Kansallismuseon auditorioon kokoontui 5. helmikuuta noin 150 lakimiesliittolaista seuraamaan liiton oikeuspoliittista eduskuntavaalipaneelia. Panelisteina toimivat oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP), kansanedustajat Sauli Ahvenjärvi (KD), Johannes Koskinen (SDP), Annika Lapintie (Vas.), Markus Lohi (Kesk.), Kimmo Sasi (Kok.) ja Kaj Turunen (PS) sekä ensimmäistä kertaa ehdolla oleva Emmi Wehka-aho (Vihr.). Ahvenjärveä ja Turusta lukuun ottamatta kaikki panelistit olivat juristeja. Paneelin puheenjohtajana toimi Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo.
Lakimiesliitto teetti joulu-tammikuussa kansanedustajien, kunnallispoliitikkojen ja muiden poliittisten aktiivien keskuudessa kyselytutkimuksen oikeuspoliittisista kysymyksistä. Vastauksia tuli yli 800 kappaletta, joten paneelikeskustelun pohjana oli laaja aineisto.
Käsittelyaikoja lyhennettävä
Lakimiesliiton teettämään kyselyyn vastanneista 48 prosenttia oli jokseenkin tai erittäin tyytyväisiä ja 39 prosenttia jokseenkin tai erittäin tyytymättömiä oikeuslaitoksen toimivuuteen. Sekä vastaajien että panelistien yhteinen näkemys oli, että pitkät käsittelyajat ovat suurin syy tyytymättömyyteen.
– Jos nykyiset keskimääräiset käsittelyajat noin puolitettaisiin, oltaisiin kohtuullisessa pohjoismaisen oikeusvaltion tasossa, totesi eduskunnan perustuslaki-valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen.
Lääkkeeksi käsittelyaikojen lyhentämiseen panelistit tarjosivat muun muassa oikeusprosessien virtaviivaistamista, tiukempaa prosessinjohtoa, viranomaisten yhteistyön kehittämistä ja lisäresursseja. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin mielestä nykyprosesseja tulisi katsoa kriittisellä silmällä.
– Liittyessämme Euroopan neuvostoon 1990-luvun alussa yli-tulkitsimme oikeusturvaa koskevia säännöksiä sillä seurauksella, että oikeusprosessista tuli raskas, kallis ja hidas. Meidän pitäisi tässä suhteessa ottaa selkeä askel taaksepäin.
Tuomioistuinhallinto sai kannatusta
Oikeusministeriön oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa esitetty ehdotus ministeriöstä erillisen tuomioistuinhallinnon perustamisesta eteni tammikuussa, kun ministeriön nimeämät selvitys-miehet Pekka Nurmi ja Tatu Leppänen luovuttivat oikeusministerille arviomuistionsa Tuomioistuinten keskushallinnon uudistaminen (OM selvityksiä ja ohjeita 2/2015).
Tuomioistuinhallinnon perustamista panelistit pohtivat monesta tulokulmasta. Keskustelua hallitsi kustannuskysymys. Tuomioistuinhallinnon perustamisessa panelistit näkivät myönteisiä puolia, mutta oikeusturvainvestointi ei saisi maksaa paljoa. Nurmi ja Leppänen olivat pohtineet kustannuskysymystä arviomuistiossaan ja esittäneet karkeana arviona ehdotuksensa nettokustannuksiksi 0,5 miljoonaa euroa. Panelistien suhtautuminen hankkeeseen olikin maltillisen myönteinen. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson näki tuomioistuinhallinnon perustamisessa toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia erityisesti hallinnon ja ammatillisen täydennyskoulutuksen tehostamisessa.
– Lisäarvo tulisi siitä, että voitaisiin yhtenäistää. Ei tarvitsisi olla 40 eri systeemiä hoitaa hallintoa ja talousasioita ja voisimme yhtenäistää myös koulutuksen.
Lakihankkeiden vaikutusarviointeja kehitettävä
Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia sai lainvalmistelu. Erityisesti panelistit kritisoivat vaikutusarviointien puutteellisuutta lakiesityksissä.
Oikeusministeriö onkin tulevaisuuskatsauksessaan esittänyt, että valtioneuvoston yhteyteen perustetaan arviointityötä tukeva asiantuntijayksikkö, mikä sai panelisteilta laajan kannatuksen. Annika Lapintie näki nykytilan hieman nurinkurisena poliitikkojen ja virkamiesten roolien osalta.
– Aika usein tuntuu siltä, että virkamiehet vetävät poliittisia linjoja ja meillä eduskunnassa valiokunnat viilaavat pilkkuja. Poliitikkojen tehtävä on tehdä suuret linjaukset ja virkamiesten tehtävä kirjoittaa ja arvioida vaikutuksia. Tässä meillä on todella paljon parannettavaa.
Juustohöylän aika on ohi
Viimeisenä aiheena panelistit kommentoivat ministeriöiden hallinnonalojen leikkauksia. Suuri yksimielisyys vallitsi siitä, että juustohöylämetodi on tullut tiensä päähän, eikä oikeusministeriön hallinnonalalle pitäisi enää ainakaan lisäleikkauksia osoittaa.
Lakimiesliiton kyselyssä poliittisten aktiivien leikkaushalukkuus oli alhaisin juuri oikeusministeriön hallinnonalalla. Vain 8 prosenttia vastaajista oli halukkaita hakemaan ensisijaisesti leikkauksia oikeudenhoidosta. Vastaavasti 35 prosenttia vastaajista nimesi oikeusministeriön hallinnonalan niihin toimintoihin, joista olisi vähiten halukas leikkaamaan.
Anna-Maja Henriksson oli tyytyväinen näihin tuloksiin.
– Sanoma on mennyt perille. Juustohöylä ei ole enää se hyvä väline ainakaan oikeudenhoidon alalla. Olen itse sanonut monta kertaa, että juustohöylä on myrkkyä oikeudenhoidolle, koska 70 prosenttia kustannuksista menee palkkoihin.
– Meidän kaikkien pitää tehdä töitä sen eteen, että kehyspäätösten leikkauksia ei tarvitsisi toteuttaa, Markus Lohi peräänkuulutti.