Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä ja koko lakimieskunnasta noin 1 800 henkilöä toimii asianajosektorilla. Absoluuttisesti luku on yli 10 prosenttia ammatissa toimivista lakimiehistä. Lakimiesliiton jäsenenä on kuitenkin vain noin 600 asianajajaa eli suuri enemmistö asianajajista on kokenut jäsenyyden Lakimiesliitossa tarpeettomaksi.
Näin alhaiseen jäsenyystasoon ei ole olemassa järkisyitä, joten selitystä on etsittävä muista seikoista. Itse oletan suurimpana selittävänä tekijänä olevan asianajokunnassa vallitsevat virheelliset ja luutuneet käsitykset Lakimiesliitosta yleensä ja sen yksityisen sektorin toiminnasta erityisesti.
Lakimiesliitto ei ole enää leimallisesti perinteiseen palkkaedunvalvontaan keskittynyt virkamies- tai palkansaajajärjestö vaan jäsenrakenteeltaan voimakkaasti kehittyvä, ammatillis-aatteellinen kaikkien lakimiesten yhteinen kattojärjestö, jonka toiminta hyödyttää kaikkia lakimiehiä sektoreista riippumatta.
Jäsenkunnasta puolet toimii julkisella sektorilla ja puolet yksityisellä sektorilla, jonka painoarvo kasvaa nopeasti. Liiton toiminnot voidaan karkeasti jakaa yleiseen edunvalvontaan ja erilaiseen palvelutoimintaan. Asianajajilla on ammennettavaa kummastakin.
Myös asianajajakunta tarvitsee edunvalvontatoimintaa, jonka hedelmistä se voi nauttia. Suomen Asianajajaliitto (SAL) on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka 1 050 euroa vuodessa maksava jäsenyys on asianajajille pakollista. SAL huolehtii sille laissa määrätyistä toiminnoista, joihin ei kuulu edunvalvontatoiminta siinä merkityksessä kuin se yleisesti ammattipohjaisen liiton kohdalla ymmärretään. SAL on Lakimiesliiton arvostettu ja yksityisellä sektorilla tärkeä jäsenliitto.
Alle puoli euroa päivässä
Suomen Lakimiesliiton henkilöjäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen maksaa vuosittain 266 euron jäsenmaksu. Jäsenmaksu on asianajotoimiston vähennyskelpoinen kulu. 40 prosentin veroasteella laskettuna jäsenmaksu on de facto 160 euroa vuodessa eli 44 senttiä päivässä. Väitän, että jokainen asianajaja saa kohtuullisen vastineen alle puolen euron päiväkustannuksella Lakimiesliittoon kuulumisesta.
Jäsenmaksuun liittyvät taloudelliset etuudet on helppo tarkistaa esimerkiksi liiton nettisivuilta. Esimerkiksi yhdelle Lakimiesliiton Koulutuksen kurssille osallistumisesta saa helposti jäsenmaksun suuruisen alennuksen. Kurssihinnat ovat nykyään aiempaa edullisemmat ja asianajajakunta on keskeinen koulutuksen kohderyhmä. Liiton työnvälityksen kautta toisensa löysivät viime vuonna yli 300 työntekijää ja työnantajaa, ilmaiseksi. Ja niin edelleen.
Meille asianajajille on hyödyllistä muukin kuin ammattikunnan sisältä saatava yhteisöllisyys. Lakimiesliitto tarjoaa hyvin luontevan väylän ja välineen tällaiselle ammatillis-aatteelliselle yhteisöllisyydelle, jonka merkityksen voi olettaa vain kasvavan.
Asianajajat ovat aivan keskeinen osa lakimiesprofessiota eli meillä on sekä annettavaa että saatavaa jäsenyydestä ja toiminnasta Lakimiesliitossa. Lakimiesliitto ottaa huomioon asianajajakunnan intressit omassa toiminnassaan sitä suuremmalla painoarvolla, mitä enemmän asianajajia on jäseninä. On tietysti parempi osallistua itseään joka tapauksessa koskettavaan toimintaan kuin pysyä sen ulkopuolella.
Työnantajat ja -tekijät yhdessä
Asianajajan oma ansiotaso ei ole vailla riippuvuussuhdetta muiden lakimiesammattien ansiotasoon. Korrelaatiota ei voi tarkasti mitata, mutta se on aivan ilmeinen. Mitä paremmin lakimieskunnan ansiotaso yleisesti kehittyy, sen paremmin myös asianajajakunnalla menee.
Lakimieskunnassa on vuosikymmenten ajan toiminut itseään ruokkiva mekanismi, jossa julkisen sektorin palkat ovat työntäneet edellään yksityisen sektorin palkkatasoa, joka taas on vetänyt perässään julkista puolta. Olisi epäloogista, mikäli asianajajakunnan ansiokehitys ei olisi osittain sisäänrakennettuna tähän systeemiin. Siksi myös yksittäisellä asianajajalla on oma etu valvottavana yleisessä ansiokehityksessä.
On esitetty Lakimiesliiton olevan puhdas työntekijäjärjestö ja sellaisena hyvin monen asianajajayrittäjän omien intressien vastainen järjestö. Olen väittänyt ja väitän edelleen vastaan. Yli 20 vuotta kestäneen jäsenyyteni ja siihen mahtuneiden luottamustoimien aikana en ole havainnut yhtään aitoa konfliktia työnantaja- ja työntekijäakseleiden välillä. Asiaa on myös tutkittu eikä todellisia ongelmia ole noussut esiin. Päinvastoin, on todettu olevan rikkaus, että saman järjestön sisällä on voitu keskustella sekä työntekijöiden että yrittäjien asioista. Lakimieskunnan intressit ovat monissa asioissa yhtäläiset niin työntekijöillä kuin yrittäjilläkin. Edunvalvonnan kannalta on rikkaus, että asioita voidaan tarkastella monesta näkökulmasta myös liiton sisällä. Yrittäjyys on koettu tärkeänä osana Lakimiesliitolle kuuluvaa toimintaa ja asianajajakunta on siinä keskeinen toimija.
Asianajajien on siis syytä ryhdistäytyä, tunnistaa omat ammatilliset ja taloudelliset etuutensa sekä tunnustaa oma vastuunsa koko lakimieskunnan yhteisestä hyvästä ja liittyä Lakimiesliiton jäseneksi. Se mikä on hyväksi lakimieskunnalle, on varmasti hyväksi myös asianajajakunnalle ja yksittäiselle asianajajalle. Kaikkea ei pidä mitata rahassa, mutta niinkin laskien jäsenyys kannattaa. Ilman jäsenyyttä ei voi olla kuin vapaamatkustajana: alle puoli euroa päivässä ei ole sen väärti.
Asianajaja Antti Sorjonen
Kirjoittaja on Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan varapuheenjohtaja.
