|
Lakimiesliiton työsuhdeneuvonta on jäsenten peruspalvelu
Työsuhteen solmiminen Työsuhteen solmimiseen liittyvä työsuhdeneuvonta on määrällisesti suhteellisen vähäistä, mikä johtuu siitä, että valtaosa työsopimuksista tehdään vakiintuneiden sopimuspohjien mukaan. Liitolla on myös työsuhdeopas sekä johtajasopimusopas, jotka antavat jäsenille tukea työsopimuksen solmimiseen. Oppaiden lisäksi henkilökohtainen neuvonta on kuitenkin usein hyödyllistä myöhempien ongelmien ehkäisemisessä. – Suuri osa työsuhteen aikana ja päättyessä ilmenevistä ongelmista olisi suhteellisen helposti ehkäistävissä työsuhteen solmimisvaiheessa. Työsopimuksen huolelliseen laatimiseen ja sen ehdoista neuvotteluun käytetty aika säästää usein monenkertaisen työmäärän ongelmien ilmaantuessa, kertoo liiton lakimies Kati Virtanen. Toisinaan kirjallinen työsopimus saattaa jäädä kokonaan laatimatta. – Kokemus on osoittanut, että myös lakimiehiä kannattaa muistuttaa tästä perusasiasta: tehkää aina kirjallinen työsopimus. Vaikka suullisesti tai jopa konkludenttisesti syntynyt työsopimus on toki pätevä, voidaan kirjallisen työsopimuksen laatimisella välttyä monelta hankalalta erimielisyydeltä tulevaisuudessa. Erityisesti aloilla, joissa ei ole sitovaa virka- tai työehtosopimusta, kannattaa työsopimuksessa mahdollisuuksien mukaan sopia perusasioiden lisäksi mm. lomarahasta, sairausajan palkanmaksusta, tulospalkkauksen määräytymisen perusteista riittävän tarkasti, tulevasta palkkakehityksestä, matka-ajan palkasta, matka- ym. kustannusten korvaamisesta, äitiys- ja isyysvapaan palkasta sekä oikeudesta koulutukseen. Yksi keskeisimmistä asioista työsopimusta solmittaessa on tietysti palkkaus. – Oikeaa palkkaa on mahdotonta määritellä, mutta liiton palkkavertailuja tutkimalla voidaan jonkinlainen järkevä palkkavaatimus varmasti haarukoida, muistuttaa Virtanen. Erityisesti työmarkkinoille siirtyville nuorille juristeille liiton palkkasuositukset antavat usein korvaamatonta apua palkkaneuvotteluissa. Työsuhteen aikaiset ongelmat Työsuhteen aikana ilmenevät ongelmat liittyvät usein työtehtävien ja työntekijän organisatorisen aseman muutoksiin, määräaikaisiin työsuhteisiin sekä perhevapaiden käyttöön. Kiistoja työpaikoilla aiheuttaa usein esimiehen ja työntekijän eriävä käsitys työnantajan direktiovallan rajoista. Monissa tapauksissa työntekijä kokee, että hänelle kuuluvia tehtäviä siirretään perusteettomasti muille työntekijöille ja hänelle määrätään tehtäviä, jotka eivät kuulu hänen työtehtäviinsä. Ongelmiin löytyy usein ratkaisu työnantajan kanssa käydyillä neuvotteluilla. Kovin tulehtuneessa tilanteessa ratkaisu vaatii usein pitkällisiäkin neuvotteluja. Tilanteet taas pääsevät kärjistymään usein siitä syystä, että työntekijä ei halua leimautua hankalaksi ja ottaa liittoon yhteyttä vasta tilanteen päästyä jo hyvin pahaksi. – Ongelmien alkaessa liittoon kannattaa olla yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa. Mitä nopeammin ongelmaa päästään selvittämään, sitä todennäköisemmin pahin kärjistyminen, joka saattaa johtaa jopa työsuhteen päättymiseen, vältetään, Virtanen toteaa. Perhevapaiden osalta ongelmia ilmenee muun muassa töihinpaluutilanteissa sekä tilanteissa, joissa työntekijä saa useita lapsia lyhyen ajan sisällä. Usein kysymyksiä herättää myös äitiysvapaan palkallisuus. Suhteellisen harvoissa tapauksissa aiheesta syntyy vakavia erimielisyyksiä työnantajan kanssa ja nekin ovat pääsääntöisesti olleet neuvotteluteitse ratkaistavissa. Työsuhteen päättyminen Valtaosa työsuhdeneuvontaan tulevista yhteydenotoista liittyy työsuhteen päättymiseen. Työnantajien ja työntekijöiden erimielisyydet työsuhteen päättymisen yhteydessä liittyvät pääsääntöisesti irtisanomisperusteisiin ja niiden lainmukaisuuteen. Työsopimuslain mukaisesti hyväksyttyjä irtisanomisperusteita ovat henkilöön liittyvät sekä tuotannollis-taloudelliset syyt. Henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita voivat olla esimerkiksi työtehtävien tekemättä jättäminen, niistä perusteettomasti kieltäytyminen, työn tekeminen puutteellisesti tai huolimattomasti, työaikojen noudattamatta jättäminen, lojaliteettivelvollisuuden rikkominen ja epäasiallinen käytös työnantajaa tai asiakasta kohtaan. Tuotannollis-taloudellisten syiden osalta kyseessä tulee olla tilanne, jossa tarjolla olevan työn määrä on pysyvästi ja olennaisesti alentunut taloudellisista, tuotannollisista tai uudelleenjärjestelyistä johtavista syistä. Työntekijöillä ja työnantajilla on usein sovittamattomasti eriävät käsitykset irtisanomisperusteiden luonteesta. Käytännössä todelliset irtisanomisperusteet eivät usein vastaa irtisanomisen yhteydessä ilmoitettuja irtisanomisperusteita, vaan liittyvät työpaikan henkilösuhteisiin. Erityisesti esimiehen ja työntekijän huonojen henkilökohtaisten välien kärjistyminen saattaa johtaa tulehtuneeseen tilanteeseen työpaikalla. Irtisanomisen perusteena vedotaan pääsääntöisesti taloudellisiin tai uudelleenjärjestelyllisiin syihin, joiden johdosta yrityksellä ei ole enää tarvetta työntekijän työpanokselle. Työsopimusta ei saa purkaa, jos työntekijä on mahdollista sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Käytännössä juristit toimivat pääosin sellaisissa organisaatioissa, joissa juridisen osaamisen tarve ei äkillisesti lopu ja oikeustieteellisen alan yleistutkinnon suorittanut henkilö voitaisiin sijoittaa, vähintäänkin lyhyen koulutuksen jälkeen, toisiin tehtäviin. Tämä vahvistaa juristien asemaa kiistanalaisissa irtisanomisissa. Monesti työnantajat ovat haluttomia perumaan irtisanomista, ja irtisanottu työntekijäkin näkee mahdollisuutensa täysipainoiseen työntekoon heikenneen olennaisesti, vaikka irtisanomisesta luovuttaisiinkin. Käytännössä kysymys irtisanomisperusteista konkretisoituukin usein kysymykseksi kohtuullisesta korvauksesta irtisanotulle työntekijälle. Liiton työsuhdeneuvonta tarjoaa irtisanotuille tai irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille vahvan selkänojan neuvotella työnantajan kanssa työsuhteen päättämisestä ja siitä mahdollisesti suoritettavasta korvauksesta. Liiton ollessa jatkuvasti tekemisissä irtisanomiskysymysten kanssa on liitossa vankka osaaminen ja tieto vallitsevista käytännöistä ja kohtuullisista korvauksista. – Ilman tarjoamaamme apua monet jäsenet eivät kykenisi työsuhteen päättämistilanteissa täysipainoisesti puolustamaan etujaan suhteessa työnantajaan. Monesti irtisanottujen asema on heikko ja he ovat usein hyvinkin raskaassa tilanteessa taipuvaisia tyytymään pienempään kompensaatioon kuin heillä olisi mahdollista saavuttaa, Virtanen sanoo. |
