Lakimiesten kiinteät kuukausipalkat kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,6 prosenttiyksikköä. Yksityisellä sektorilla keskipalkka oli 6 892 euroa kuukaudessa, julkisella sektorilla 5 887 euroa kuukaudessa.
– Miesten ja naisten palkkaero on pienentynyt noin prosenttiyksikön verran. Muutos on pieni, mutta suunta oikea, sanoo Lakimiesliiton henkilökohtaisen kehittämisen tiimin johtaja Eero Blåfield.
Miesten ja naisten palkkaero on pienentynyt noin prosenttiyksikön verran.
Määräaikaisten työntekijöiden osuudessa ei edellisvuoteen verrattuna tapahtunut merkittäviä muutoksia. Myös työaikoihin liittyvissä kysymyksissä muutokset ovat vähäisiä.
Palkkatutkimuksessa kartoitetaan vuosittain yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien lakimiesten palkkakehitystä ja työelämän muutoksia.
Asianajoala erottuu vastauksissa
Blåfield on analysoinut yksityiskohtaisemmin lokakuussa tehdyn tutkimuksen tuloksia.
Hänen mukaansa asianajotoimistoissa työskentelevien lakimiesten vastaukset eroavat huomattavasti muiden yksityisellä tai julkisella sektorilla työskentelevien lakimiesten vastauksista.
– Asianajotoimistoissa työskentelevien lakimiesten viikoittainen työtuntien määrä on korkeampi muihin lakimiehiin verrattuna. He tekevät myös keskimääräistä enemmän työtä, jota ei kirjata työaikakirjanpitoon, Blåfield sanoo.
Asianajotoimistoissa työskentelevien lakimiesten viikoittainen työtuntien määrä on korkeampi muihin lakimiehiin verrattuna
Asianajotoimistoissa työskentelevät lakimiehet saavat myös säännöllisesti iltaisin kaksi kertaa enemmän työhön liittyviä yhteydenottoja kuin muut juristit.
– Asianajotoimistoissa työskentelevistä lakimiehistä 36 prosenttia saa säännöllisesti työhön liittyviä yhteydenottoja iltaisin, kun vastaava luku muilla yksityisellä sektorilla toimivilla lakimiehillä on 20 ja julkisella sektorilla 8 prosenttia.
Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä asianajotoimistojen lakimiehet kokevat kollegoitaan enemmän stressiä.
– Työtehtävien psyykkinen kuormittavuus sekä työn ja perhe-elämän ajanhallintakysymykset johtavat siihen, että asianajotoimistoista hakeudutaan tavallista useammin töihin muihin tehtäviin alan sisällä tai kokonaan toiselle toimialalle, Blåfield sanoo.
Työpaikan vaihtoa harkitaan usein
Palkkatutkimuksessa kysyttiin perinteisten palkkakehitykseen ja työajan seurantaan liittyvien asioiden lisäksi tällä kertaa myös työpaikan vaihtoon, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä työsyrjintään liittyviä kysymyksiä.
Blåfield arvioi näihin teemoihin liittyviä vastauksia varovaisesti, sillä aiempaa vertailudataa ei ole käytössä ja vastaukset ovat luonteeltaan subjektiivisia.
Julkisella sektorilla 27,9 prosenttia vastaajista ja yksityisellä sektorilla 33,5 prosenttia vastaajista on joko vaihtanut työpaikkaa tai harkinnut työpaikan vaihtoa toimialan sisällä viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Kokonaan toiselle toimialalle siirtoa on harkinnut tai päätöksensa toteuttanut 23 prosenttia julkisella sektorilla ja 32,6 prosenttia yksityisellä sektorilla.
Yleisimmät syyt työpaikan vaihtoon ovat halu kehittää omaa osaamistaan ja edetä uralla sekä parantaa palkkatasoa.
– Yleisimmät syyt työpaikan vaihtoon ovat halu kehittää omaa osaamistaan ja edetä uralla sekä parantaa palkkatasoa, Blåfield sanoo.
Työsyrjintää sukupuolen ja iän vuoksi
Työsyrjintään liittyvien vastausten perusteella naiset ilmoittivat kokeneensa työsyrjintää kaksi kertaa niin paljon kuin miehet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Sukupuolen ohella myös iän on ilmoitettu vaikuttaneen työsyrjintään.
Naiset ilmoittivat kokeneensa työsyrjintää kaksi kertaa niin paljon kuin miehet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
– Tavallisimmin työsyrjintää on ilmoitettu koetun uralla etenemiseen tai työnhakuun liittyvissä asioissa. Tulokset paljastavat, että työsyrjintään liittyviä kokemuksia on myös meidän alallamme. Näiden tulosten perusteella olisikin hyvä miettiä, miten kehittää alan toimintatapoja ja käytäntöjä tasavertaisempaan suuntaan, Blåfield sanoo.
Nuoret aktivoituivat vastaamaan tutkimukseen
Blåfield on ilahtunut palkkatutkimuksen saamasta innostuneesta vastaanotosta etenkin 20–29-vuotiaiden lakimiesten keskuudessa.
Hän arvioi lisääntyneen kiinnostuksen johtuvan osittain Lakimiesliiton onnistuneesta viestinnästä sosiaalisessa mediassa, joka tavoittaa tehokkaasti nuoret juristit, mutta uskoo heidän olevan muutenkin olevan erittäin kiinnostuneita oman urapolkunsa kehittämisestä ja toimialastaan.
Nuoria juristeja kiinnostaa alan palkkakehitys, oman osaamisen kehittäminen ja urasuunnittelu.
– Nuoria juristeja kiinnostaa alan palkkakehitys, oman osaamisen kehittäminen ja urasuunnittelu. Työpaikan vaihto tai ainakin sen harkinta viestii myös nuorten lakimiesten halusta kerryttää työkokemustaan eri tehtävissä ja vertailla työpaikkoja toimialan sisällä tai muissa tehtävissä, Blåfield arvioi.
Palkkatutkimus on oman kehittämisen työkalu
Palkkatutkimus on Blåfieldin mukaan näppärä työkalu oman alansa seurantaan ja osaamisen kehittämiseen sekä myös käytännön apuväline esimerkiksi kehitys- ja palkkakeskusteluihin.
– Palkkatutkimus antaa hyvän läpileikkauksen, miten erilaisiin tehtäviin ja työympäristöihin juristin tutkinnolla voi pätevöityä ja miten erilaisia palkkauskäytäntöjä alalla on käytössä.
Lue lisää Palkkatutkimuksen tuloksista Lakimiesliiton jäsensivuilta.