Lakimiesliitto julkaisi marraskuussa suosituksensa työsuhteen vähimmäisehdoista. Suositus on laadittu erityisesti työehtosopimuksettomilla aloilla työskenteleviä lakimiehiä varten ja vastaa työelämässä yleisesti vakiintuneita työsuhteen ehtoja.
Suosituksella halutaan tuoda nämä asemansa vakiinnuttaneet työehdot jäsenten ja työnantajien tietoisuuteen sekä kannustaa ottamaan ne osaksi työsopimusta. Suositus on palkkasuosituksen tapainen työkalu, jota voi hyödyntää esimerkiksi työsopimuksesta neuvoteltaessa.
Paremmista ehdoista sopiminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijän näkökulmasta ehdot ovat työlainsäädännön minimivaatimuksia edullisempia ja ovat omiaan lisäämään työntekijöiden työmotivaatiota sekä kohentamaan työn laatua.
Työnantajan näkökulmasta paremmista ehdoista sopiminen kertoo valistuneesta ja vastuullisesta työnantajasta, joka haluaa sitouttaa yhden yrityksen suurimmista voimavaroista, henkilöstönsä, toimintaansa.
Suositusten noudattaminen toimii työnantajalle rekrytointivalttina parhaiden ja motivoituneiden lakimiesten palkkaamisessa. Samalla työnantaja viestittää olevansa työpaikka, jossa lakimiesten on hyvä olla töissä ja jossa heidän jaksamisestaan kannetaan huolta.
Lisätietoja suosituksesta antavat liiton lakimies Moa Pettinen ja jäsenpalveluyksikön johtaja Tommi Rainerma.
Lakimiesliiton suositukset työsuhteen vähimmäisehdoista
1. Työsopimus tehdään aina kirjallisesti
Työntekijällä on oikeus sopia työnsä ehdoista kirjallisesti. Tehdessään työsopimuksen kirjallisena työnantaja täyttää työsopimuslain velvoitteen antaa kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.
2. Työntekijälle annetaan puhelinetu sekä lounasetu
Lounasetu ja puhelinetu määräytyvät verohallituksen vuosittaisten luontoisetuja koskevien päätösten mukaisesti. Luontoisedut tulevat palkan lisäksi. Lisäksi liitto suosittelee liikuntaedun tarjoamista työntekijöille.
Työnantajalla on velvollisuus edistää työntekijöidensä terveyttä ja työkykyä. Tarjoamalla työntekijöilleen liikuntaedun työnantaja kannustaa liikkumiseen ja edistää siten työntekijöiden terveyttä. Terve työntekijä on myös tehokas työntekijä.
3. Työntekijälle maksetaan päiväraha sekä korvataan matkakustannukset verohallinnon vahvistamien määrien mukaisesti
Päivärahalla korvataan työntekijän työmatkalla lisääntyneitä kuluja, kuten ruokailukustannuksia. Kilometrikorvauksella korvataan työmatkat, jotka työntekijä on tehnyt omalla tai hänen hallitsemallaan autolla.
4. Työntekijälle korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen työasioissa
Suositeltavaa on, että matkustaminen korvataan tunti tunnista periaatteella rahana tai vapaana. Työasioissa matkustaminen on työnantajan asioissa matkustamista, mikä ei saa koitua työntekijän haitaksi.
5. Työntekijälle maksetaan sairausajalta palkkaa seuraavasti:
- Jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut alle vuoden, maksetaan työntekijälle sairausajalta täysi palkka kahdelta viikolta.
- Jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, maksetaan työntekijälle sairausajan palkka neljältä viikolta.
- Jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään viisi vuotta, maksetaan työntekijälle sairausajan palkka kuudelta viikolta.
Työelämän yleisesti vakiintuneen käytännön mukaan työntekijälle maksetaan täysi palkka sairausajalta porrastetusti sen mukaan kuinka kauan työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskien voidaan sopia tietyistä rajoituksista.
Esimerkiksi voidaan sopia siitä, että jos työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa viimeisimmästä sairauspoissaolosta, on työntekijä oikeutettu vain sairausajan palkan ajanjakson jäljellä olevaan osaan.
6. Työntekijä saa säännöllisenä työaikana käydä tarpeellisissa lääkärintarkastuksissa ja -tutkimuksissa sekä äkillisen hammassairauden sattuessa hammaslääkärin vastaanotolla menettämättä palkkaansa tältä ajalta
Palkanmaksun edellytyksenä voidaan pitää sitä, että asiaa ei saa järjestettyä työajan ulkopuolella ja että tarpeetonta työajan menetystä vältetään.
7. Äitiys- ja adoptiovapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kuudelta päivältä
Perhevapaiden palkallisuus perustuu työelämän yleisesti vakiintuneeseen käytäntöön. Palkanmaksun edellytykseksi voidaan sopia, että työsuhteen on ennen vapaan alkamista tullut kestää tietyn ajan, esimerkiksi kuusi kuukautta.
Ajalta, jolta työnantaja on maksanut äitiys-, isyys- tai adoptiovapaa-ajan palkkaa, on työnantajalla oikeus saada työntekijälle lain mukaan kuuluva päiväraha.
8. Seuraavat tilapäiset poissaolot eivät vähennä työntekijän palkka- tai muita etuja:
- Alle kymmenenvuotiaan lapsen enintään kolmen päivän pituisesta tilapäisestä hoitovapaasta.
- Lähiomaisen äkillisestä sairaudesta, kuolemasta tai hautajaisista; enintään 1 päivä.
- Omista vihkiäisistä, parisuhteen rekisteröimisestä ja asuntomuutosta.
9. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia vuosilomapalkasta
Lomarahan maksaminen perustuu työelämässä vakiintuneeseen työsuhdekäytäntöön.
10. Työntekijälle maksetaan työn vaativuuden mukaista palkkaa
Lakimiehen palkan tulee vastata työn vaativuutta, alalla tavanomaisesti maksettua palkkaa sekä lakimiesten yleistä palkkakehitystä. Vastavalmistuneille lakimiehille Lakimiesliitto vahvistaa lisäksi vähimmäispalkkasuosituksen, joka perustuu liiton teettämään vuosittaiseen palkkatutkimukseen.
Tarkempaa tietoa eri aloilla työskentelevien lakimiesten palkoista löydät liiton jäsensivuilla olevasta palkkatutkimuksesta.
