Suomen Lakimiesliitto on lakimiesten ammatillinen järjestö, joka edustaa suurinta osaa suomalaisista lakimiehistä ja valvoo heidän taloudellisia ja yhteiskunnallisia etujaan. Tänä vuonna ratkaistaan liiton toiminnan linja seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Liiton valtuuskunnan vaalit järjestetään kuluvan vuoden syksyllä. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan liiton ylintä päätösvaltaa käyttävän valtuuskunnan 44 jäsentä. Valtuuskunta asettaa liiton toiminnalliset, edunvalvonnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joita hallitus ja sen apuna toimivat valiokunnat ja toimisto toteuttavat.
Jäsenjärjestöt
Alussa oli lakimies, jäsen ja järjestö. Vanhimmat suomalaiset lakimiesjärjestöt aloittivat toimintansa 1800-luvun jälkipuoliskolla ja pitkään niiden toiminta keskittyi lakimiesidentiteetin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Heti sotien jälkeen lakimieskunnassa, kuten muillakin akateemisilla aloilla, nähtiin kasvavaa tarvetta myös ammatilliseen työmarkkinaedunvalvontaan.
Tähän tarkoitukseen seitsemän ajan huomattavinta lakimiesyhdistystä perusti vuonna 1944 Lakimiesliiton. Liiton syntyhistoria vaikutti siihen, että pitkään jäsenjärjestöillä oli hyvin vahva muodollinenkin asema liiton organisaatiossa. Aina vuoden 1999 sääntöuudistukseen saakka Lakimiesliitto oli jäsenyhdistystensä muodostama liitto, jolla ei ollut henkilöjäseniä.
Vaikka jäsenjärjestöjen muodollinen asema liiton organisaatiossa on muuttunut, ei niiden merkitys liiton toiminnalle ole sanottavasti vähentynyt. Järjestöjen rooli korostuu niin valtuuskunnan vaaleissa kuin hallituksen ja sen alaisten valiokuntien jäsenten valinnassakin.
Liiton jäsenjärjestöjen määrä on vuosien saatossa vakiintunut hieman yli kolmeenkymmeneen, joten jäsenjärjestökenttää voidaan pitää varsin pirstoutuneena. Pääosin pirstoutuneisuus on näennäistä ja johtuu itsenäisten jäsenjärjestöjen muodostumisesta varsin pientenkin lakimiesryhmien yhteistoimintaa ja edunvalvontaa varten. Käytännössä nämä pienemmät ryhmät ovat liiton puitteissa toimiessaan tavanneet ryhmittyä yhteen muiden lähellä olevien järjestöjen kanssa muodostaen erilaisia yhteistoimintaelimiä ja vaalirenkaita.
Listat
Akavalaisessa ammattiliittokentässä avoimesti poliittinen toiminta on varsin harvinaista, eikä sitä ole tavannut esiintyä Lakimiesliitossakaan. Varsin pitkään ehdokaslistoja ovat asettaneet vain liiton jäsenyhdistykset, jotka ovat muodostuneet enemmän hallinnollisten rakenteiden kuin ideologisten tekijöiden ympärille. Näkyvintä aatteellisuus liiton jäsenjärjestöjen kentässä on ollut yleistä lakimiesidentiteettiä vaalivien tieteellisten yhdistysten sekä Nuorten Lakimiesten ja Naisjuristien toiminnassa, joka ei ole määrittynyt yksittäisten lakimiesryhmien edunvalvonnaksi.
Valtuuskunnan vaaleissa jäsenyhdistykset ovat esimerkiksi vuoden 2006 vaaleissa ryhmittyneet neljään suurempaan ryhmään.
Tiivein yhteistyö eri jäsenjärjestöjen välillä on tuomarijärjestöjen välillä, jotka muodostavat yhteisen vaaliliiton. Vaaliliiton sisällä suurimpia ryhmiä ovat käräjäoikeustuomarit, hallinto-oikeustuomarit sekä hovioikeustuomarit, joiden lisäksi listalla ovat esiintyneet myös korkeimpien oikeuksien virkamiehet ja erityistuomarit. Käytännössä näiden ryhmien yhteistoiminta niin Lakimiesliitossa kuin sen ulkopuolellakin on toiminut Tuomariunionin kautta, joka ei ole Lakimiesliiton jäsenjärjestö.
Hallinnossa toimivien lakimiesten vaalirengas jakautui kahdeksi vaalilistaksi. Hallintounionin vaalilistalle ryhmittyivät lähinnä valtakunnallisessa ja alueellisessa hallinnossa toimivien lakimiesten yhdistysten ehdokkaat ja Kihlakuntavaaliliiton listalle paikallisissa lakimiestehtävissä lähinnä vanhoissa kihlakunnissa toimivat julkisen sektorin lakimiehet.
Hallintounioni on Tuomariunionin tavoin liiton jäsenjärjestöjen muodostama yhdistys, jolla ei ole muodollista asemaa liitossa. Kihlakuntavaaliliiton jäsenten yhteistoiminta liitossa on kulkenut nimellä PUSH, jolla on viitattu ryhmän muodostumiseen poliiseista, ulosottomiehistä, syyttäjistä ja henkikirjoittajista, joiden lisäksi mukana toiminnassa ovat olleet myös julkiset oikeusavustajat.
PUSHin rooli liiton toiminnan kehittymisessä on ollut merkittävä sen ollessa ensimmäinen jäsenjärjestöjen muodostama laajempi yhteenliittymä. Myöhemmin samaa kehityssuuntaa on seurattu muissakin jäsenjärjestöissä, muun muassa Hallintounionin ja Tuomariunionin muodostamisessa. Yksityisellä sektorilla kehitys on ollut hieman erilainen, ja keskeinen rooli yksityissektorin lakimiesten ammatilliseen edunvalvontaan liittyvässä järjestötoiminnassa on jäänyt Yksityisalojen lakimiehille.
Yksityisen sektorin lakimieskunta keskittyi vaalirenkaaseen Vahva lakimieskunta – uudistuva liitto, jonka rungon muodostivat Asianajajaliiton vaaliliitto ja muiden yksityisen sektorin lakimiesjärjestöjen vaaliliitto. Edellisten lisäksi myös Nuoret Lakimiehet oli ryhmittynyt samaan vaalirenkaaseen yksityisen sektorin järjestöjen kanssa ja valtaosa sen ehdokkaista työskenteli yksityisellä sektorilla.
Tieteelliset yhdistykset, Suomalainen Lakimiesyhdistys ja Juridiska Föreningen i Finland, ovat muodostaneet yhteisen vaalirenkaan, minkä lisäksi Naisjuristeilla on ollut oma itsenäinen vaalilistansa.
Valtuuskunta
Valtuuskunnan suurin ryhmä on kuluneella vaalikaudella ollut hallinnossa toimivien lakimiesten vaalirengas, jonka 12 valtuutetusta kahdeksan tuli Hallintounionin ja neljä PUSHin piiristä. Kannassa kiinni oli tieteellisten yhdistysten vaaliliitto, jonka kymmenestä paikasta yhdeksän oli Suomalaisella Lakimiesyhdistyksellä ja yksi Juridiska Föreningillä.
Lähinnä yksityisen sektorin lakimiehiä edustava Vahva lakimieskunta -vaalirengas sai yhdeksän paikkaa, joista kaksi tuli asianajajille, kolme Nuorille Lakimiehille ja neljä muille yksityisen sektorin juristeille.
Tuomarien vaaliliitto on ollut edustettuna kahdeksalla paikalla, jotka ovat jakaantuneet varsin tasaisesti eri tuomariryhmien kesken. Koska tuomarit ovat muodostaneet yhden vaaliliiton, on valtuuskunnan jäsenten siirtyminen liiton hallitukseen aiheuttanut muutoksia eri tuomariryhmien välisissä määräsuhteissa valtuuskunnassa.
Neljää vahvaa toimijaa täydentää valtuuskunnassa Naisjuristit, joilla on kaudella 2006–2009 ollut yksi valtuuskuntapaikka. Lisäksi liittoon kuuluvilla opiskelijajärjestöjen neljä paikkaa valtuuskunnassa on perinteisesti valittu sopuvaalilla, jolla on turvattu opiskelijaedustuksen alueellinen kattavuus.
Valtuuskunnan voimasuhteet ovat säilyneet vakaina varsin pitkään. Lakimieskunnan rakennemuutos ja yksityisen sektorin merkityksen voimakas kasvu lakimieskunnan työllistäjänä on heijastunut myös valtuuskuntaan. Valtuuskunnan kokoonpano on kuitenkin muuttunut selvästi vähemmän kuin lakimieskunnan kokoonpano. Osasyynä voidaan pitää lakimiesidentiteettiin keskittyvien yleisjärjestöjen vahvaa asemaa, joka on tuonut jäsenjärjestöjen toimintaan liitossa myös muuhun kuin työskentelysektoriin liittyviä yhteistoiminnan muotoja.
Valtuuskunnan puheenjohtaja toimii liiton puheenjohtajana. Käytäntö vastaa pitkälti osakunnissa, vanhemmissa ylioppilaskunnissa ja muissa vastaavissa akateemis-aatteellisissa yhdistyksissä perinteistä käytäntöä, kun nuoremmissa organisaatioissa liiton puheenjohtajuus on tavattu yhdistää hallituksen puheenjohtajuuteen.
Liiton puheenjohtajan rooli onkin Lakimiesliitossa liittynyt pitkälti lakimiesidentiteettiin ja lakimieskunnan yhtenäisyyteen hallituksen puheenjohtajan painottuessa liiton rooliin edunvalvojana. Tällä roolijaolla on ollut myös merkitystä liiton puheenjohtajan valinnassa ja varsin vakiintuneeksi tavaksi on muodostunut valita hänet Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen piiristä.
Hallitus
Kahdesti vuodessa kokoontuvan valtuuskunnan määräämien päälinjojen puitteissa liiton johtamisesta vastaa hallitus, jonka kokoonpano määräytyy pitkälti valtuuskunnan voimasuhteiden mukaisesti.
Hallituksessa keskeisin asema on toki puheenjohtajalla. Vuosina 2003–2008 hallituksen puheenjohtajuus oli tuomareilla ja puheenjohtajana toimi käräjätuomari Asko Nurmi. Kuluvan vuoden alussa nuija siirtyi kihlakunnansyyttäjä Harri Lindbergin mukana PUSHille ja hallinnossa toimiville lakimiehille.
Kokonaisuutena liiton hallituksen kokoonpano on pysynyt suhteellisen vakaana. Se, että valtuuskunnan voimasuhteissa ei ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia, on näkynyt myös hallituksen vakaudessa.
Koko Asko Nurmen puheenjohtajakauden ajan tuomareilla oli hallituksessa puheenjohtajan lisäksi myös toinen jäsen, joka edusti eri tuomariryhmää kuin hallituksen puheenjohtaja. Lindbergin puheenjohtajakauden alettua tuomareiden toinen edustaja on tullut käräjäoikeuksista toisen tullessa hallinto-oikeudesta.
Tieteellisten seurojen vaalirenkaalla on ollut hallituksessa yksi jäsen, minkä lisäksi Lakimiesyhdistyksestä tuleva liiton puheenjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin. Pääsääntöisesti Lakimiesyhdistyksen edustajana hallituksessa on toiminut oikeustieteen professori, mutta joukossa on ollut myös muuten pitkän akateemisen uran tehneitä henkilöitä, jotka ovat sittemmin siirtyneet esimerkiksi valtionhallinnon palvelukseen.
Hallinnossa toimivilla lakimiehillä on usein ollut hallituksessa kaksi edustajaa, joista toinen on tullut hallintounionista ja toinen PUSHista. Yksityisen sektorin lakimiehiä edustava vaalirengas taas on saanut usein kolme paikkaa, joista yksi on riittänyt asianajajille, yksi Yksityisalojen lakimiehille ja yksi Nuorille Lakimiehille.
Valiokunnat
Hallituksen käsikassaroina toimivat liiton valiokunnat, jotka valmistelevat hallituksen käsittelemiä asioita ja vastaavat eri toimintalohkojen toiminnasta. Kunkin valiokunnan puheenjohtajana toimii hallituksen jäsen ja sihteerinä aihealueesta liiton toimistolla vastaava liiton työntekijä.
Valiokuntien toiminta-alueet heijastelevat liiton toiminnan tavoitteita. Yksityisellä ja julkisella sektorilla on omat työmarkkinaedunvalvonnasta vastaavat valiokuntansa, joiden yhteistyöelimet vastaavat työtaisteluvalmiuden ylläpidosta ja edunvalvonnan keskinäisestä koordinaatiosta. Oikeuspolitiikasta, koulutuspolitiikasta ja opiskelijatoiminnasta vastaa kustakin yksi valiokunta. Toiminnan resursseista vastaa talousvaliokunta ja yleisvastuuta järjestöllisestä toiminnasta kantaa liiton järjestövaliokunta. Valiokuntien alaisuudessa toimii lisäksi erilaisia jaostoja ja toimikuntia, jotka vastaavat muun muassa liiton tasa-arvotoiminnasta.
Jäsenjärjestöjen erilaiset painotukset toiminnassaan näkyvät selvästi siinä, millaisena järjestöt näkevät valiokuntatyön merkityksen sekä niiden edustajien jakautumisessa eri valiokuntiin. Erityisen selvästi se näkyy valiokuntien puheenjohtajuuksien jakaantumisessa hallituksen jäsenille.
Lakimiesyhdistyksen lipun alla toiminta keskittyy vahvasti lakimiesidentiteettiin, joka toteutuu liiton toiminnassa läpäisyperiaatteella eikä kuulu minkään yksittäisen valiokunnan vastuulle. Vaikka yhdistyksellä on valtuuskunnassa kymmenen edustajaa, on sillä valiokunnan puheenjohtajana toimivan hallituksen lisäksi vain pari edustajaa liiton valiokunnissa.
Hallinnossa toimivien lakimiesten järjestöille liiton työmarkkinaedunvalvonnalla ja oikeuspolitiikalla taas on keskeinen merkitys. Tämä näkyy siinä, että valiokuntapaikkoja on kahden puheenjohtajuuden lisäksi puolentoistakymmentä ja ne ovat painottuneet julkisen sektorin edunvalvontaa käsitteleviin elimiin. PUSHin ja Hallintounionin kesken valiokuntapaikat ovat jakautuneet varsin tasaisesti.
Tuomareilla toiminnan painotukset ovat pitkälti vastaavankaltaisia ja valtaosa kymmenkunnasta valiokunnan jäsenestä toimii julkisen sektorin asioita käsittelevissä valiokunnissa. Julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtajuus on pitkään ollut PUSHin ja Hallintounionin hallussa, osin johtuen tuomarin toimimisesta hallituksen puheenjohtajana. Perinteisesti julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtajana on usein toiminut myös tuomarijärjestöjen edustajia.
Yksityisen sektorin toimijat kokoavalla vaalirenkaalla on jopa hallinnon juristeja enemmän valiokuntapaikkoja, kun puheenjohtajien lisäksi valiokunnissa toimii vajaat 20 jäsentä. Yksityisen sektorin järjestöistä selvästi vahvin on Yksityisalojen lakimiehet, jolla on puheenjohtajan lisäksi lähes kymmenen jäsentä valiokunnissa. Kuten asianajajien pari kolme valiokuntapaikkaa, painottuvat YKLAn paikat yksityisen sektorin edunvalvontaa ja oikeuspolitiikkaa käsitteleviin valiokuntiin. Yksityisen sektorin edustajat luonnollisesti toimivat yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtajina.
Osittain yksityissektorin vaalirenkaan koko selittyy Nuorten Lakimiesten mukanaololla heidän pitäessään hallussaan neljää valiokuntapaikkaa. Nuoret Lakimiehet on vaalirenkaan sisällä hieman erilainen toimija, koska sen edustajat ovat toimineet muita vaalirenkaan jäseniä vähemmän puhtaasti yksityisen sektorin edunvalvontaa käsittelevissä elimissä.
Valiokuntaedustukset ovat jakaantuneet varsin selvästi järjestöjen kiinnostuksen mukaan. Yleisyhdistykset ovat jättäytyneet pitkälti valiokuntatyöskentelyn ulkopuolelle tai keskittyneet yleisvaliokuntiin. Työskentelysektorin mukaan muodostuneet yhdistykset taas ovat painottaneet voimakkaasti liiton työmarkkinaedunvalvontaan keskittyviä elimiä.
Jäsenet
Valtuuskunnan vaalien ehdokkaat, valtuuskunnan jäsenet ja valiokuntien jäsenet valitaan käytännössä liiton jäsenjärjestöissä. Käytännössä yksinkertaisin tapa osallistua liiton edunvalvontatoimintaan on hakeutua jonkin jäsenjärjestön toimintaan.
Syksyllä järjestettävissä valtuuskunnan vaaleissa määritellään taas kolmeksi vuodeksi se, millaisella taustalla ja millaisilla painotuksilla Lakimiesliiton linja vedetään. Siihen, mitä ja miten asioita käsitellään ja valmistellaan, miten liiton linja muodostuu, palaamme kirjoitussarjan seuraavissa osissa.
