Kuka saa esiintyä lakimiehenä tai juristina, kuka taas ei? Aiheesta ei ole ollut toistaiseksi yksiselitteistä ohjeistusta, ja tämä on osoittautunut pulmaksi: toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa juristi- tai lakimies-nimikkeitä käyttävät sellaiset henkilöt, joilla ei ole laaja-alaista oikeustieteellistä koulutusta.
Juristi-identiteetin puolustamiselle on ylipäätään tarvetta. Epäselvästi käytetyt nimikkeet antavat virheellisen kuvan nimikkeen käyttäjän taustakoulutuksesta ja -osaamisesta.
Lakimiesliitto on pitänyt aihetta esillä ennenkin.
Haaste ei ole täysin uusi: Lakimiesliitto on pitänyt aihetta esillä ennenkin, ja nimikkeiden suojaamista on nostettu esiin myös aiempina vuosina esimerkiksi ministeriötapaamisissa.
Käytännössä laissa on säädetty moneen perinteiseen juristitehtävään, kuten asianajajille, tuomareille ja syyttäjille, edellytykseksi oikeustieteen maisterin tutkinto. Näistä asianajajan nimike on vielä erikseen lailla suojattu.
Lakimiesliitto valmistelee parhaillaan suuntaa-antavaa ohjeistusta juristi- ja lakimies-nimikkeiden käyttöön. Ohjeistuksen toivotaan hälventävän suuren yleisön keskuudessa vallitsevaa epätietoisuutta siitä, kuka nimikkeitä voi todellisuudessa käyttää.
Ohjeen on tarkoitus toimia neuvona esimerkiksi työnantajille.
Ohje tulee kuvaamaan lakimieskunnan kantaa asiaan, ja sen on tarkoitus toimia neuvona esimerkiksi työnantajille, kun he pohtivat työntekijöidensä ammattinimikkeitä.
Tavoitteena on, että ohje olisi linjassa vakiintuneen oikeuskäytännön ja kielenkäytön kanssa. Tällöin sekä yksilöt että yhteisöt voivat luottaa juristina esiintyvän henkilön taustaan ja osaamiseen.
Juristi- ja lakimiesnimikkeiden käytössä on epäselvyyksiä
Lakimiesliiton tietoon tulee silloin tällöin tapauksia, joissa henkilö on esiintynyt juristina tai lakimiehenä ilman asianmukaista tutkintoa. Aiheesta on useita oikeustapauksia, ja uusia tapauksia on tullut ilmi myös aivan viime vuosina.
Haasteena on, että osa suomalaisistakin yliopistoista tarjoaa tutkintoja, joita markkinoidaan opiskelijoille erikoisjuristitutkintoina.
Lakimiesliitto käärii hihat
Lakimiesliitossa on tunnistettu tarve suojata juristi- ja lakimies-nimikkeet väärinkäytösten varalle. Nimikkeen suojaus voi tuoda eräänlaisen laatutakuun työmarkkinoille. Samalla sen toivotaan lisäävän yleistä luottamusta ammattikuntaa kohtaan.
Lakimiesliitossa on tunnistettu tarve suojata juristi- ja lakimies-nimikkeet väärinkäytösten varalle.
Työryhmä selvittää asiaa
Lakimiesliiton vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että liitto vaatii lakimiesnimikkeiden suojausta.
Liiton hallitus perusti viime vuoden lopulla työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmään kuuluvat Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna, hallituksen varapuheenjohtaja Antti Sorjonen, työryhmän puheenjohtajana hallituksen jäsen Martti Häkkänen, hallituksen jäsen Maija Salmi sekä sihteerinä Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiantuntija Janne Hälinen.
Jäsenjärjestöillä kommentointimahdollisuus
Työryhmä järjesti lausumismahdollisuuden Lakimiesliiton jäsenjärjestöille. Kyselyn perusteella selvisi, että ohjeistukselle on selkeä tarve myös jäsenjärjestöjen mielestä.
Ohjeistukselle on selkeä tarve myös jäsenjärjestöjen mielestä.
Ohjeistuksen luonnos syntyy
Lakimiesliitto laatii ohjeistuksen, jonka mukaan juristi- ja lakimies-nimikkeitä tulisi lähtökohtaisesti käyttää vain heistä, jotka ovat suorittaneet ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon eli käytännössä oikeustieteen maisterin tutkinnon.
Lakimiesliitossa uskotaan, että ohjeistus tulee herättämään jossain määrin myös vastalauseita.
Lakimiesliiton valtuuskunta hyväksyy ohjeistuksen
Ohjeistus saatetaan Lakimiesliiton valtuuskunnan käsiteltäväksi. Alun perin aiheen piti olla valtuuskunnan työpöydällä toukokuussa, mutta koronan vuoksi valtuuskunnan kokous ja nimikeohjeistuksen käsittely siirtyy kesän yli.
Lailla suojatut ammattinimikkeet?
Työ ei kuitenkaan pääty liitossa vahvistetun ohjeistuksen syntyyn. Lakimiesliiton pitkän aikavälin tavoitteena on, että lakimies- ja juristi-nimikkeet suojataan myös lainsäädännöllä.
Juttuun on haastateltu Lakimiesliiton oikeuspoliittista asiantuntijaa Janne Hälistä.
