Lakimiesliiton Perhevapaaverkosto syntyi, kun liitossa henkilökohtaisen kehittymisen palveluista vastaavan Eero Blåfieldin perhevapaalta palaava tuttu jäsen kyseli sellaisen perään.
– Idea kuulosti hyvältä. Liitto keskittyy paljon työelämän tarpeisiin, mutta haluamme olla jäsentemme tukena myös perhevapaan aikana, Blåfield sanoo.
Neljä kertaa vuodessa järjestettävän Perhevapaaverkoston idea on tarjota vertaistukea ja työelämäkontakteja.
Verkoston toisen tapaamiskerran itsensäkehittämisteema kiinnosti toukokuussa 2018 noin pariakymmentä juristia – ja heidän jälkikasvuaan.
Haluamme olla jäsentemme tukena myös perhevapaan aikana.
Tarjolla oli kaikille samanhenkistä seuraa.
Muutakin kuin äiti
Itsensäkehittämisestä oli keskustelemassa kolme panelistia. Yksi heistä oli Mari Mohsen, 37. Mohsen työskentelee Roschier Asianajotoimisto Oy:ssä työoikeuteen erikoistuneena asianajajana. Hän on jo palannut perhevapaaltaan.
Kaksivuotiaan lapsen äiti kertoi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Alku herätti kuulijoissa hilpeyttä.
– Ennen lapsen syntymää mietin, kirjoittaisinko perhevapaalla väitöskirjaani vai jonkin muun teoksen. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä lapsen tulo käytännössä tarkoittaa. Ympärilläni oli runsaasti ihmisiä, jotka olivat oman perhevapaansa aikana toteuttaneet vaikka mitä projekteja, Mohsen kertoi.
Tästä syystä Mohsen ei epäröinyt, kun häntä pyydettiin mukaan pienen asianajotoimiston osakkaaksi. Mohsen teki töitä start up -yrittäjänä koko äitiyslomansa ajan.
– Se ei olisi onnistunut ilman tukiverkostoja. Juristimieheni on hoitanut lastamme paljon. Apua olemme saaneet myös isovanhemmilta ja palkatulta lastenhoitajalta.
Kun lapsi oli 1,5-vuotias, Mohsen siirtyi Roschierille täyspäiväiseksi työntekijäksi.
– Olen jälkikäteen pohtinut valintojani kriittisesti. Työskentely perhevapaalla riippuu niin paljon lapsesta. Oma lapseni esimerkiksi nukkui huonosti, mihin en ollut varautunut.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että perhevapaalla voi tehdä muutakin kuin hoitaa lasta.
Työelämäkontaktien säilyttäminen oli Mohsenille kuitenkin henkisesti tärkeää.
– En halunnut luopua omasta identiteetistäni ja yhtäkkiä olla niin sanotusti vain äiti. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että perhevapaalla voi tehdä muutakin kuin hoitaa lasta.
Mohsen pitää Perhevapaaverkoston kaltaisten tapahtumien parhaimpana antina samanhenkisten ihmisten tapaamista.
– Työntekoani ja mieheni kotiinjäämistä on kummasteltu. Siksi tämänkaltaiset verkostot, joissa kannustetaan, että on okei tehdä myös töitä, ovat rohkaisevia.
Juristit Paula Kovari (vas.), Mari Mohsen ja Maija Kähkönen kertoivat paneelissa omista perhevapaakokemuksistaan.
Opiskelu pitää ammatillisesti virkeänä
Entä olisiko perhevapaalla mahdollista opiskella?
Kyllä on, vakuuttaa Helsingin syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Maija Kähkönen, 39. Hän on jäänyt äitiyslomalle Valtakunnansyyttäjänviraston ylitarkastajan pestistä ja siirtyy kihlakunnansyyttäjäksi syyskuussa, kun lapsi on vuoden ikäinen.
Kähkönen puhui paneelissa siitä, miten itseään voi kehittää perhevapaalla.
Muutamaa viikkoa ennen lapsen syntymää Kähkönen aloitti oikeuspsykologian erikoistumisopinnot Åbo Akademissa.
– Kuulin kyseisestä kurssista pari vuotta sitten, kun opiskelin Italiassa kriminaali- ja oikeuspsykologiaa. Tiesin heti, että haluan kurssille. Opintokokonaisuus mahdollistaa tulevaisuudessa monipuolisemmat työtehtävät ja syvemmän osaamisen, Kähkönen sanoi.
Opiskelu pelkoa, että jään perhevapaan aikana ammatillisesti sivuun.
Opiskelu pitää myös ammatillisesti virkeänä.
– Samalla se poistaa pelkoa, että jään perhevapaan aikana jotenkin ammatillisesti sivuun.
Yleisöstä ihmetteltiin, miten Kähkönen pystyy opiskelemaan univelkaisilla aivoilla.
– Ei se helppoa olekaan. Tällä hetkellä opiskelen sillä mentaliteetilla, että ”valmis on parempi kuin täydellinen”.
Yleisöä kiinnosti, miten opiskelu järjestyy käytännössä.
– Vinkkini on, että lastenhoidosta kannattaa tehdä heti aluksi kunnollinen ja realistinen suunnitelma. Kiitollisuusvelkaa ei kannata kerryttää, vaan maksaa hoitoavusta rahalla.
Verkosto voisi herättää keskustelua
Perheenlisäyksen myötä monelle paljastuu yhteiskunnan konservatiivisuus. Ulkopuoliset saattavat äimistellä, jos nainen pitää lyhyen perhevapaan ja mies jää pidemmäksi aikaa hoitamaan lasta. Samaan aikaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ollaan huolestuneita naisten työurista ja palkkakehityksestä.
Kolmas panelisteista oli Vantaan kaupungilla työskentelevä maankäyttö- ja ympäristöjuristi Paula Kovari, 30. Hän huomautti, että tasa-arvoasioista puuttuu usein pitkäjänteisyys.
– Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Lakimiesliitto voisi asettaa tasa-arvon toteutumissuunnitelmansa tavoitteet vaikka 20 vuoden päähän ja tehdä niiden eteen töitä, kunnes toivottu muutos saavutetaan, Kovari sanoi.
Verkosto voisi pohtia keinoja juristi-isien perhevapaiden käytön lisäämiseksi.
Kovarin mielestä Perhevapaaverkostolla olisi oiva mahdollisuus herättää keskustelua ja kehitellä toimintamalleja tukemaan tasa-arvoista uralla etenemistä ja palkkakehitystä.
– Verkosto voisi myös jakaa vinkkejä eri työpaikkojen hyväksi koetuista käytännöistä. Tiedän, että joissakin työpaikoissa perheen ja työn yhdistämistä tuetaan esimerkiksi joustavin etätyömahdollisuuksin tai tarjoamalla lyhennettyä työaikaa. Verkosto voisi myös pohtia keinoja juristi-isien perhevapaiden käytön lisäämiseksi.
Kovarilla on kaksi lasta. Hän on huomannut, että kun mies ilmoittaa perheenlisäyksestä, tätä onnitellaan. Naiselle saatetaan vihjata, että ura oli sitten siinä.
Asenteet näkyvät myös palkkauksessa.
– Lakimiesliiton omankin palkkalaskurin mukaan samanlaisissa työtehtävissä samanlaisella kokemuksella työskentelevien juristien palkkaero on useita satoja euroja kuukaudessa juristin sukupuolesta riippuen. Se on ihan käsittämätöntä.
Kovari sanoi kuitenkin ymmärtävänsä, miksi naiset jäävät miehiä useammin kotiin.
– Etenkin esikoisen kohdalla kaikki on uutta ja ihmeellistä, joten on todella helppo noudattaa yhteiskunnan vanhoja, valmiita normeja.
– Moni nainen perustelee kotiin jäämistä miehen paremmalla palkalla. Mutta kuinka moni oikeasti lyö ne luvut Kelan laskuriin ja katsoo, mitä käteen jää kummassakin tapauksessa? Ja toisaalta, jos kotiin ei aina jäisi vain nainen, palkkaerotkin tasoittuisivat vähitellen.
Perhevapaaverkoston seuraava tapaaminen järjestetään syyskuussa 2018, ja aiheena on ”Miten perhevapaiden pitäminen vaikuttaa työuraan ja palkkaukseen”. Lisätietoa tapahtumista Lakimiesliiton verkkosivuilta.
