Lakimiesliiton uusi valtuuskunta edustaa liiton jäsenkuntaa

Voimasuhteet

Valtuuskunnan voimasuhteissa ei näissäkään vaaleissa tapahtunut suuria muutoksia. Kokonaisuutena valtuuskunnan kokoonpano on pysynyt hyvin vakaana kaikissa vaaleissa.

Puolet valtuuskunnan jäsenistä tulee tälläkin kertaa julkisen sektorin jäsenjärjestöistä. Julkisen sektorin sisällä on kahdessa viime vaaleissa tapahtunut hienoista rakennemuutosta hallintolakimiesten osuuden pienentyessä ja tuomareiden painoarvon lisääntyessä. Tuomarit ovat lisänneet paikkojaan sekä vuoden 2006 että 2009 vaaleissa, ja heidän suhteellinen osuutensa julkisen sektorin valtuuskunnan jäsenistä on noussut 37 prosentista 45 prosenttiin.

Yksityisen sektorin järjestöille tuli näissäkin vaaleissa 17,5 prosenttia valtuuskuntapaikoista. Sektorin järjestöjen välillä painopiste on siirtynyt pois Asianajajaliitosta muihin sektorin järjestöihin. Vielä 2003 vaaleissa asianajajien osuus yksityissektorin paikoista oli 43 prosenttia, kun se näissä vaaleissa jäi 29 prosenttiin.

Aatteelliseen toimintaan ja lakimies-identiteettiin keskittyvien tieteellisten järjestöjen, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen ja Juridiska föreningenin, sekä poikkisektoraalisten lakimiesjärjestöjen, Nuorten Lakimiesten ja Naisjuristien kokonaiskannatus on pysynyt käytännössä muuttumattomana vaaleista toisiin.

Vaalien suurin yksittäinen kannatuksen muutos oli Suomalaisen lakimiesyhdistyksen paikkamäärän putoaminen viime vaaleissa saavutetusta 9 paikasta seitsemään. Naisjuristit puolestaan ottivat takaisin viime vaaleissa häviämänsä toisen paikan.

Mikä on tärkeää, kenen asialla ollaan

Mitä valitut valtuuskunnan jäsenet sitten haluavat liiton tekevän? Katsauksen tähän antaa valtuuskunnan vaaleissa jo toisen kerran käytössä ollut vaalikone. Vaalikoneeseen vastaaminen myös kannatti. Koneeseen vastanneista ehdokkaista tuli valituksi 47 prosenttia ja vastaamattomista 23 prosenttia. Koneeseen vastaaminen siis kaksinkertaisti läpipääsyn mahdollisuudet.

Liiton tärkeimpänä toiminta-alueena uudet valtuuskunnan jäsenet pitävät työmarkkinaedunvalvontaa, jota pitää tärkeimpiin alueisiin kuuluvana 86 prosenttia valituista. Liiton roolia ammatti-identiteetin vahvistamisessa ja oikeuspolitiikassa piti tärkeänä 34 prosenttia valituista. Liiton jäsenpalveluita ja etuja piti tärkeänä 20 prosenttia vastaajista ja yhteiskunnallista vaikuttamista 17 prosenttia vastaajista. Valittujen jäsenten vastaukset ovat hyvin samalla linjalla kaikkien vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kanssa lukuun ottamatta ammatti-identiteetin hieman suurempaa painotusta valittujen joukossa.

Valtuuskunnan uusista jäsenistä joka toinen katsoi valtuuskunnan jäsenen velvollisuudeksi ajaa ennen kaikkea Lakimiesliiton jäsenkunnan etua. Joka neljäs valittu katsoi ensisijaiseksi ajaa valtuuskunnassa oman taustaryhmänsä etua ja joka neljäs koko lakimieskunnan etua. Valitut valtuuskunnan jäsenet katsoivat kaikkia ehdokkaita useammin ajavansa ensisijaisesti oman taustaryhmänsä etua ja harvemmin liiton koko jäsenkunnan etua.

Huomionarvoista on, että yhtä lukuun ottamatta kaikki ensisijaisena omaa taustaryhmäänsä pitävät valtuuskunnan jäsenet tulivat julkisen sektorin järjestöistä, joiden valtuuskunnan jäsenistä 40 prosenttia piti ensisijaisena ajaa taustaryhmänsä etua. Koko lakimieskunnan edun ajamista taas korostivat voimakkaimmin Suomalaisen lakimiesyhdistyksen listalta valitut valtuuskunnan jäsenet, joista lähes 60 prosenttia piti ensisijaisena koko lakimieskunnan etua.

Asiat

Työmarkkinaedunvalvonnan selvästi tärkeimpänä asiana pidettiin palkkaa, jota piti tärkeänä 94 prosenttia valituista. Työhyvinvointia piti tärkeänä 43 prosenttia valituista. Varsin tärkeiksi nähtiin myös uusien työehtosopimusten aikaansaaminen sekä sukupuolten tasa-arvo, joita piti tärkeänä joka viides valittu. Työaikaan ja määräaikaisuuksiin liittyviä kysymyksiä piti keskeisimpinä vain joka kymmenes valtuutettu.

Valituiksi tulleet pitivät kaikkiin ehdokkaisiin verrattuna erityisen tärkeänä palkkaedunvalvontaa, uusien työehtosopimusten aikaansaamista sekä sukupuolten tasa-arvoa. Muita ehdokkaita vähemmän tärkeinä he pitivät työaikaan ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyviä asioita.

Tärkeimpinä yhteiskuntapoliittisen edunvalvonnan kysymyksinä valtuuston valitut jäsenet pitivät kansalaisten oikeusturvaa, jota piti tärkeänä 54 prosenttia vastanneista. Oikeusturvan tuntumaan nousivat vaikuttamiskohteina työllisyys (43 prosenttia), tuomioistuinten resurssit, (37 prosenttia) ja valtion tuottavuusohjelma (34 prosenttia). Vähemmän tärkeinä pidettiin syyttäjien resursseja, työelämän lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Valitut suhtautuivat varsin nuivasti hovioikeuksien valituslupajärjestelmään, auskultanttien käyttämiseen tuomioistuinten henkilöstöresurssien turvaamiseen sekä asianajajamonopoliin. Kaksi kolmannesta valituista ei pitänyt mitään näistä tarpeellisena. Suosituin oli muutoksenhakulupa, jota kannatti 28 prosenttia valituista. Auskultanttien käyttöä henkilöstöresurssina kannatti kaksi valtuuston jäsentä, kuten myös asianajajamonopolia. Huomionarvoista on, että molemmat valituksi tulleet monopolin kannattajat tulivat Tuomarien vaaliliitosta.

Tärkeimpänä koulutuspoliittisen edunvalvonnan kohteena valtuuston jäsenet pitivät lakimieskoulutuksen laatua, jonka nosti ykkössijalle lähes kolme viidestä vastaajasta. Lakimieskoulutuksen määrää ja tutkinnonanto-oikeuksien määrää piti molempia keskeisimpinä kysymyksinä joka viides vastaaja. Kaikkien ehdokkaiden mielipiteet olivat samalla linjalla kuin valittujenkin.

Tapahtumat, palvelut ja maksut

Selvästi tärkeimpänä Lakimiesliiton tapahtumana valtuuskunnan jäsenet pitivät joka toinen vuosi järjestettävää Lakimiespäivää, jonka nosti tärkeimpien tilaisuuksien joukkoon yli 90 prosenttia valituista. Lähes Lakimiespäivän rinnalle nostettiin paikalliset jäsentapahtumat, joita piti tärkeinä lähes 80 prosenttia vastaajista. Valitut valtuuskunnan jäsenet pitivät paikallisia tilaisuuksia tärkeämpinä kuin kaikki ehdokkaat. Muiden tilaisuuksien osalta valittujen valtuuskunnan jäsenten mielipiteet olivat hyvin lähellä kaikkien ehdokkaiden mielipiteitä.

Tärkeimmäksi jäsenpalveluksi valtuuskunnan jäsenet nostivat työ- ja virkasuhdeneuvonnan, jota piti tärkeänä 85 prosenttia valituista. Neuvonnan jälkeen tärkeimpinä pidettiin Lakimiesrekrytointia, jota piti tärkeänä joka toinen valittu sekä Urakoulutusta, jota piti tärkeänä joka kolmas. Jäsenalennuksia piti keskeisenä jäsenetuna joka viides ja lomamökkejä joka kymmenes valittu.

Liiton jäsenmaksua valitut pitivät varsin kohtuullisena. Kaksi kolmesta valitusta oli valmis nostamaan jäsenmaksua palkkakehityksen mukana. Joka viides halusi pitää jäsenmaksun ennallaan vaikka palveluista tinkien ja joka kymmenes halusi lisätä palveluja korottamalla jäsenmaksua palkkakehitystä nopeammin. Valitut olivat selvästi kaikkia ehdokkaita halukkaampia lisäämään liiton palveluja jäsenmaksuja korottamalla.