoisten sidosryhmien ja liiton muiden valiokuntien lisäksi valiokuntien merkittävin yhteys on yhteys liiton jäsenjärjestöihin. Valiokunnan jäsenet, jotka edustavat eri jäsenjärjestöjä, tuovat asioiden käsittelyyn eri lakimiesryhmien ja -järjestöjen näkökannat. Tämän lisäksi valiokuntien toimintaan liittyy usein laajempaa yhteistyötä eri jäsenjärjestöjen kanssa. Parhaimmillaan liiton jäsenjärjestöt nivoutuvat mukaan liiton toimintaan aina kun liitto toimii lakimiesten edustajana suhteessa muuhun yhteiskuntaan jäsenjärjestöä koskevissa asioissa. Yhteistyötä tehdään niin tilaisuuksien järjestämisessä kuin vaikuttamistyössäkin, riippuen kulloisestakin yhteistyön tavoitteesta. Tukevammin vastuu eri politiikkalohkojen nivomisesta yhteen liiton toiminnassa lepää liiton hallituksen harteilla. Yksityisen ja julkisen sektorin työmarkkinaedunvalvonnan linjat kohtaavat hallituksen käsittelyssä oikeuspoliittisen ja koulutuspoliittisen kehityksen ja linjaukset muodostaen mahdollisimman yhtenäisen ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Hallitus antaa omalla keskustelullaan ja päätöksillään valiokunnille ja liiton työntekijöille ne linjat ja reunaehdot, joilla liiton tavoitteita edistetään sekä ne tavoitteet, joiden pohjalta valiokunnat tekevät omaa työtään eteenpäin.
Suuret linjat
Toiminnan peruslinjaukset hallitus nostaa valtuuskunnan hyväksyttäviksi kerran vuodessa kun valtuuskunta hyväksyy liiton toimintasuunnitelman. Tämän lisäksi valtuuskunnalta haetaan linjauksia, kun käsiteltävät asiat ovat erityisen merkityksellisiä tai pitkäjänteisiä. Sopimusneuvotteluihin liittyvät kysymykset ovat usein erityisesti sellaisia, joissa peruslinjauksia käsitellään valtuuskunnan kokouksessa. Valtuuskunnan edustaessa hallitusta laajemmin lakimieskunnan eri ryhmiä ja työmarkkinaedunvalvonnan ollessa liiton keskeisin tehtävä on pidetty tärkeänä, että liiton sopimustavoitteita käsitellään myös valtuuskunnassa. Liiton eri toimintalohkoja koskevat ohjelmat on myös perinteisesti nostettu valtuuskunnan hyväksyttäviksi. Erityisiä ohjelmia liitolle on laadittu lähinnä silloin, kun toimintaympäristö on muuttunut niin voimakkaasti, että linjoja on ollut tarpeen päivittää vastaavasti. Valtuuskunnan käsittely on näissä yhteyksissä tuonut laajempiin yhteyksiinsä sen keskustelun, jota valiokunnat käyvät sisäisesti päivittäessään jatkuvasti liiton linjaa.
Hyvän kehä
Leimallista liiton koko organisaation toiminnalle on sen pitkäjänteisyys. Kun toiminnalle ei voida asettaa lopullista tavoitetta, jonka jälkeen hanskat laitetaan naulaan, on toiminnassa sovitettava yhteen lyhyen aikavälin tavoitteet ja pidemmän aikavälin tavoitteet. Joka ikinen lopputulos on aina myös lähtökohta seuraavalle vaiheelle eikä loppu itsessään. Pikavoittojen hakemisen sijaan toiminnassa korostuu hyvien edellytysten rakentaminen seuraavalle vaiheelle. Tilannearvio päivittyy jatkuvasti, samoin näkemykset järkevästä strategiasta. Tavoitteissa tapahtuu hitaampaa muutosta, mutta nekin elävät ajassa. Ja viime kädessä jatkuva tavoitteiden, todellisuuden ja niiden suhteen arvioinnin kehä lepää niiden liiton jäsenten varassa, jotka toimivat liiton luottamustoimissa, valiokunnissa, valtuuskunnassa ja hallituksessa. Syksyllä järjestettävissä valtuuskunnan vaaleissa määritellään taas kolmeksi vuodeksi se, millaisella taustalla ja millaisilla painotuksilla Lakimiesliiton linja vedetään. Valtuuskunnan vaalien ehdokkaat, valtuuskunnan jäsenet ja valiokuntien jäsenet valitaan käytännössä liiton jäsenjärjestöissä. Käytännössä yksinkertaisin tapa osallistua liiton edunvalvontatoimintaan on hakeutua jonkin jäsenjärjestön toimintaan.
