Lakimiesliiton hallituksessa aloitti vuoden vaihtuessa kolme uutta jäsentä: hovioikeudenneuvos Pasi Oikkonen, käräjätuomari Petra Spring-Reiman ja lakimies Iina-Mari Supperi. Hallituksessa puhe- ja läsnäolo-oikeutettuna vuonna 2014 on myös uusi opiskelijoiden edustaja, oikeustieteen ylioppilas Tuomas Haavikko.
Tässä jutussa he vastaavat kolmeen kysymykseen. Mukana ovat vertailun vuoksi myös liiton puheenjohtajan, käräjätuomari Asko Nurmen ja hallituksen puheenjohtajan, VT, Senior Legal Counselin Jarmo Hyvärisen vastaukset.
Hallituksessa jatkavat vuonna 2014 OTK, vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Liesivuori, joka toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana, sekä VT, apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä, asianajaja Antti Sorjonen sekä OTL, johtaja Jyri Terämaa.
Kysymykset
1. Mitä liiton tunnuslause ”Oikeus ja kohtuus” sinulle merkitsee?
2. Kolme tärkeintä asiaa liiton toiminnassa vuonna 2014?
3. Liitto täyttää tänä vuonna 70. Kerro jokin Lakimiesliittoon liittyvä muisto tai tapahtuma siltä ajalta, kun olet ollut liiton jäsenenä.
Uudet jäsenet
Hovioikeudenneuvos Pasi Oikkonen
1 .
Liiton tunnuslause viitoittaa luonnollisesti tiukasti työntekoa mutta toimii myös hyvänä ja osuvana ohjenuorana kaikilla elämän saroilla. Vuosisatojen takainen viisaus ei vanhene.
2.
Ammattiliittona Lakimiesliiton tärkein tehtävä on jäsenistön tehokas ja kattava työmarkkinaedunvalvonta.
Lakimiesliitto on myös merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Liitolle lankeaa luonnostaan rooli kansalaisten oikeusturvan ja koko perinteisen suomalaisen oikeusvaltion puolustamisessa niin lausuntojen antajana kuin arvostettuna mielipidejohtajana. Liiton vastuu ja asema korostuvat valtiovallan näinä vaikeina aikoina suunnittelemien ratkaisuiden kauaskantoisuudessa, kuten esimerkiksi valtioneuvoston kehyspäätöksen säästöohjelman – oikeudenhoidon uudistamisohjelma – lopullisessa sisällössä.
Koko jäsenistön monipuolinen ja -muotoinen palveleminen juhlistaen samalla liiton 70-vuotiasta taivalta!
3.
Äkkiseltään mieleen muistuu Lakimiespäivä vuodelta 1991. Artikla järjesti läpi yön ja puolen Suomen kestäneen bussikyydin pääkaupunkiin aamusaunaan. Siistiytyneenä ja saunan virvoittamana suuntasin sitten muiden mukana Finlandia-talolle perehtymään Euroopan integraatioon sekä silloin vähän mystiseltä, jopa kaukaiselta tuntuvaan EU-oikeuteen. Lakimiespäivän välitön tunnelma ja yhteisöllisyys tekivät toisen vuosikurssin opiskelijaan syvän ja lähtemättömän vaikutuksen. Tuon jälkeen olenkin lähes poikkeuksetta osallistunut Lakimiespäiville, myös sille Tampereella pidetylle. Myöhemmät Lakimiespäivät eivät ole onneksi koetelleet kansalaiskuntoa yhtä kovasti kuin tuo ensimmäinen, johon sisältyivät vielä Pykälän jatkot sekä pitkä paluumatka.
Käräjätuomari Petra Spring-Reiman
1.
Oikeus ja kohtuus merkitsee minulle ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta sekä oikeudenkäynneissä että yhteiskunnassa laajemminkin. Tuomariohjeiden hengen mukaisesti oikeus ei aina seuraa lakipykälistä, vaan oikeudenkäyntiä ja sen lopputulosta on arvioitava myös kohtuuden näkökulmasta. Jotkut lait antavat tuomarille suoraan mahdollisuuden tuomion kohtuullistamiseen, mutta aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Kohtuuteen pyrkiminen on luovaa toimintaa.
2.
Liiton oman oikeusturvaohjelman aikaan saaminen vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten on keskeistä. Lakimiesliiton jäsenistä suuri osa on töissä julkisella sektorilla, ja viimeistään nyt päättäjien on pystyttävä sanomaan, mitä kestävyysvajeesta johtuva toiminnan sopeuttaminen tarkoittaa oikeuden alalla. Minkälaiseen oikeusturvaan vähenevät resurssit riittävät ja mistä on tingittävä? Lakimiehet ovat tunnollisia työntekijöitä, ja resurssien väheneminen tulee johtamaan lisääntyneeseen työuupumukseen, jollei tavoitteita muokata vastaamaan realistista tilannetta.
Toinen tärkeä asia minulle tuomarina on tuomioistuinviraston perustaminen. Kysymys ei ole ainoastaan tuomareiden periaatteellisesta riippumattomuudesta, vaan näen tuomioistuinviraston myös yhtenä vastauksena edellä mainittuun sopeuttamisongelmaan. Tarvitsemme asiantuntevaa elintä, joka jatkossa osaa säädellä järkevästi resurssien jakaantumista tuomioistuimille ja antaa päätöksentekijöille rakennuspalikoita resursseja vastaavan tuomioistuinlaitoksen rakentamisessa.
Erittäin ajankohtainen ja tärkeä asia on oikeustieteellisten korkeakoulutuspaikkojen pitäminen sellaisella tasolla, että kaikille vaativan opiskelun läpikäynneille riittää työtä. Asia on oleellinen paitsi valmistuville lakimiehille henkilökohtaisesti myös yhteiskunnallisesti. Valmistuvien lakimiesten osaamisen on pysyttävä laadukkaana, jotta pystytään vastaamaan muun muassa kansainvälisyyden mukanaan tuomiin haasteisiin.
3.
Parhaiten mieleen tulee heti publiikin jälkeen ollut vastavalmistuneille pidetty tilaisuus. Kuopukseni oli syntynyt kaksi viikkoa ennen tilaisuutta, ja jätin tytön ensimmäistä kertaa kotiin mieheni kanssa, kun lähdin Porvoosta Helsinkiin. Tyttö oli syntyessään alle kolmekiloinen, minkä vuoksi jouduin ensi kuukausina imettämään häntä kahden tunnin välein. Publiikista selvisin vielä kuivin puseroin, mutta Lakimiesliiton tilaisuudessa oli aika kosteat oltavat… Nyt tyttö on abiturientti.
Lakimies Iina-Mari Supperi
1.
Sanaparin “oikeus ja kohtuus” sisältö on mielestäni kiteytetty varsin hyvin jo Olaus Petrin tuomarinohjeissa: “Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.”
2.
Nuoren lakimiehen näkökulmasta vuonna 2014 ensisijaisen tärkeää on koulutuspoliittinen edunvalvonta ja erityisesti vaikuttaminen siihen, että lakimiesten koulutusmääriä ei perusteettomasti lisätä. Vastavalmistuneiden lakimiesten työttömyys on lisääntynyt lyhyessä ajassa huolestuttavasti.
Toisena asiana nostaisin esiin lakimieskoulutuksen kilpailukyvyn takaamisen ja OTM-tutkinnon arvostuksen varmistamisen. Lakimiestehtäviin tulee valita nimenomaan lakimiehiä.
Kolmanneksi lakimieskunnan yhtenäisyyttä ja lakimiesidentiteettiä tulee vahvistaa: lakimiesten on puhallettava yhteen hiileen.
3.
Näin helmikuisen harmauden ja räntäsateen keskellä mieltä piristää muisto Lakimiesliiton opiskelijoille järjestämästä perinteisestä kesäpurjehduksesta Liiton Arkista Helsingin edustalla: lämmin kesäaurinko, liplattavat laineet, hyviä ystäviä ja uusia tuttavuuksia.
Hallituksen opiskelijaedustaja, oikeustieteen ylioppilas Tuomas Haavikko
1.
Tunnuslause merkitsee minulle lakimiesidentiteetin ydintä. Se kuvaa sitä lähestymistapaa, jolla lakimies tarkastelee ympäröivää yhteiskuntaa. Se myös kuvaa liiton ja koko lakimieskunnan roolia ja vastuuta yhteiskunnassa oikeusvaltion puolestapuhujana. Tunnuslause ohjaa liiton toimintaa niin ammatillisessa edunvalvonnassa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessakin.
2.
Liiton toiminnassa on vuonna 2014 monia opiskelijoille erityisen merkityksellisiä asioita. Keskustelu korkeakoulujen aloituspaikkojen noususta käy kiivaana. Liitolta tarvitaan aktiivista vaikuttamistyötä etenkin ennen kevään kehysriihtä. Lakimiesliitto on peräänkuuluttanut perusteellisempaa valmistelua, mikä on ollut tärkeässä roolissa esitysten ollessa puutteellisesti perusteltuja. Vaikuttamistyötä on jatkettava, jotta varmistetaan päätösten perustuminen oikeisiin taustatietoihin ja jotta vältytään hätiköityjen päätösten tekemiseltä.
Oikkariyhteisön tiivistäminen ja oikkari-identiteetin luominen on tärkeää. Vuonna 2013 Itä-Suomen yliopistossa aloitti 40 uutta OTM-tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Oikkariyhteisö ja Lakimiesliitto ovat ottaneet uuden ainejärjestön lämpimästi vastaan. Judica on liiton tuorein jäsenyhdistys, ja oikkariyhteisön yhtenäisyyden parantamiseksi on välttämätöntä heti yhdistyksen toiminnan alkutaipaleella luoda hyvät yhteydet liittoon sekä muihin ainejärjestöihin. Yhtenäisen yhteisön luominen on tärkeää jo opiskeluaikana, jotta tulevaisuudessakin voidaan taata yhtenäinen ja vaikuttava lakimieskunta. Mikäli oikkariyhteisö pystyy tuomaan oman äänensä kuuluviin ja rakentamaan yhtenäisen ja vakavasti otettavan opiskelijayhteisön, on varmaa, että myös tulevaisuudessa lakimiesidentiteetti koetaan merkitykselliseksi.
Heikon taloustilanteen aikana kiristetään myös sieltä, missä se ei olisi mahdollista. Oikeusturvanäkökohdat on taattava säästöistä huolimatta, ja Lakimiesliiton tulee toimia sen eteen, ettei oikeusturva kärsi säästötoimista. Vaikuttamistyön merkitys korostuu lähestyvien eduskuntavaalien takia, joten vuonna 2014 on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi oikeusturvan rooliin julkisessa keskustelussa.
3.
Joka toinen vuosi järjestettävä Lakimiesliiton opiskelijatapahtuma SAKKE vuonna 2012 oli ikimuistoinen kokemus. Tapahtuma keräsi yhteen opiskelijoita joka puolelta Suomea ja antoi mahdollisuuden tutustua oikkareihin ympäri Suomen ja luoda kontakteja. Mieleenpainuvinta oli etenkin sen huomaaminen, että opiskelupaikasta ja ainejärjestöstä riippumatta oikeustieteen opiskelijat muodostavat vahvan oikkariyhteisön.
Puheenjohtajat
Lakimiesliiton puheenjohtaja, käräjätuomari Asko Nurmi
1.
Se on siinä. Enempää ei tarvita eikä vähempää voi lakimieheltä vaatia.
2.
Juhlavuonna voi korostaa Lakimiesliiton jäsentapahtumia ympäri Suomenniemen. Niissä vuoropuhelun mahdollisuus jäsenten ja liiton toimijoiden välillä on välitöntä ja matalan kynnyksen takana.
Jäsenpalvelujen kehittäminen Lakimiesliiton voimavarojen sallimissa puitteissa. Aina vain yksilöllisempi aika vaatii yksilöllisempiä palveluja.
Korostetaan oikeuspoliittisen edunvalvonnan aseman tärkeyttä. Lakimiesliiton pysyvänä velvollisuutena on pyrkiä osaltaan rakentavalla tavalla vaikuttamaan oikeudellisen toimintaympäristön muutoksiin.
3.
Liiton edellinen toiminnanjohtaja Rauno Selenius muisteli kerran, miten eräät tuomarit olivat joitain vuosia sitten uhanneet erota liitosta, jos eläkeikää lasketaan. Tilanne kuvastaa hyvin edunvalvonnan vaikeuksia.
Hallituksen puheenjohtaja, VT, Senior Legal Counsel Jarmo Hyvärinen
1.
Se kuvaa hienolla tavalla sitä roolia, mikä jokaisella lakimiehellä ja Lakimiesliitolla kaikki lakimiehet yhteen kokoavana tahona on suomalaisessa yhteiskunnassa. Lakimiehet ovat aina olleet puolustamassa ja kehittämässä oikeusjärjestelmää ja suomalaista oikeusvaltiota. Oikeus ja kohtuus tulee olla sen kantavia periaatteita, ja kelle muulle tämän asian esillä pitäminen ja eteenpäin vieminen parhaiten sopii kuin lakimiehille ja Lakimiesliitolle?
Jokaisella suomalaisella on oikeus oikeusturvaan kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisessa ajassa. Paljon on vielä työtä jäljellä, eikä kehitys viime vuosina ole ollut positiivinen. Hyvin paljon on saatu kiteytettyä muutamaan sanaan.
2.
Oikeusturvaohjelmaan liittyvien teemojen ottaminen esille ja korostaminen kaikissa eri yhteyksissä. Mainitut teemat liittyvät kiinteästi Oikeus ja kohtuus -tunnuslauseeseen.
Oikeustieteellisen koulutuksen määrään, laatuun ja tasoon vaikuttaminen. Lakimiesten koulutusmääriä ollaan nostamassa, vaikka mitkään tutkimukset tai selvitykset eivät millään tavalla tue tätä tavoitetta. Vastavalmistuneiden lakimiesten työttömyys on lyhyessä ajassa noussut radikaalisti. Koulutusta tarjoavien yksiköiden määrää on lisätty. Keskellä valtionhallinnon säästörumbaa riittävien lakimieskoulutuksen resurssien ja laadun ylläpito on haastavaa. Lakimieskoulutuksen arvostuksen ja tulevien lakimiesten työllistymisen kannalta asian turvaaminen on välttämätöntä.
Liiton 70-vuotisen toiminnan juhlistaminen. Liitolla on pitkä ja merkittävä historia osana suomalaista itsenäistä yhteiskuntaa. Sen merkitystä ei tule aliarvioida. Huolimatta ajan haasteista on jokaisen lakimiehen syytä pysähtyä ja kohdistaa muutama ajatus liiton työlle kuluneiden seitsemän vuosikymmenen aikana ja osaltaan omalla tavallaan juhlistaa asiaa sekä esittää kiitoksensa lakimiesaktiiveille, joiden työn ansiota on, että Lakimiesliitto on se, mikä se tänä päivänä on, ja että lakimiehen asema yhteiskunnassa on niin arvostettu kuin se tänä päivänä on. Vuoden aikana jokainen liiton jäsen tulee saamaan kutsun johonkin liiton 70-vuotistilaisuuteen. Toivon luonnollisesti, että mahdollisimman moni noudattaa kutsua.
3.
Muistoja ja tapahtumia on kertynyt sen verran paljon, että on vaikeaa nimetä mitään yksittäistä. Jos nyt kuitenkin pitää jokin asia nimetä, niin olkoon se vaikka seuraava:
90-luvun lopulla (tarkkaa aikaa en nyt muista) Akavan silloinen tunnettu ja arvostettu lakimies Pentti Itkonen piti eräässä tilaisuudessa esitelmää työmarkkinoista ja niillä toimimisesta. Yhtenä asiana oli luonnollisesti esillä työtaistelutoimenpiteet. Jo terminä se oli kokemattomalle lakimiehelle säväyttävä. Hänen sanomansa oli, että akavalaistenkin tulee tarvittaessa olla tiukkoja ja tuoda tavoitteensa selkeästi esille, että akavalaisetkin saattavat joutua näitä toimia käyttämään. Onneksi näitä toimia ei ole kovin usein tarvittu. Ne kertovat aina epäonnistumisesta.
Yhden kerran olen joutunut olemaan lakossa. Se oli kolmen päivän lakko joulun alla. Mitään hyötyä siitä ei ollut sen enempää työntekijöille kuin työnantajillekaan. Suurin hyöty taisi olla se, että lakkoon osallistuvat saivat joulun alla ylimääräisen vapaan. Taloudellista hyötyä tästä ei ollut. Viime vuosien kokemukset työmarkkinaneuvottelukierroksista ovat minulle opettaneet sen, että kehittämistä asioissa on ja paljon. Jotenkin tuntuu, että ne ovat jämähtäneet 70-luvun ajatusmaailmaan.
Koonnut: Juhana Harju
