Seksuaalinen häirintä, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat asioita, jotka ovat nousseet voimakkaasti keskusteluun sitten vuoden 2011. Tuolloin Lakimiesliitto edellisen kerran päivitti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteensa. Naisten osuus lakimieskunnassa on edelleen kasvanut, ja yhä useampi juristi työskentelee yksityisellä sektorilla.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteet on päivitetty liiton toimintasuunnitelman mukaisesti syksyn 2018 aikana. Päivitys heijastaa yhteiskunnan ja keskustelun muutosta, ja liiton hallitus hyväksyi sen lokakuussa.
– Vuonna 2011 tasa-arvosuunnitelma keskittyi vielä voimakkaasti naisiin ja miehiin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on edelleen keskeinen asia, mutta esimerkiksi sukupuoli-identiteetistä puhutaan nyt aivan toisella tavoin avoimesti kuin tuolloin, sanoo Lakimiesliiton työelämäasioiden päällikkö Jaana Meklin.
– Yhdenvertaisuuden käsite on laajentunut ja painottunut osin uudella tavalla.
Yhdenvertaisuuden käsite on laajentunut ja painottunut osin uudella tavalla.
Kenelle oikeustieteellistä suositellaan?
Julkiseen keskusteluun nousseiden asioiden ohella Meklin kantaa huolta tilanteista, jotka jäävät piiloon esimerkiksi tilastojen puuttumisen vuoksi.
– Meidän olisi tiedostettava, kokeeko joku syrjintää esimerkiksi etnisen taustan tai vammaisuuden vuoksi.
Suomessa lakimieskunta on edelleen kohtalaisen homogeenista, joten muun muassa etniseen taustaan liittyvä keskustelu on meillä ollut vähäistä. Tämä saakin Meklinin kysymään, miksi alalle ei hakeudu enemmän erilaisia taustoja ja ominaisuuksia omaavia henkilöitä. Ja kuinka tästä voisi saada enemmän tietoa?
Miksi alalle ei hakeudu enemmän erilaisia taustoja ja ominaisuuksia omaavia henkilöitä?
– Voi miettiä, miten vaikkapa koulujen opintojenohjauksessa toimitaan. Millaisille ihmisille suositellaan oikeus- tieteellisiä opintoja hyvänä vaihtoehtona? Mehän haluaisimme saada Suomeen taustaltaan ja ominaisuuksiltaan monipuolista juristikuntaa.
Meklin muistuttaa, että rakenteissa piilevät stereotypiat tulisi tuoda näkyviksi ja taistella niitä vastaan. Aiheesta on keskusteltu muun muassa Lakimiesliiton omankin viestinnän joukoissa, pohdittu esimerkiksi kuvavalintoja.
Suunnitelman toteutumista seurataan
– Lakimiesliitto oli aikanaan ensimmäinen akavalainen liitto, joka teki edunvalvonnallisen tasa-arvosuunnitelman toimintansa tueksi vuonna 2002, Meklin hymyilee. Nyt hän on mukana työryhmässä, joka valmistelee Akavan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämistä vuoden 2012 suunnitelman pohjalta.
Akavan ja jäsenliittojen omat tavoitteet tukevat toisiaan, painotukset toki vaihtelevat liitoittain. Akavalla on yksittäisiä jäsenliittoja enemmän voimaa ulospäin, siksi yhteistyö ja osallistuminen puolin ja toisin on tärkeää. Esimerkiksi Lakimiesliitto välittää omaa tutkimustietoaan myös Akavalle.
Tietoa erilaisista epäkohdista ja työn arjesta Lakimiesliitto saa tilastoista ja liiton neuvontalakimiehille tulevista yhteydenotoista – ja erityisesti säännöllisesti toteutetuista kyselyistä.
Näitä ovat esimerkiksi työmarkkinatutkimus ja ajoittainen palkkaerotutkimus. Tämän vuoden alussa liitto toteutti ensimmäisen kyselyn lakialalla esiintyvästä seksuaalisesta häirinnästä ja laati tulosten pohjalta toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän estämiseksi.
Voimme pyrkiä vaikuttamaan vain asioihin, joista tiedämme.
Jaana Meklin lähettää terveisiä kaikille jäsenille:
– Pyydämme vastaamaan liitosta tuleviin kyselyihin. On tärkeää saada vastauksia mahdollisimman laajasti todellisen kuvan muodostamiseksi. Ja jos koette tai näette syrjintää, kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä lakimiesten työsuhdeneuvontaan. Voimme pyrkiä vaikuttamaan vain asioihin, joista tiedämme, Meklin muistuttaa.
Lakimiesliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteiden ajantasaisuutta ja toteutumista seurataan aiempaa tarkemmin. Jatkossa aiheesta raportoidaan hallitukselle vuosittain, ja tavoitteita päivitetään tarvittaessa. Samalla liitto arvioi omaa toimintaansa: onko tehty tarpeeksi ja mitä muuta se voisi vielä tehdä.
Tutustu Lakimiesliiton päivitettyihin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteisiin.
