Palkkatietoja kerättiin jälleen viime syksynä, mutta nyt ensimmäistä kertaa pelkästään sähköisen kyselyn muodossa. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut vastausintoon negatiivisesti, päinvastoin vastausprosentti nousi yli 33:een kaikista, joille kysely lähetettiin.
Julkisella sektorilla palkkojen prosentuaalinen nousu oli hieman suurempi kuin yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin palkkakilpailukyky siis parani.
Yksityisen sektorin edunvalvonnassa Lakimiesliitto on muutaman viime vuoden aikana panostanut erityisesti myös työaikoja ja työoloja koskeviin kysymyksiin. Muun muassa keskimääräinen työaika on laskenut vuoteen 2012 verrattuna.
Ansiokäsitteenä kokonaispalkka
Palkkatutkimuksessa selvitettiin päätoimen kokonaispalkkaa lokakuussa 2013. Kokonaispalkalla tarkoitetaan kiinteää kuukausipalkkaa, palkkaan kuuluvia lokakuuhun kohdistuvia lisiä, luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa sekä ylityökorvauksia. Tulospalkkiot eivät sisälly palkkatilastoihin.
Palkkauksen taso ja rakenne
Lakimiesliiton palkkatutkimuksen mukaan lakimieskunnan kiinteä kuukausipalkka nousi vuoden 2012 lokakuusta vuoden 2013 lokakuuhun 1,4 % ja kokonaispalkka 1,6 %.
Liiton kyselylomakkeella tiedusteltiin vastaajilta, mikä oli aiheuttanut muutoksen kokonaiskuukausiansioissa lokakuusta 2012 lokakuuhun 2013. Yleisimmin kuukausiansioiden nousun taustalla oli yleiskorotus. Yksityisellä sektorilla 22 % oli saanut henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän korotuksen (2012 lähes kolmannes) ja julkisella sektorilla 14 % (2012 sama).
Paikallisella tasolla eli yrityskohtaisesti sovitun korotuksen oli yksityisellä sektorilla saanut
5 % vastaajista (2012 9 %). Vastaavasti julkisella sektorilla virastokohtainen korotus oli kohdistunut 5 prosenttiin Lakimiesliiton palkkatutkimukseen vastanneista. Yksityisellä sektorilla henkilökohtaisten ja paikallisten korotusten määrä väheni mitä ilmeisimmin yleisen taloustilanteen vuoksi.
Lakimieskunnan kokonaispalkka
Palkkataulukoissa esitetään lakimiesten palkkojen keskiarvo, mediaani (F50) sekä hajontaa kuvaavat desiilit (F10) ja (F90). F10-desiili kertoo, että 10 % vastaajista ansaitsee vähemmän kuin kyseisessä kohdassa mainitun euromäärän, ja F90-desiilissä puolestaan 10 % ansaitsee enemmän kuin siinä mainitun euromäärän. Mediaanipalkka jakaa vastaajat kahtia, eli 50 % ansaitsee vähemmän ja 50 % enemmän kuin kyseisessä kohdassa mainitun euromäärän.
Lakimiesten keskipalkka vuonna 2013 oli 5 881 euroa kuukaudessa ja mediaanipalkka 5 400 euroa kuukaudessa. Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 5 283 ja miesten 6 615 euroa kuukaudessa.
Yksityisen sektorin palkat
Yksityisellä sektorilla työskentelevien lakimiesten kokonaispalkka oli lokakuussa 2013 keskimäärin 6 403 euroa kuukaudessa. Yksi kymmenestä yksityisen sektorin lakimiehestä ansaitsi vähintään 9 350 euroa kuukaudessa ja alin kymmenes ylsi korkeintaan 3 881 euron kuukausiansioihin.
Sukupuolten välinen palkkaero on yksityisellä sektorilla koko lakimieskunnan keskimääräistä palkkaeroa suurempi: naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 5 597 euroa ja miesten 7 280 euroa kuukaudessa. Vaikka uran alkupuolellakin (0–4 kokemusvuoden aikana) voidaan havaita hieman eroa miesten ja naisten välillä, tapahtuu merkittävämpi palkkaeron kasvu noin kymmenennen työkokemusvuoden tienoilla, jolloin palkkaero kasvaa noin 1 000 euroon. Syy tähän tulee selvittää.
Vuoden 2013 aikana valmistuneiden lakimiesten palkka yksityisellä sektorilla oli 3 838 euroa kuukaudessa.
Valtiosektorin palkat
Valtiosektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka oli 5 434 euroa kuukaudessa. Joka kymmenes valtiosektorin lakimies ansaitsi vähintään 7 000 euroa kuukaudessa. Vastaavasti alin kymmenys ylsi korkeintaan 3 800 euron palkkatasolle. Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 5 074 euroa ja miesten 5 916 euroa – sukupuolten välinen palkkaero on siis valtiosektorilla koko lakimieskunnan palkkaeroa pienempi ja huomattavasti pienempi kuin yksityisellä sektorilla.
Vuoden 2013 aikana valmistuneiden valtiosektorin lakimiesten keskipalkka oli 3 264 euroa kuukaudessa.
Kuntasektorin palkat
Kuntasektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka oli 5 331 euroa kuukaudessa. Joka kymmenes kuntasektorin lakimies ansaitsi vähintään 7 323 euroa kuukaudessa. Vastaavasti alin kymmenys ylsi korkeintaan 3 506 euron palkkatasolle. Tulosten tulkinnassa tulee huomioida vastanneiden pieni määrä (N=129), jolloin yksittäisten poikkeavien havaintojen vaikutus korostuu.
Pääkaupunkiseudulla kuntasektorilla työskentelevien lakimiesten palkka oli keskimäärin 4 972 euroa ja muualla Suomessa 5 581 euroa.
Sukupuolten välinen palkkaero kuntasektorilla oli hieman suurempi kuin valtiolla. Kunnissa palkkaero näyttää korostuvan erityisesti ylemmän johtajatason palkoissa.
Palkat yliopistoissa
Yliopistoissa työskentelevien lakimiesten keskipalkka oli 4 976 euroa kuukaudessa. Joka kymmenes lakimies ansaitsi vähintään 6 953 euroa ja alin kymmenys enintään 2 356 euroa kuukaudessa. Huomattavaa eroa palkoissa ei muodostunut sillä perusteella, sijaitseeko työpaikka pääkaupunkiseudulla vai muualla Suomessa.
Tulospalkkiot
Palkkatutkimuksessa kysyttiin erikseen tulospalkkioita, mutta tulospalkkiot eivät ole mukana palkkatilastoissa.
Noin 60 % palkkatutkimukseen vastanneista yksityissektorin lakimiehistä on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkioiden määrissä on suurta hajontaa, mutta tulospalkkioiden mediaani oli 5 788 euroa vuodessa, joka on noin 700 euroa enemmän kuin vuonna 2012. Yleisimpiä tulospalkkiot olivat rahoitusalalla (2012 teollisuudessa), jossa palkkioiden mediaani oli 4 681 euroa vuodessa.
Palkkatutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan liiton kotisivuilla www.lakimiesliitto.fi Jäsenelle-osiossa.
Teksti: Tommi Rainerma ja Juhana Harju
