Tänä vuonna palkkatutkimuksen tuloksissa näkyy hyvä yleinen taloudellinen tilanne. Palkkakehitys erityisesti yksityisellä sektorilla on parantunut, kertoo Eero Blåfield Lakimiesliitosta.
Alan kiinteän kuukausipalkan keskiarvo on noussut noin viisi prosenttia (5 898 eurosta 6 185 euroon) viime vuodesta.
Koko lakimieskunnan keskipalkan muutokseen vaikuttaa tutkimustuloksissa osaltaan se, että tänä vuonna yksityisen sektorin vastausaste nousi samalle tasolle julkisen sektorin kanssa.
Entistä pidempiä työpäiviä
Positiivinen taloussykli saattaa vaikuttaa myös siihen, että yhä useammassa paikassa juristien työpäivät ovat pidentyneet.
– Syiden pohtiminen on tietenkin vain valistunutta arvailua, mutta tulkitsisin, että työtä tehdään entistä enemmän ja kiireemmässä kuin ennen, Blåfield miettii.
Aiempaa harvemman juristin työaikaa seurataan.
Myös aiempaa harvemman juristin työaikaa seurataan. Liki puolet on yksityisellä sektorilla ilman työajanseurantaa ja julkisella sektorilla noin 38 prosenttia vastanneista.
Etätöihin on mahdollisuus melkein kaikilla: yksityisellä sektorilla noin seitsemän prosenttia ja julkisella kuusi prosenttia vastasi, ettei saa tehdä etätöitä vaikka haluaisi.
Omaa työhyvinvointia haluttaisiin parantaa ennen kaikkea vähentämällä työkuormaa ja selkeyttämällä työnjakoa. Suurin osa vastasi palautuvansa kohtalaisesti työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen.
Naiset pyytävät miehiä enemmän palkankorotuksia ja myös saavat useammin pyyntönsä läpi.
Naisten palkankorotuspyynnöt läpi
Viime vuonna Lakimiesliitto teki erikseen tutkimuksen miesten ja naisten välisistä palkkaeroista alalla.
Tämän vuoden palkkatutkimuksen mukaan miesten keskiansiot ovat noin 17 prosenttia naisten keskiansioita suurempia, mutta kehitystä on tapahtunut ja erot ovat kaventuneet.
– Palkkaerojen syitä pohdittaessa on spekuloitu, että naiset saattavat pyytää miehiä vähemmän palkkaa tai harvemmin palkankorotuksia. Nyt kysyimme ensimmäistä kertaa palkankorotuksen pyytämisestä. Kävi ilmi, että naiset pyytävät miehiä enemmän palkankorotuksia ja myös saavat useammin pyyntönsä läpi.
– Olemme tuloksesta iloisia, sillä olemme pitäneet asiaa esillä. Toivon, että sillä on ollut vaikutusta erojen erityisen suureen kaventumiseen tänä vuonna, Blåfield sanoo.
Vähemmän määräaikaisia työsopimuksia
Positiivista kehitystä on tapahtunut myös määräaikaisten työntekijöiden kohdalla, sillä määräaikaisten juristien osuus julkisella sektorilla on vähentynyt.
Määräaikaisuudet ovat edelleen tavallisia nuorten kohdalla, sillä eniten määräaikaisia on julkisella sektorilla 20–29-vuotiaiden vastaajien ryhmässä ja toiseksi eniten 30–39-vuotiaissa.
– Kun taloudella menee hyvin, julkinen ja yksityinen puoli saattavat joutua kilpailemaan samoista työntekijöistä, Blåfield arvelee kehityksen syitä.
Kun taloudella menee hyvin, julkinen ja yksityinen puoli saattavat joutua kilpailemaan samoista työntekijöistä.
Blåfieldin mukaan palkkatutkimuksen tulokset olivat liitossa osin odotettuja, mutta erityisesti yleinen palkkakehitys yllätti positiivisesti.
– Odotimme ja toivoimme tämän suuntaisia tuloksia, tietysti työn kuormittavuuden lisääntymistä lukuun ottamatta.
Palkankorotuksia saavat useimmin ne, jotka niitä itse pyytävät.
Vähimmäispalkkasuositus 4 290 euroa
Palkkatutkimuksen tarkoituksena on antaa jäsenille, niin työntekijä- kuin työnantaja-asemassa oleville, eväitä omiin palkkaneuvotteluihin.
Lakimiesliitolle tutkimus toimii yhtenä edunvalvonnan mittarina ja antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan toimintaa olisi hyvä viedä.
– Palkkataulukot julkaistaan lehden lisäksi myös verkossa. Niistä kannattaa tutkia tarkemmin erityisesti sitä, millaisella kokemuksella saa millaistakin palkkaa. Kannattaa etsiä itselle relevantti taulukko ja käyttää sitä palkkaneuvotteluissa perusteena omalle pyynnölle.
Palkkatutkimuksen tulosten mukaan annetaan myös Lakimiesliiton suositus vastavalmistuneiden juristien vähimmäispalkoiksi. Vuonna 2019 vähimmäispalkkasuositus on 4 290 euroa.
Vuonna 2019 vähimmäispalkkasuositus on 4 290 euroa.
Blåfield kehottaa jäseniä olemaan ennen kaikkea itse aktiivisia palkkaneuvottelujen suhteen, sillä tutkimustulosten mukaan oma aktiivisuus useimmiten palkitaan.
– Palkankorotuksia saavat keskimääräisesti useimmin ne, jotka niitä itse pyytävät, hän muistuttaa.
Lue palkkatutkimuksen tarkemmat tulokset Lakimiesliiton jäsenportaalista.
