1. Mitä haluat hallituksen jäsenenä saada aikaan tai edistää vuoden 2012 aikana?
2. Mitkä ovat mielestäsi Lakimiesliiton tärkeimpiä vahvuuksia?
3. Mikä on lempilakisi?
OTL, johtaja
Jyri Terämaa
1. Kuluvan vuoden taloustilanteessa riittää useampiakin haasteita. Nykyisten toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeintä. Se luo pohjaa tulevaisuuden suunnittelulle.
2. Lakimiesliiton vahvuuksia ovat asiallinen keskusteluilmapiiri ja halu uudistua.
3. Varmaankin Murphyn laki. Lähinnä sen takiahan lakimiehiä tarvitaan.
Asianajaja
Satu Karhunen
1. Haluan edelleen panostaa nuorten lakimiesten edunvalvontaan sekä olla mukana eri projekteissa suunnittelemassa, miten Lakimiesliitto voisi olla vieläkin parempi liitto erityisesti nuorten kannalta. Myös opiskelijoiden edunvalvonta ja heidän pitämisensä mukana liiton toiminnassa jo heti alkumetreiltä lähtien on erityisen tärkeää.
2. Lakimiesliiton tärkeimmät vahvuudet ovat luotettavuus ja kaikkien eri-ikäisten jäsenien huomioiminen sen toiminnassa. Lisäksi ajankohtaisista aiheista tiedottaminen jäsenistölle on erittäin tärkeä asia, ja pitäisin sitä myös vahvuutena tässä informaatiotehtävässä, jossa liitto kunniakkaasti toimii.
3. Oikeudenkäymiskaari. Menettelyyn liittyvät säännökset kaikessa kauneudessaan.
VT, hallinto-oikeussihteeri
Taina Hakkarainen
1. Haluan olla luomassa liitolle hyvää ja toimivaa strategiaa sekä jatkaa identiteettityötä. Yritän edesauttaa sitä, että liitto pystyy yhä paremmin vastaamaan jäsenkunnan tarpeisiin ja tarvittaessa muuttumaan jäsenistönsä mukana. Näkyminen sosiaalisessa mediassa on tärkeää ja siihen tulee panostaa.
2. Kaiken perusta ovat osaavat ja ammattitaitoiset työntekijät toimistolla sekä aktiiviset jäsenet eri luottamustehtävissä. Molempia onneksi löytyy. Liitossa on jäseniä monilta eri sektoreilta, mikä antaa asiaan kuin asiaan laajan perspektiivin.
3. Lastensuojelulaki. Laki on erittäin tärkeä, mutta toivoisin, ettei sitä jouduttaisi soveltamaan yhtä usein kuin nykyään. Esittelin useamman vuoden lastensuojeluasioita ja tuolloin laki tuli tutuksi. Pienen lapsen äitinä joudun joskus myös pohtimaan omia tekemisiäni ja olen todennut, että tärkeintä on toimia ”lastensuojelulain sallimissa puitteissa”.
Oikeustieteen ylioppilas
Ted Apter
1. Tehdä Oikkarit.fi-sivustoa etenkin opiskelijajäsenistölle paremmin tunnetuksi ja vaikuttaa sen puolesta, että sivustolle saadaan toimivat sisällöntuottamistavat. Tämä helpottaisi oikkari-identiteetin vahvistumista ja liiton kokemista opiskelijoiden keskuudessa läheisemmäksi.
2. Lakimiesliiton vahvuuksia ovat kyky katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja huomata muutokset toimintaympäristössä riittävän ajoissa sekä uusiutumiskyky yhdistettynä perinteiden kunnioittamiseen.
3. Yhdistyslaki. Vapaaehtoistoiminnan peruskivi. Sääntelee raamit aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten.
Käräjätuomari
Tuija Turpeinen
1. Haluan edistää näkyvää, etupainotteista ja avoimen kriittistä osallistumista oikeuspoliittisesti merkittäviä lainsäädäntöhankkeita koskevaan julkiseen keskusteluun. Liiton tulee myös aktiivisesti etsiä keinoja siihen, miten saamme motivoitunutta työvoimaa oikeudenhoidon piiriin koko maan kattavasti ja turvaamme tietotaidon siirtymisen. Tarkoitukseni on myös olla elävä muistutus siitä, että oikeudellista elämää on hitusen verran jäljellä pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin.
2. Mieleen tulee vanha tarina isästä, joka vitsakimpun avulla opetti pojilleen yhteistyön merkitystä: yksi vitsa katkeaa helposti, usean vitsan kimppu ei suurellakaan voimalla. Liiton jäsenmäärä on suuri, mutta jäsenkunta on taustaltaan, aatemaailmaltaan ja asemaltaan heterogeenistä. Liiton vahvuus ulospäin riippuu siitä, että liiton sisällä pystytään kuuntelemaan eri näkemyksiä, keskustelemaan avoimesti ristiriitaisista intresseistä ja sovittelemaan niihin yhteinen kanta.
3. Prosessilait, erityisesti ROL. Ne mielletään usein vain menettelytapaa koskeviksi määräyksiksi. Mielenkiintoiseksi tämä sääntely tulee, kun ryhtyy pohtimaan, miksi näin tulee toimia. Onnistuneiden pykälien taustalta löytyy täysin keskeisten oikeusperiaatteiden turvaaminen. Prosessilait ovat kuin liikennesääntöjä. Oikeussalissa, kuten liikenteessäkin, voi käydä huonosti, jos ajaa yksisuuntaisella tiellä silmät kiinni ja väärään suuntaan.
OTK, vanhempi
oikeuskanslerinsihteeri
Pekka Liesivuori
1. Kun pitkästä aikaa on vähän taukoa
ainakin julkisen sektorin neuvottelutoiminnassa, toivon, että voin vuoden aikana edistää edunvalvonnan kehittämistä ja pitemmän ajan tavoitteiden asettamista.
2. Tärkeimpiä vahvuuksia ovat vahva ja yhtenäinen jäsenkunta ja hyvä asiantuntemus. Uskon, että liiton kantoja ollaan valmiita kuuntelemaan.
3. Kaiketi rikoslaki, vanha ja perinteinen laki, jota muutettu ajan mukana. Kaiken lisäksi se on vielä yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi kirjoitettu.
Professori
Risto Nuolimaa
1. Haluan edistää Lakimiesliiton strategiatyön valmistumista ja oikeusturvan jatkuvaa parantamista.
2. Vahvuuksia ovat korkeahko järjestäytymisaste, vastavalmistuneiden lakimiesten into toimia liitossa sekä liiton toimiston erinomainen ja ennen kaikkea työstään innostunut henkilökunta. Vahvuus on myös se, että vaikka olemme palkansaajajärjestö ja ensisijaisena tavoitteenamme on jäsentemme eduista huolehtiminen, pyrimme oikeusturvaa parantamalla edistämään oikeudenmukaisuuden lisäämistä koko yhteiskunnassa.
3. Kun on tutkinut ja opettanut kolmea osakeyhtiölakia (vuosilta 1895, 1978 ja 2006), voisi lempilaikseen kuvitella osakeyhtiölain. Mutta kyllä sen ohitse menee lujaa Suomen perustuslaki, tosin vain sen kaksi ensimmäistä lukua eli valtiojärjestyksen perusteet- ja perusoikeudet-luvut. Yhteiskuntamme lepää niissä säädettyjen periaatteiden varassa. Muut säädökset ovat lähinnä hienosäätöä. Kun lainsäädäntömme muuttuu yhä kiihtyvällä vauhdilla, useimpiin lakeihin ei edes ehdi tutustua niin hyvin, että niitä voisi pitää lempilakeinaan. Kumottujen säädösten perään on taas turha haikailla.
Asianajaja
Pekka Jäntti
1. Lakimiesliiton oikeuspoliittinen ohjelma otettiin asioista päättävien eli poliitikkojen piirissä hyvin vastaan. Vuoden 2012 aikana meidän tulee seurata, miten nämä tavoitteet toteutuvat, ja osaltamme myötävaikuttaa siihen, että näitä tavoitteita toteutetaan. Lakimiesidentiteetti-projekti on liiton yhtenäisyyden ja tulevaisuuden kannalta tärkeä. Odotan, että se tuo mukanaan positiivisia juttuja ja olen mielelläni tätä edistämässä. Tähän liittyy myös osaltaan se, miten asianajajat kokevat liiton tarpeelliseksi.
2. Lakimiesliitto edustaa järjestönä kaikkia suomalaisia lakimiehiä. Se on laajasti tunnettu ja arvostettu ja sillä on hyvä imago. Sillä on hyvä talous ja organisaatio, eikä suuria ristiriitoja tai vakavia uhkakuvia nähdäkseni nyt ole.
3. Kauppalaki. Se säätelee kattavasti irtaimen kauppaan liittyvät asiat. Laki on looginen ja ilmeisen hyvin (pohjoismaisesti) valmisteltu, mitä osoittaa se, että se on ollut pitkään voimassa. Sitä ei ole yhtenään muutettu, kuten useita muita lakeja, mikä on lain käyttäjän kannalta hyvä asia.
VT, senior legal counsel
Jarmo Hyvärinen
1. Haluan edistää aloitetun lakimies- ja lakimiesliittoidentiteettityön jatkamista – sen tunteen vahvistamista, että liitto on koko lakimieskunnan etuja ja tarpeita varten. Erityisesti yksityisellä sektorilla vielä huomattava osa jäsenistöstä on työsuhteeseen ja -ehtoihin vaikuttavien sopimusten ulkopuolella. Työ heidän työolosuhteittensa ja työsuhteen ehtojen hyväksi jatkuu. Syksyllä esitelty Reilu työnantaja -tunnustus on tästä hyvä esimerkki. Liiton huomio tulee varmasti kiinnittymään jälleen koulutusmääriin ja niiden oikeaan mitoitukseen. Myös jäsenten tarpeiden entistä tarkempi ja parempi huomioiminen nousee varmasti vuoden mittaan useasti esille. Yksityisellä puolella on lisäksi tullut esiin kysymyksiä tutkinnon sisällön kilpailukyvystä ja sen kehittämisestä vastaamaan yksityisen sektorin eri toimialojen tarpeita. Näihin seikkoihin tullaan alkaneena vuotena kiinnittämään erityistä huomiota.
2. Liiton suurimpia vahvuuksia on se, että eri lakimiestahot ovat saman katon alla, jolloin voimme yhdessä keskustella ja viedä eteenpäin yhdessä tärkeiksi kokemiamme asioita. Yhteinen yleistutkinto yhdistää ja luo hyvää pohjaa identiteetille. Hyvät suhteet päättäviin tahoihin ja eri intressiryhmiin ovat myös liiton keskeisiä vahvuuksia, ja niistä tulee pitää huolta myös jatkossa.
3. Kysymys on äärimmäisen vaikea. Lempilakia ei ole muodostunut. Jos joku tulee nimetä niin se varmaankin on niin sanottu rahanpesulaki. Ei sen vuoksi että siitä erityisesti pitäisin vaan sen vuoksi, että se on ainakin osaltani aiheuttanut viime vuosina paljon harmaita hiuksia. Koska työskentelen pankkisektorilla ja kyseessä oleva aihealue on yksi vastuualueistani, olen joutunut näitä kysymyksiä paljonkin pohdiskelemaan. Pankeille ja muille ilmoitusvelvollisille laki asettaa monia pitkälle meneviä velvollisuuksia. Laki myös herättää paljon tunteita. Eri intressien ja vaatimusten yhteensovittaminen ei ole ollut helppoa.
Kihlakunnansyyttäjä
Harri Lindberg
1. Hallituksessa ja liiton toimistossa olemme valinneet seuraavia toiminnan painopisteitä: Jäsenhankinta ja jäsenmäärän kasvattaminen. Lakimieskoulutuksen määrään ja laatuun vaikuttaminen. Opintojen loppuvaiheita ja työuran alkuvuosia elävien asemaan vaikuttaminen; työaika, työolot, määräaikaisuudet, melko hyvän työllisyystilanteen säilyminen. Oikeusvaltion toimintakyvyn turvaaminen niin, että oikeusturvan, oikeudenmukaisuuden ja lainmukaisuuden merkitys korostuu yhteiskunnassa. Lakimiesten yhteiskunnallisen aseman ja lakimiesidentiteetin vahvistaminen.
2. Lakimiesliitto on pystynyt houkuttelemaan luottamushenkilöiksi motivoituneita eri juristisektoreiden ammattilaisia ja OTM-opiskelijoita. Toimiston ammattilaisilla taas on innostunut, innovatiivinen tekemisen meininki. Jäsenen etu on aidosti sekä liiton päätöksenteon että päivittäisen toiminnan ytimessä. Ammattikunnan intressit julkisella ja yksityisellä sektorilla ovat vuosi vuodelta lähentyneet muokaten pohjaa yhteisen ammatti-identiteetin vahvistamiselle. Lakimiesliiton ydintavoitteet – kuten oikeusvaltion toimintakyvyn turvaaminen – ovat sekä kansalaisten hyvinvoinnin että yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisen tärkeitä. Edustamme näin ammattiryhmää, joka on sekä yhteiskunnan ja yrityselämän että jokaisen kansalaisen kannalta merkittävä myös tulevaisuudessa.
3. Hallintolaki on hyvä. Tulin työelämään 80-luvulla. Tällöin elettiin murroskautta, jossa aito kansalaisyhteiskunta – oikeuksineen mutta myös velvoitteineen – työntyi vanhan liiton miesten edustaman hallinto–alamainen-ajattelutavan tilalle. Niillekin lakimiehille, joita hallintolaki säädöksenä ei sido, laissa on hyödyllisiä hyvän hallinnon periaatteita kompakteina pykälinä: Hallinnon oikeusperiaatteet. Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus. Neuvonta. Yhteistyö. Asianosainen. Asiamies ja avustaja. Asioiden käsittelyperiaatteet ja niin edelleen.
