Lakimiesliiton uusi hallitus linjasi tavoitteitaanOikeusturvan puolustajat

Talousvaliokunta
Risto Nuolimaa

Julkisen sektorin valiokunta
Harri Lindberg

Järjestövaliokunta
Pekka Liesivuori

Koulutuspoliittinen valiokunta
Riitta Rajala

Oikeuspoliittinen valiokunta
Risto Sipilä

Opiskelijavaliokunta
Mikko Salo

Yksityissektorin valiokunta
Jarmo Hyvärinen

Lakimiesliiton valtuuskunnan marraskuussa valitseman hallituksen puheenjohtajana vuosina 2007–2008 jatkaa käräjätuomari Asko Nurmi. Hallituksen jäseniksi kaksivuotiselle kaudelle valittiin nuorempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Liesivuori, kustannuspäällikkö Mikko Salo ja asianajaja Risto Sipilä. Vuodeksi 2007 hallituksen jäseneksi valittiin Senior Legal Counsel Jarmo Hyvärinen.

Muut hallituksen jäsenet ovat OTT Risto Nuolimaa, kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg ja hovioikeuden neuvos Riitta Rajala. Puheenjohtajaa lukuunottamatta kullakin hallituksen jäsenellä on myös oma valiokunta luotsattavanaan.

Uusi hallitus on samoilla linjoilla liiton uuden puheenjohtajan Pekka Timosen kanssa, jonka mukaan oikeuslaitoksen tilanne on hälyttävä. Myös hallitus nostaa asialistalleen kansalaisten oikeusturvan varmistamisen ja oikeusavun resurssien riittävyyden.

– Oikeusturvatakuu eli oikeusturvan nopea ja ennakoitava saatavuus on liiton tärkein tavoite. Eli satsaaminen syyttäjä- ja tuomioistuinlaitokseen, talousvaliokunnan puheenjohtaja Nuolimaa sanoo.

Varsinkin Etelä-Suomen tuomioistuinten ruuhkautuminen on viime aikoina noussut esiin.

– Päättäjät tulee saada ymmärtämään oikeusturvan ja rikosvastuun ylläpitämisen merkitys. Ilmaista oikeusturvaa ei ole olemassa. Käytännön tasolla esimerkiksi oikeusministeriön budjettikehykseen tulee saada tasokorotus, julkisen sektorin valiokuntaa luotsaava Lindberg sanoo.

Asianajotoimisto Borenius & Kemppisessä työskentelevä Sipilä haluaa korostaa, että myös oikeusavun resurssit on turvattava.

Työ on johtanut myös tuloksiin, kun valtion budjettiin saatiin järjestöjen ja liiton yhteistoimin miljoonan euron lisämääräraha hovi- ja hallinto-oikeuksille.

Haastetta oikeuslaitoksen toiminnan turvaamisessa riittää, sillä valtion tuottavuusohjelma vähentää tuomioistuimista ja syyttäjälaitoksesta lähes 250 virkaa. Tämän hetken budjettikehyksillä henkilöstölisäykset olisivat vielä suurempia. Ilman selkeää parannusta oikeusturva voi vaarantua pysyvästi.

– Käytännössä tavoitteeseen päästään vakuuttamalla oikeusministeriö ja erityisesti valtiovarainministeriö nykyrahoituksen riittämättömyydestä. Keinot voivat olla koviakin, Tampereen yliopistossa työskentelevä Nuolimaa sanoo.

Vaalit ja tupo höystävät hallitustyöskentelyä

Syksyn tuleva tupokierros määrää hallituksen ajankäyttöä pitkälti keväällä ja syksyllä.

– Julkisella sektorilla suuri asia on se, miten valtio pitää kiinni sopimuksesta valtion palkkauksen jälkeenjääneisyyden tarkistamiseksi. Vaali- ja tupovuonna kysymyksen merkitystä ei Lakimiesliitossa voida aliarvioida, hallituksen puheenjohtaja Nurmi linjaa.

Turun käräjäoikeudessa työskentelevän Nurmen mukaan palkkojen tarkastuksessa ratkeaa myös valtion uskottavuus sopijakumppanina. Nurmi katsoo liiton tehtäväksi valvoa valtion niin sanotun tuottavuusohjelman vähennysten ja todellisen tuottavuuden välistä yhteyttä.

– Tämä on tärkeää paitsi Liiton jäsenten etujen kannalta, myös kansalaisten -oikeusturvan kannalta. Ettei vain kävisi niin, että virat katoavat ja määrällisetkin tuottavuuden lisäykset jäävät vastaisen kehittelyn varaan, Nurmi pohtii.

– Väärin läpivietyinä pelkkään lyhyt-aikaiseen säästöön ja henkilöstövähennyksiin pyrkivät toiminnan muutokset heikentävät kaikkien lakimiesten työkenttää ja uhkaavat alentaa oikeusturvan tasoa, oikeuskanslerin virastossa työskentelevä Liesivuori sanoo. Liesivuorella on johdettavanaan järjestövaliokunta.

Vaikka käytännössä asiat hoidetaan neuvottelemalla, nojaa neuvotteluvoima riittävään järjestölliseen valmiuteen puolustaa lakimieskunnan asemaa myös järjestöllisin toimin.

– Kun näkemykset työnantajan kanssa eroavat vahvastikin, ei tiukkojakaan tilanteita voida aina välttää, Espoon kihlakunnan syyttäjän virastossa työskentelevä Lindberg sanoo.

Yksi keskeisistä tavoitteista hallituksella on edelleen pyrkiä varmistamaan, että koulutuksen määrä suhteutetaan työmarkkinoiden todelliseen lakimiestarpeeseen. Nyt keskustelua haluttaisiin ohjata myös uusille urille.

– Koulutuksen määrä tulee jatkossakin säilymään keskeisenä kysymyksenä. Liiton näkökannat ovat koulutusmääräkeskustelussa saaneet laajaa tukea. Koulutusmääräkeskustelun rinnalla tulee kuitenkin jatkuvasti käydä myös keskustelua oikeustieteellisen koulutuksen sisällöistä, laadusta ja niiden kehittämisestä, puheenjohtaja Nurmi sanoo.

– Alue, jonka merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa, on oikeustieteilijöiden, ja muiden korkeakoulutettujen, ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestäminen, koulutuspoliittista valiokuntaa luotsaava Rajala sanoo.

Lakimiesten asemaa työmarkkinoilla pyritään tukemaan liiton tarjoamalla urakoulutuksella sekä rekrytointipalvelulla. Urakoulutuksella annetaan jäsenille mahdollisuus kehittää yleisiä työmarkkinavalmiuksiaan ja Lakimiesrekrytointi saattaa yhteen työntekijät ja työnantajat. Lakimiesten parantuva työmarkkinatilanne on myös heijastunut Lakimiesrekrytointiin, jonka kautta välitettävien työpaikkojen määrä on kasvanut lähes puolella parissa vuodessa.

Myös nuorten juristien asema työmarkkinoilla on haaste, johon Lakimiesliiton hallitus pyrkii vastaamaan. Asialistalle noussevat muun muassa valmistumisen jälkeiset työnsaantimahdollisuudet sekä työaika- ja palkkakysymykse<<

– Jos Lakimiesliitto onnistuu näiden asioiden hoitamisessa ja pystyy sen onnistuneesti viestimään jäsenistölleen, johtaa se nuoren jäsenistön korkeaan sitoutumisasteeseen liiton jäsenyyttä kohtaan, opiskelijavaliokuntaa luotsaava Salo arvioi.

Akavalaisuus vahvemmin esiin

Lakimiesliiton keskeinen tehtävä on jäsentensä edunvalvonta. Vaikuttamisessa siteitä Akavaan halutaan tiivistää.

– Kovin usein liitto ja Akava nähdään jotenkin erillisinä tekijöinä. Ne ovat kuitenkin yhtä, eikä Akavaa olisi ilman sen jäsenliittoja, joiden joukossa Lakimiesliitto ei ole pienemmästä päästä, puheenjohtaja Nurmi muistuttaa.

Lakimiesliitto on jäsentensä äänitorvi ja edunvalvoja. Kehittämisen varaa kuitenkin löytyy.

– Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että Lakimiesliiton rooli edunvalvojana ja jäsenetujen tarjoajana on mahdollisimman näkyvä, Salo sanoo.

– Tosiasia on kuitenkin, että viime tupo oli prosenttilinjainen, mikä on periaatteessa ja käytännössä Lakimiesliiton jäsenille iso asia. Ei se tullut vahingossa, Nurmi sanoo.

Liiton jäsenmäärän kasvattaminen on yksi tulevaisuuden suurista haasteista.

– Yksityisen sektorin suhteellinen osuus jäsenistöstä on kasvussa, mikä tarkoittaa liiton kannalta kyseisen sektorin huomioimista entistäkin enemmän. Yksityisellä sektorilla näen asioita, joihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan, esimerkiksi runsaat kompensoimattomat ylityöt ja tasa-arvon toteutuminen muun muassa palkkauksessa, oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Sipilä sanoo.

Jäsenistölle tulisi pystyä viestimään edunvalvontaan ja jäsenetujen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitään niin, etta jäsenet ymmärtävät saavansa jäsenmaksulleen vastinetta.

– Yksi keskeinen ja yksinkertainen vaikutusmahdollisuus meillä jokaisella on palkkatutkimus. Siihen vastaamalla antaa arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkossa. Lakimiesliitolla on paljon toimintaa, haasteena on jäsenistön saaminen tietoisiksi eduistaan ja edunvalvonnastaan, Hyvärinen pohtii jäsenkunnan aktivointia.

Lakimiesliiton tulevaisuus on pitkälti kiinni siitä, miten hyvin uusia, tulevia lakimiehiä saadaan mukaan riveihin. Nuorten lisäksi myös alueellista toimintaa halutaan lisätä.

– Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien lakimiesten saaminen aktiivisemmin mukaan toimintaan ja liiton näkyvyys maakunnissa ja suurimmissa taajamissa on teema, jota vuoden mittaan viedään eteenpäin. Tämä työ on aloitettu jo aikaisemmilla kausilla ja sitä jatketaan, Hyvärinen sanoo.

Näkyvää yhteiskunnallista keskustelua

Lakimiesliitto käy vuoropuhelua osana yhteiskuntaa. Sillä on roolinsa lainsäädännön kehitystyössä ja jäsentensä ammattitaidon ja -ylpeyden kehittäjänä. Perinteisesti Lakimiesliitto on osallistunut myös julkisuudessa käytävään oikeuspoliittiseen keskusteluun.

Vuoropuhelua käydään aktiivisesti eri tahojen kanssa myös työmarkkina-asioissa. Keskeisiksi vuoropuhelukumppaneiksi hallitus nostaa muun muassa oikeusministeriön, opetusministeriön ja valtiovarainministeriön edustajat, lakimieskansanedustajat, tiedotusvälineet, muut akavalaiset tahot sekä yksityisten työnantajien edustajat.

– Myös eri lakimiesjärjestöt ovat tärkeitä keskustelutahoja kun pohditaan vaikkapa tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössa esiin tuotujen asioiden eteenpäinviemistä, Sipilä sanoo.

– Lakimiehet ovat julkisuudessa usein negativiisten asioiden yhteydessä. Sekä liiton että lakimiesten julkisuuskuva pitäisi saada myönteisemmäksi, Nuolimaa sanoo.

Tavoitteena on pyrkiä lausuntojen antamisen ohessa niin sanottuun ennakoivaan vaikuttamiseen pitämällä aktiivisesti yhteyksiä esimerkiksi lainvalmistelijoihin. Yksi tulevaisuuden haasteista on lakimiesten kasvava kilpailu samoista työtehtävistä muiden koulutusalojen ihmisten kanssa. Tällä hetkellä juristikunnan tilanne on hyvä, mutta tilanteen säilyttäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa edunvalvontaa.

– Tämä heijastuu myös palkkatasossa, vaikkakin lakimiehet tutkimusten valossa ovat ainakin keskimäärin pärjänneet palkkakilpailussa vähintäänkin kohtuullisesti, Hyvärinen sanoo.

Uudet jäsenet

Talentum Media Oy:ssä työskentelevällä kustannuspäälliköllä, OTK Mikko Salolla, 32, on runsaasti kokemusta hallitustyöskentelystä jo aiemmista luottamustoimistaan. Hän on toiminut muun muassa Pykälä ry:ssä hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajana, Satakuntalaisessa Osakunnassa hallituksen puheenjohtajana sekä Nuoret Lakimiehet ry:ssä hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana ja tällä hetkellä myös yhdistyksen puheenjohtajana.

Salo harrastaa palloilu-urheilua, musiikkia ja lukemista.

Opiskelijavaliokunnan puheenjohtajana Salo pyrkii jatkamaan valiokunnassa omaksuttua käytäntöä, jossa konkreettisten tavoitteiden määrittelyn kautta asioita lähdetään toteuttamaan. Valiokunta on tullut Salolle tutuksi viimeisten kahden vuoden aikana, jotka hän on toiminut sen varapuheenjohtajan tehtävissä.

– Yksi itselleni tärkeistä asioista on edistää sitä, että nuoret lakimiehet liittyvät valmistumisensa jälkeen mahdollisimman suurella prosentilla Lakimiesliittoon ja myös pysyvät jäseninä pitkällä tähtäimellä, Salo sanoo.

Vuodesta 1987 pankkilakimiehen tehtäviä hoitaneella Senior Legal Counsel, OTK, VT Jarmo Hyvärisellä, 48, on taustallaan pitkä kokemus erilaisista luottamustoimista. Hän on toiminut muun muassa Nordean Ylemmät Toimihenkilöt ry:n puheenjohtajana, Nordean pohjoismaisen akateemisten neuvottelukartellin puheenjohtajana (Nordic Negotiation Cartel of Academics), Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n rahoitusalan taustaryhmän puheenjohtajana sekä YKLAn eli Yksityisalojen lakimiehet ry:n puheenjohtajana.

Yksityissektorin valiokunnan johtaakseen saanut Hyvärinen määrittelee valiokuntansa päätehtäväksi toimia yksityissektorilla työskentelevien lakimiesten edunvalvojana.

– Keskeisenä tavoitteena on antaa informaatiota ja luoda työvälineitä, joita jäsenet voivat hyödyntää muun muassa kehityskeskusteluja ja palkkaneuvotteluja käydessään. Vuoden aikana käytävät tes-neuvottelut varmasti myös heijastuvat valiokunnan toimintaan, Hyvärinen sanoo.

Liikuntaa, lukemista, Kiwanis-toimintaa ja talon remontointia harrastava Hyvärinen arvelee, että ammatinharjoittajien ja palkansaajien välisen rajapinnan hämärtymiseen liittyvät ongelmakohdat tulevat nousemaan vuoden mittaan esiin.

– Toivon, että hallituskaudella liiton jäsenjärjestöjen välinen yhteistyö kehittyy edelleen ja että ainakaan itse en olisi sen esteenä, Hyvärinen muotoilee.

Lakimiesliiton toimielimet

Järjestövaliokunta

Pekka Liesivuori, puheenjohtaja
Ville Salonen
Matti Hietanen
Johanna Karlström
Marita Riihinen
Ari Kiiras
Susanna Kuosmanen
Nina Niva
Eeva Roos-Kumpulainen

Lakimiesuutisten toimitusneuvosto

Salme Sandström, puheenjohtaja
Pekka Koivisto
Pekka Ojala
Minna Helle
Elli Murole
Tarja Honkanen

Oikeuspoliittinen valiokunta

Risto Sipilä, puheenjohtaja
Anne Horttanainen
Minna Hällström
Annukka Nurmi
Asta Sark
Juha Rautiainen
Tuula Ämmälä
Juha Viertola
Mikko Pöyry
Pekka Louhelainen
Taisto Hujanen

Talousvaliokunta

Risto Nuolimaa, puheenjohtaja
Pekka Timonen
Asko Nurmi
Jorma Tilander
Ritva Välimäki

Opiskelijavaliokunta

Mikko Salo, puheenjohtaja
Eija Warma, vpj

Varsinainen jäsen Varajäsen
Tarmo Nikkilä Jouni Gauriloff
Maarit Pennanen Hanna Matikainen
Anders Floman Mia Westerlund
Topi Siniketo Emilie Yliheljo
Jaakko Laurila Johanna Ojansuu
Olli-Pekka Veranen Matias Pälve
Eero Kärki Tero Nieminen
Risto Sandvik Eero Blåfield
Emil Viitala Pirre Korhonen

Stipenditoimikunta

Riitta Rajala, puheenjohtaja
Mikko Salo, vpj
Hannu Mäkelä
Salla Tuominen
Lena Sisula-Tulokas
Jasmiina Ojala

Julkisen sektorin valiokunta

Harri Lindberg, puheenjohtaja
Sari Aho, vpj

Varsinainen jäsen Varajäsen
Marjukka Hulkkonen Marjatta Huopainen
Matti Kojonen Marjatta Räsänen
Eva Tams Eija Kara
Ossi Lähdesmäki Jaakko Hakala
Matti Metsäranta Anssi Kartila
Lauri Kykkänen Lauri Varpiala
Arsi Rantanen Elina Nurmela
Rauno Piik Une Tyynilä
Taina Hakkarainen Yrjänä Honkavaara
Mikko Saleva Jukka Jaakkola
Hannu Mäkelä Heidi Rantatulkkila
Esa K. Ojala Jukka Mäkilähde

Kuntajaosto

Hannu Riikonen, puheenjohtaja
Eija Pentsinen-Palmanen
Teuvo Sarin
Tiina Ekholm
Ilmari Ylä-Autio

Tasa-arvojaosto

Hannele Sarell, puheenjohtaja
Marjukka Hulkkonen
Antti Sorjonen
Minna Hällström
Olli Kärkkäinen
Sanna Kyllönen
Eeva Roos-Kumpulainen
Jenna Villanen
Miina Vuorela

Senioritoimikunta

Heikki Jaatinen
Raimo Lehtinen
Anneli Winter
Martti V. Mustakallio
Timo S. Kylliäinen
Antti Vuorenrinne
Jorma Rechardt
Pentti Itkonen

Yksityissektorin valiokunta

Jarmo Hyvärinen, puheenjohtaja
Otso Nykänen
Antti Sorjonen
Suvi Hirvonen
Marja-Leena Räsänen
Heli Vuori
Salla Tuominen
Pia Nyholm
Pekka Jäntti
Jaana Meklin
Pirjo Isoluoma
Timo Salminen, asiantuntijajäsen
Pete Mäkelä, puhe- ja läsnäolo-oikeus

Koulutuspoliittinen valiokunta

Riitta Rajala, puheenjohtaja
Pete Mäkelä
Tapio Katajamäki
Olli Kärkkäinen
Suvianna Hakalehto-Wainio
Jenna Villanen
Inga Korpinen
Tuomas Rytkönen, opiskelijajäsen
Taija Kautto, opiskelijajäsen
Laura Ylönen, opiskelijajäsen
Matti Hietanen, asiantuntijajäsen

Hengellisen työn toimikunta

Kaj-Erik Tulkki, puheenjohtaja
Raimo Kyllästinen
Jaakko Seitola
Ilpo Havumäki
Pekka Matikka
Kirsi Puoliväli

Työmarkkinatoimikunta

Harri Lindberg, puheenjohtaja
Jarmo Hyvärinen, vpj
Esa K. Ojala
Hannu Riikonen
Taina Hakkarainen
1. yleisvarajäsen Ossi Lähdesmäki
2. yleisvarajäsen Rauno Piik
Otso Nykänen
Marja-Leena Räsänen
Pia Nyholm
1. yleisvarajäsen Jaana Meklin
2. yleisvarajäsen Antti Sorjonen<

Toimikuntaan kuuluvat lisäksi Matti Kojonen -(vara- ja oikeusnotaarien edustaja) sekä nimitettävän keskuslakkotoimikunnan puheenjohtaja.