Jäsen ja jäsenen palvelujen parantaminen. Lakimiesliiton toimintaa kehitettäessä tätä itsestäänselvyydeltä kuulostavaa asiaa on koetettu pitää mielessä. Miten lakimiesten asemaa työmarkkinoilla voitaisiin entisestään parantaa? Miten oikeusturvan takaamisen painoarvoa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa saataisiin vahvistettua? Miten pystytään vastaamaan yksittäisen jäsenen työsuhteen ongelmatilanteista johtuviin palvelutarpeisiin, tarvittaessa aikataululla tässänytjaheti. Miten jäsennäkökulma näkyy käytännön toiminnassa?
Työmarkkinaedunvalvontaan liittyvät sopimusneuvottelut ovat muuttuneet jatkuvaksi myllerrykseksi, jossa joka hetki jossain päin lakimiesten sopimuskenttää molemmin puolin pöytää asetetaan tavoitteita, jossain neuvotellaan, jossain sovitaan tai uhataan ja sitten asetetaankin jo uusia tavoitteita. Samanaikaisesti pitäisi pystyä vaikuttamaan kollektiivisopimusten ulkopuolella olevien lakimiesten – esimerkiksi asianajajien / toimistojen lakimiesten – etuihin ja työoloihin. Yksittäisen jäsenen on saatava tukea työsuhteen tai työsuhteen päättymisen ongelmatilanteessa. Tämän kokonaisuuden hallintaan on Lakimiesliitossa satsattu koko ajan lisää – sekä aikaa että väkeä. Jäsenen kannalta lisäsatsaukset merkitsevät sekä sitä, että juuri hänen työsuhdeongelmaansa ehditään paneutua, että sitä, että sopimusten ulkopuolistenkin henkilöiden ja ryhmien etujen ajamiseen voidaan paneutua. Viiden vuoden takaisilla resursseilla edunvalvontaa ei pystyttäisi kunnolla hoitamaan, nyt toimintaa voidaan kehittää.
Lakimiesliiton oikeuspolitiikan perinteistä ydintä on ollut vireillä oleviin lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen. Liiton sisällä – jäsenjärjestöt ja valmistelevat valiokunnat, jäsenaktiivit – on harvinaisen kattava tietotaito siitä, millaiset hankkeet ja yksittäiset säännösmuutokset edistävät oikeusturvaa de facto, millaiset eivät. Meillä on myös näkemys siitä, millaisin lainsäädäntöä, organisaatioita, resurssikohdennuksia ja toimintatapoja koskevin muutoksin oikeusturvan tasoa voitaisiin kohentaa. Olemme tarjonneet kevään eduskuntavaalien jälkeistä hallitusohjelman rakentamista varten ajatusta kokonaisvaltaisesta oikeusturvaohjelmasta. Sillä vähennettäisiin erityisesti oikeusturvan saamisen viiveiden kansalaisille, yritystoiminnalle ja koko yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia. Jäsenen kannalta on kysymys myös siitä, että oikeusturvan tason ylläpito on tärkeää hänelle itselleen. Yhteiskunnan rahoittamalla julkisella oikeusturvasektorilla riippuvuus on selviö. Tuhansien muiden lakimiesten töiden hoituminen, osalla toimeentulokin, on sidoksissa siihen, toimiiko oikeusturvajärjestelmä – esimerkiksi avustajantoimen julkisrahoitus – vai ei.
Jäsennäkökulma liiton koulutuspolitiikassa tarkoittaa muun muassa sitä, että OTK / OTM -koulutuksen ja sen tuottamien valmiuksien on oltava työmarkkinoilla valttia. Koulutuksen tuottamien valmiuksien ja lakimieskunnan uusiutumiskyvyn puolesta todistaa se, että meneillään oleva taantuma ei ole lisännyt lakimiestyöttömyyttä; työpaikat ovat joillakin sektoreilla lisääntyneet, joillakin vähentyneet. Akateemisten ammattien vertailussa OTK / OTM -koulutettujen työttömyysaste on medisiinarien jälkeen alhaisin, 2,3 prosenttia. Työllisyystilanteen ja koulutuspaikkojen lukumäärän vaihtelu on lakimiehillä vähäisempää kuin muilla ammattiryhmillä. Nämä seikat osoittavat päättäjien ymmärtävän, että juristikoulutusta on järkevää tarjota vain odotettavissa olevan työmarkkinatarpeen verran.
Jäsenpalvelujen kysynnän suuntautumista tarkastellaan koko ajan. Vuosina 2010–2011 pyritään panostamaan entistä enemmän alueelliseen toimintaan. Olipa työurasi alkumetreillä (opiskelija, vastavalmistunut), vauhdissa tai tilapäisesti katkolla: käytä hyväksesi aluetilaisuuksia, liiton rekrytointipalvelua, urakoulutustarjontaa sekä muita jäsenpalveluja.
Juristförbundet 2011 – förbättring av medlemstjänsterna som en målsättning
Medlemmen och förbättring av medlemstjänsterna. I utvecklingen av juristförbundets verksamhet har man försökt ha denna angelägenhet, som kan låta självklar, i åtanke. Hur kan man förbättra juristernas ställning på arbetsmarknaden? Hur kan man stärka vikten av att säkerställa rättsskyddet i samhälleligt beslutsfattande? Hur kan man tillgodose den enskilda medlemmens servicebehov, som uppstått till följd av problemsituationer i anställningsförhållandet, vid behov här och nu? Hur syns medlemsperspektivet i de konkreta åtgärderna?
Avtalsförhandlingarna i anknytning till intressebevakning inom arbetsmarknaden har förvandlats till ett ständigt virrvarr där man för juristernas avtalsområde hela tiden någonstans sätter upp mål, förhandlar, avtalar eller hotar på båda sidorna av bordet, för att sedan återigen sätta upp nya mål. Samtidigt ska man kunna påverka förmånerna och arbetsförhållandena för jurister, som står utanför kollektivavtalen – t.ex. advokater / byråjurister. Den enskilda medlemmen måste få stöd vid problemsituationer i arbetsförhållandet eller i upphörandet av ett anställningsförhållande. För att kunna kontrollera hela denna helhet har man på Juristförbundet hela tiden satsat mer – både tid och personal. För medlemmen innebär de ökade satsningarna både att man hinner sätta sig in i just hans eller hennes problem i anställningsförhållandet och att man kan lägga tonvikt på att driva intressen som rör personer och grupper utanför avtalen. Med de resurser som fanns för fem år sedan skulle man inte kunna sköta intressebevakningen ordentligt, nu kan man utveckla verksamheten.
Den traditionella kärnan i Juristförbundets rättspolitik har varit att påverka aktuella lagstiftningsprojekt. Inom förbundet – medlemsorganisationer och förberedande utskott, aktiva medlemmar – finns ovanligt bred know-how om hurdana projekt och enskilda lagändringar som de facto främjar rättsskyddet, och vilka som inte gör det. Vi har även en vision om med hurdana förändringar som rör lagstiftning, organisationen, resursinriktningar och handlingssätt man kan förbättra rättsskyddets nivå. Vi har givit idéer om ett helhetsbetonat rättsskyddsprogram för beredningen av regeringsprogrammet efter riksdagsvalen i vår. Med det skulle man minska särskilt de problem som fördröjningar av rättsskyddet orsakar medborgare, företagsverksamheten och hela samhället. För medlemmens del är det dessutom fråga om att upprätthållandet av rättsskyddets nivå är viktigt för medlemmen själv. Inom den offentliga samhällsfinansierade rättssäkerhetssektorn är relationen en självklarhet. Hanteringen av tusentals andra juristers arbete, för en del även utkomsten, är knuten till om rättsskyddssystemet fungerar – till exempel offentlig finansiering av assistenttjänsten – eller inte.
Medlemsperspektivet i förbundets utbildningspolitik innebär bland annat att JK / JM -utbildningen och de beredskaper den skapar måste vara en trumf på arbetsmarknaderna. De beredskaper utbildningen skapar och förnyelseförmågan hos verksamma jurister vittnar om att den pågående lågkonjunkturen inte har ökat arbetslösheten bland juristerna; antalet arbetsplatser har ökat inom vissa sektorer och minskat inom andra. Vid en jämförelse av akademiska yrken är arbetslöshetsgraden bland dem som gått JK / JM -utbildning den lägsta efter medicinare, 2,3 procent. Variationen i antalet sysselsättningstillfällen och utbildningsplatser är mindre hos jurister än hos andra yrkesgrupper. Dessa omständigheter pekar på att beslutsfattarna förstår att det är förnuftigt att erbjuda juristutbildning endast i enlighet med det förväntade arbetsmarknadsbehovet.
Tendensen beträffande efterfrågan på medlemstjänster undersöks kontinuerligt. Åren 2010–2011 strävar man efter att satsa ytterligare på den lokala verksamheten. Vare sig du är i början av din karriär (student, nyutexaminerad), arbetar eller har gjort ett tillfälligt avbrott: Utnyttja de lokala möjligheterna, förbundets rekryteringstjänst, erbjudanden om karriärutbildning och andra medlemstjänster.
