Lakimiesliiton palkkatutkimus: Nuoret juristit kannattavat palkkojen avoimuutta

Lakimiesliiton henkilökohtaisen kehittymisen tiimin johtaja Eero Blåfield toteaa, että juristialalla palkka-avoimuuteen suhtautumiseen vaikuttavat vastaajan ikä, sukupuoli ja toimiala.

– Yleisesti voi sanoa, että julkisella sektorilla työskentelevät nuoret naiset suhtautuvat kaikkein myönteisemmin palkkojen avoimuuteen. Tuorein Lakimiesliiton palkkatutkimus vahvistaa näin yleisesti tiedossa olevaa käsitystä, Blåfield sanoo.

Julkisella sektorilla työskentelevät nuoret naiset suhtautuvat kaikkein myönteisemmin palkkojen avoimuuteen.

Lakimiesliiton toteuttaman tuoreimman palkkatutkimuksen mukaan keskimäärin 30 prosenttia vastanneista kannattaa palkkojen avoimuutta ja on valmis siihen, että kaikki tietävät vastaajan palkan. Julkisella puolella osuus on suurempi. 35 prosenttia on valmis täyteen palkka-avoimuuteen, kun taas yksityisellä sektorilla noin 20 prosenttia on valmis tähän.

– Naisten ja miesten välillä vastauksissa on myös selkeä ero. Esimerkiksi yksityisellä sek­torilla 25 prosenttia miehistä ei halunnut lisätä palkka-avoimuutta, kun taas naisista alle 10 prosenttia oli tätä mieltä, Blåfield sanoo.

Suhtautumista palkka-avoimuuteen tutkittiin viisiportaisella asteikolla

Suhtautumista palkka-avoimuuteen selvitettiin tutkimuksessa viidellä eri vaihtoehdolla.

Täyttä palkka-avoimuutta lievempään vaihtoehtoon eli palkkatietojen avoimuuteen vain oman työpaikan sisällä oli valmis 27 prosenttia vastanneista. Kolmantena vaihtoehtona kyselyssä oli mahdollisuus saada tiedot palkoista, jos epäilee syrjintää palkka-asioissa. Tähän vastasi myönteisesti 15 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Palkkatietojen avoimuuteen vain oman työpaikan sisällä oli valmis 27 prosenttia vastanneista.

30 prosenttia vastanneista oli valmis palkkojen avoimuuteen siinä tapauksessa, että tiedot ovat julkisia keskiarvona tai sukupuolen mukaan, mutta ei henkilökohtaisella tasolla.

10 prosenttia vastaajista oli ehdottomasti sitä mieltä, ettei palkka-avoimuutta tulisi avata nykyisestä, sillä palkka on jokaisen yksityinen asia.

Kolmikanta tutkii palkka-avoimuuden muutoskeinoja

Lähtökohdat palkka-avoimuuteen poikkeavat olennaisesti julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Julkishallinnon alalla eli valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa työskentelevien palkkatiedot ovat nimikirjalain mukaan julkisia. Yksityisellä sektorilla tilanne on erilainen. Perusperiaatteena on, että yksittäisellä työntekijällä on oikeus palkkasalaisuuteen.

Keskustelu palkkojen avoimuudesta on nyt ajankohtainen, onhan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman yhtenä tavoitteena edistää palkkojen avoimuutta lain keinoin ja siten ehkäistä perusteettomia palkkaeroja ja syrjintää työelämässä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä tarkastelee kevään 2021 mittaan palkkauksen avoimuuteen liittyviä muutoskeinoja.

Nuoret juristit keskustelevat aktiivisesti palkoista

Sekä julkisella alalla että yksityisellä sektorilla työskentelevät nuoret juristit suhtautuvat pidempää uraa tehneitä kollegoitaan myönteisemmin palkkojen avoimuuteen.

Se on Blåfieldin mukaan ymmärrettävää, sillä omaa uraansa kehittävät nuoret vaihtavat useammin työpaikkaa ja neuvottelevat aktiivisemmin palkkaukseen liittyvistä asioista.

Nuorten juristien työtehtävät eri yrityksissä ovat samankaltaisia, jolloin palkkojen vertailu on helpompaa.

– Nuoret juristit keskustelevat palkoista avoimemmin ja ovat hyvin kartalla alan palkkatasosta. Nuorten juristien työtehtävät eri yrityksissä ovat myös samankaltaisia, jolloin palkkojen vertailu on helpompaa. Pidempää uraa tehneillä juristeilla on usein yksilöllisempiä palkkaratkaisuja, joita on vaikeampi verrata keskenään, Blåfield sanoo.

Etätyöt vähentäneet lakimiesten työn kuormittavuutta

Palkka-avoimuuden ohella tuoreimmassa Lakimiesliiton palkkatutkimuksessa keskityttiin myös työn kuormittavuuteen liittyviin tekijöihin. Koronapandemia on tehnyt teemasta aiempaa ajankohtaisemman, kun työn tekeminen on muuttunut radikaalisti ja etätyö lakialallakin lisääntynyt.

– Vaikka 65 prosenttia vastaajista koki työmääränsä olleen ajoittain tai jatkuvasti liian suuri, työstressiin tai uupumukseen liittyneet oireet olivat kuitenkin vähentyneet edellisvuodesta. Keskimäärin työajat olivat myös lyhentyneet erityisesti niillä aloilla, joilla aiemmin tehtiin pitkää päivää. Etätöiden lisääntyminen on vaikuttanut kuormituksen pienenemiseen, Blåfield sanoo.

Työstressiin tai uupumukseen liittyneet oireet olivat vähentyneet edellisvuodesta.

Työn kuormittavuuteen vaikuttavista tekijöistä keskeisimmiksi tutkimuksessa nousivat haasteet työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, huono johtaminen ja työn luonteesta johtuva tunneperäinen kuormitus.

– Jopa 26 prosenttia nosti huonon johtamisen yhdeksi keskeisimmistä syistä työn kuormittavuuteen. Johtamisen parantaminen on varmasti tärkeä kehittämisen kohde. Uskon kuitenkin, että työmäärän vähentämiseen löytyisi ratkaisuja helpommin kuin johtamisen parantamiseen, Blåfield sanoo.

Myönteisenä Blåfield nostaa esiin sen, että epävarmuus työn jatkumisesta vaikutti vain vähän koettuun kuormittavuuteen.

53,3 prosenttia vastanneista pitää omaa tilannettaan vakaana nykyisellä työpaikalla.

– Alalla suhtaudutaan luottavaisesti tulevaisuuteen. 53,3 prosenttia vastanneista pitää omaa tilannettaan vakaana nykyisellä työpaikalla. Vain 4 prosenttia vastanneista piti irtisanomista mahdollisena tai todennäköisenä, Blåfield sanoo.

Laajempi tutkimusraportti luettavissa jäsensivuilla.