|
Lakimiesliiton uuden hallituksen tavoite: Jäsenmäärä nousuun
Teksti Miia Vatka Kuvat Sanna Liimatainen Liiton puheenjohtajana jatkaa kuudetta vuotta professori Heikki Halila ja hallituksen puheenjohtajana käräjätuomari Asko Nurmi, jolla puheenjohtajuusvuosia on takana jo kolme. Erovuoroisten tilalle liiton hallituksen jäseniksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg, VT Eeva Lipasti, professori, OTT Risto Nuolimaa, hovioikeudenneuvos Riitta Rajala sekä yksivuotiskaudelle asianajaja Risto Sipilä kesken kauden eronneen Arto Ullakonojan tilalle. Muut hallituksen jäsenet ovat nuorempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Liesivuori ja asianajaja Janne Nyman. Järjestäytymisaste pidettävä hyvänä Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärät ovat Suomessa yleisesti laskussa. Keskusjärjestöistä Akava on ainoa, jossa jäsenmäärä nousee. Lakimiesliiton jäsenmäärä on pysynyt vakaana, mutta järjestäytymisasteen eteen on tehtävä töitä. – Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että vastavalmistunut lakimies mieltää liittoon kuulumisen luonnolliseksi osaksi elämäänsä riippumatta siitä, mille lakimiesuralle antautuu. Jäsenmaksupolitiikalla ja palvelutarjonnalla tavoittelemme toisaalta sitä, ettei jäsenyyssuhdetta katkaista myöskään eläkkeelle siirryttäessä, toteaa Lakimiesliiton puheenjohtaja Heikki Halila. Kuluvana vuonna järjestetään Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalit. Vaalit edellyttävät valmistautumista ja tavoitteiden asettelua liiton jäsenjärjestökentässä ja niiden muodostamissa pooleissa. – Vaalit kuuluvat demokratiaan silloinkin, kun mitään dramaattisia muutoksia ei ole odotettavissa. Vaalit antavat aiheen miettiä, mitä liitolta odotamme ja mitä olemme valmiit liiton puolesta tekemään, Halila sanoo. – Lakimiesliitto antaa lausuntoja lakimiesten kannalta merkittävistä lainsäädäntöhankkeista. Lainsäädäntöpolitiikka antaa liitolle aiheen myös uusiin avauksiin eduskuntavaalien alla. Liitto ei ole mukana eduskuntavaalikampanjassa. Sen sijaan sidosryhmävaikuttamisella tähdätään jo vuoden 2007 hallitusohjelman laatimiseen. Koulutuspolitiikassa liitto pyrkii siihen, ettei uusia tutkinnonanto-oikeuksia anneta ja että koulutuksessa keskitytään määrän sijasta laatuun. Vuonna 2007 umpeutuu myös tulopoliittinen kierros. Siihen valmistauduttaessa kiinnitämme jatkuvasti huomiota jäsenten edunvalvontaan kuten pulmalliseen uuteen palkkausjärjestelmään UPJ:hin, listaa Halila tulevia haasteita. Uudistuminen näkynee hallituksessa Jäsenmäärän säilyttäminen nykyisenä tai jopa nostaminen on päällimmäisenä mielessä myös hallituksen puheenjohtajalla, Asko Nurmella. – Jo edellinen hallitus korosti toimintaedellytysten vahvistamista periodilla 2006–2010 ja järjestäytymisasteen tavoitteeksi asetettiin 80 prosenttia. Kuluvan vuoden aikana uusia palkkajärjestelmiä koskevat neuvottelut saadaan viimein päätökseen ja luvattujen palkkatarkistusten toteuttaminen tulee tarkkaan syyniin. Julkisella sektorilla vuoden kielisammakoksi valitun valtion tuottavuusohjelman saattaminen realistiselle tasolle ja oikeusministeriön vähien varojen kohdentaminen oikeusturvaa tukeviin muutoksiin tulevat myös olemaan Nurmen mukaan vuoden keskeisiä asioita. – Hallitustyöskentelyssä näkynee erityispiirteenä voimakkaan uudistumisen tuoma tilanne. Kahdeksasta hallituksen jäsenestä neljä vaihtui. Sujuva hallitustyöskentely vaatii kaikilta valmiutta asioiden opiskeluun ja näkökulman varovaiseen muuttamiseen. Joitakin asioita joudutaan miettimään oman taustaryhmän tulkintoja laajapohjaisemmin, Nurmi ennustaa. Vanhojen jäsenten painopistealuee Lakimiesliiton hallituksessa jatkavat vanhat jäsenet Eeva Lipasti, Janne Nyman ja Pekka Liesivuori nostavat alkaneen vuoden asialistalle kukin oman valiokuntansa haasteita. Yksityissektorin valiokuntaa johtava Lipasti korostaa työmarkkinakentässä tapahtuneiden muutosten vaikutusta liiton edunvalvontatoimintaan. Myös käynnissä oleva paikallisen neuvottelutoiminnan pelisääntöjen rakentaminen tuo haasteita yksityissektorin edunvalvontaan. Yhteistoimintalain uudistaminen on niin ikään vireillä ja valiokunnassa vaikutetaan lakia valmistelevan komitean työhön. – Yksityissektorin valiokunnassa tuotetaan lisäksi jäsenten työelämän tarpeita palvelevia oppaita. Vuoden 2006 aikana on tarkoitus valmistaa opas kehityskeskustelujen tueksi. Valiokunta on myös asettanut työryhmän valmistelemaan ohjeistusta työsuojelun toimintaohjelmaa varten. Opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja Janne Nyman kertoo työkentän pysyvän perinteisenä tänäkin vuonna: – Annamme lausuntoja opiskelijoita koskevissa asioissa, suoritamme edunvalvontaa opiskelu- ja työolosuhteissa, teemme tutkimusta, koulutamme, kurssitamme, kehitämme opiskelijoiden jäsenetuja ja järjestämme vapaa-ajan tilaisuuksia. Erityisesti esillä tulevat olemaan opiskelun aikaisten työpaikkojen palkkaus- ja työolosuhteet. Nyman mainostaa vielä erikseen opiskelijoiden SAKKE-tapahtumaa, joka järjestetään marraskuussa Porissa. Järjestövaliokunta vastaa liiton jäsenilleen tarjoamien palveluiden kehittämisestä. Koko liiton peräänkuuluttama järjestäytymisasteen korkeana pysyttäminen on lähellä myös järjestövaliokunnan sydäntä: – Tänä vuonna tulemme omalta osaltamme panostamaan erityisesti jäsenmäärän lisäämiseen, tiivistää valiokunnan puheenjohtaja, Pekka Liesivuori.
|
