Lakimiesliiton valtuuskunta kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa maanantaina 26.5.2008 käsittelemään liiton vuosikertomusta ja tilinpäätöstä sekä käymään läpi tuoretta neuvottelukierrosta ja sen saavutuksia.
Kokouksen pääpuhujana oli Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen, joka käsitteli laajasti akavalaisen edunvalvonnan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Viljanen painotti, että kaiken liittojen toiminnan perustan muodostaa jäsenen etu ja sen tavoitteleminen. Vahvan perustan varassa menestystä kannattelee kaksi pilaria, koulutuspoliittinen edunvalvonta ja työmarkkinaedunvalvonta.
– Lakimiesliitossa edunvalvonnan keskeiseksi pilariksi muodostuu myös oikeuspoliittinen edunvalvonta, täydensi Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.
Näiden kolmen pilarin varaan rakentuu se yhteinen vaikuttamistyö, jonka pitää ulottua globaalilta ja eurooppalaiselta tasolta kansallisiin ja alueellisiin kysymyksiin aina työpaikan ja yksilön tasolle. Onnistuminen edellyttää, että kaikki yhteistä työtä tekevät liitot ja niiden jäsenet tunnistavat yhteiset etunsa ja jaksavat innostua niiden ajamisesta.
Yksityisen sektorin osalta vielä osin kesken olevaa neuvottelukierrosta ja muita työmarkkinapolitiikan ajankohtaisia asioita esittelivät liiton julkisen sektorin asiamies Esa Eriksson ja yksityissektorin asiamies Taru Turunen. Turunen painotti, että lakimiesliittolaiset ja akavalaiset tavoitteet toteutuivat monilla sektoreilla hyvin ja joillakin jopa oikein hyvin. Eriksson esitteli laajemmin valtioneuvoston palkkausjärjestelmän uudistusta sekä arvioi syksyllä solmitun sopimuksen toteutumista ja vaikutuksia paikallistasolla. Molemmat korostivat monilta osin jo alkanutta valmistautumista seuraavaan neuvottelukierrokseen, joka pääsee täydempään käyntiin viimeistään vuoden vaihteessa.
Toiminnanjohtaja Tilander antoi valtuuskunnalle ennakkotietoja tässä Lakimiesuutisten numerossa julkaistuista tiedoista sukupuolten välisistä palkkaeroista lakimiesten keskuudessa. Erityisesti Tilander nosti esille naisten voimakkaasti kasvaneen edustuksen johtotehtävissä.
Henkilökohtaisten syiden vuoksi hallituksesta eronneen Olli Kärkkäisen tilalle valtuuskunta valitsi Kärkkäisen varajäsenenä toimineen Salla Korhosen, jonka tilalle varajäseneksi nousi Maria Pettersson.
Lakimiesliitto palkitsi parhaat
Liiton valtuuskunnan kevätkokouksessa jaettiin perinteiseen tapaan kaikkien oikeustieteellisten tiedekuntien parhaina valmistuneille Lakimiesliiton stipendit. Vuoden 2007 parhaina ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittivat OTK Elina Ali-Keskikylä Turun yliopistosta, OTK Ilona Aro Helsingin yliopistosta ja OTK Mari Latikka Lapin yliopistosta.
Turun yliopiston Ali-Keskikylä teki opinnäytteensä lapsen tapaamisoikeudesta ja sen toteutumisen ongelmakohdista. Tiedekunnan julkaisusarjassa julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalitoimen ja tuomioistuinten tulisi nykyistä paremmin selvittää vanhemmille se, mitä tapaamisoikeussopimuksen solmimisessa tulisi ottaa huomioon ja mitkä seikat aiheuttavat yleensä ongelmia. Ystäväpiirissään tapaamisoikeuden ongelmiin törmännyt Ali-Keskikylä katsoo myös, että tapaamisoikeuden sisältöä tulisi myös kuvata selkeämmin lainsäädännössä tai asetustasolla, koska vanhempien käsitykset esimerkiksi lasta tapaavan vanhemman oikeuksista tapaamisten aikana eroavat usein toisistaan. Hän painottaa lapsen etua ja oikeutta tavata muualla asuvaa vanhempaansa sekä sitä, että lapsen edun ollessa käsitteenä avoin tulisi kaikki lapsia koskevat ratkaisut tehdä yksittäistapauksina. Turun kaupungin vs. yleisenä edunvalvojana toimiva tuore oikeustieteen kandidaatti on erityisesti kiinnostunut perheoikeudesta ja pyrkii suuntautumaan yksityisoikeuden puolelle.
Lapin yliopistosta valmistunut Mari Latikka teki opinnäytteensä sijoittajan riskinhallinnasta kiinteistöpääomarahastoissa. Hän havaitsi, että riskipitoisessa kiinteistöpääomarahastosijoittamisessa riskinhallinta perustuu pääasiassa huolelliseen sopimuskumppanin valintaan ja sopimusehtojen neuvotteluun, kiinteistösijoittamisen liikeriskien tuntemukseen ja hallintaan sekä lainsäädännön puuttumista kompensoivaan itsesääntelyyn. Opiskeluaikanaan liikejuridiikasta kiinnostunut Latikka valitsi aiheensa havaittuaan, että sijoittajan suojamekanismeja ei juurikaan ollut tutkittu tämän markkinoilla voimakkaasti yleistyneen sijoitusmuodon osalta. Hän on työskennellyt vuoden Roschier Asianajotoimiston rahoitusryhmässä keskittyen erityisesti pääomamarkkinoita koskeviin kysymyksiin.
Helsingin yliopistosta valmistunut Ilona Aro teki opinnäytteensä osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta pörssiyhtiön omien osakkeiden hankinnoissa. Ajankohtaiseksi aiheen teki sääntelyn nopea uudistuminen viime vuosina sekä omien osakkeiden hankintavaltuuksien lisääntyminen pörssiyhtiöissä. Tutkimuksessa havaittiin sääntelymuutosten antaneen yrityksille joustavammat mahdollisuudet muokata pääomarakennettaan, mikä lähtökohtaisesti parantaa kaikkien omistajien taloudellista asemaa. Sijoittajasuojan riskeinä pidettiin kuitenkin hallituksen lisääntynyttä määräysvaltaa yhtiön varojen ja äänivallan jakautumisesta sekä mahdollisuuksia tiedollista tasavertaisuutta loukkaavaan markkinoiden väärinkäyttöön. Aro on työskennellyt Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla liikejuridiikan tehtävissä opintojensa alkuvaiheesta lähtien ja valmistumisensa jälkeen associate-lakimiehenä hoitaen toimeksiantoja oikeudenkäynneistä yritysjärjestelyihin.
