Lakimiesliitto teki huhtikuussa kyselyn nuorille asianajoalalla työskenteleville juristeille. Kyselyn tarkoitus oli selvittää millaisiksi työolot koetaan alalla. Kysely lähetettiin sähköpostilla noin kolmellesadalle 2007 tai sen jälkeen valmistuneelle juristille, joista 112 vastasi kyselyyn. Hieman reilu puolet vastaajista oli työskennellyt alalla alle 2 vuotta ja loput yli 2 vuotta valmistumisensa jälkeen.
Vajaa puolet työskenteli yli 50 juristia työllistävissä toimistoissa.
Kyselyssä pyydettiin kertomaan, mihin asioihin Liiton tulisi vastaajien mielestä pyrkiä vaikuttamaan ja millä tavoin. Avoimia vastauksia saatiinkin kiitettävän paljon. Tähän on koottu lainauksia vastauksista (noin neljäsosa koko määrästä), jotka kuvaavat hyvin vastausten yleistä linjaa.
Kyselyn tulokset ja erityisesti avoimet vastaukset ovat meille Lakimiesliitossa arvokasta materiaalia jatkaessamme työtä asianajoalan työolojen parantamiseksi. Useita toimenpide-ehdotuksissa mainittuja asioita on jo tehtykin ja niiden parissa työtä jatketaan. Tiivistämme keskusteluyhteyttä työnantajiin ja tulemme tekemään asiassa uusia avauksia. Kaikissa asianajoalaa koskevissa ongelmatilanteissa tai kysymyksissä voi olla yhteydessä Lakimiesliittoon ja siellä lakimies Tommi Rainermaan. Ideat, ehdotukset ja kaikenlaiset muut mietteet otetaan myös kiitollisuudella vastaan.
Lakimiesliiton kanta työaikalain soveltamisessa avustaviin lakimiehiin on selvä: avustaviin lakimiehiin tulee soveltaa työaikalakia. Avustavan lakimiehen tehtävät eivät ole työaikalain tarkoittamia yrityksen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavia itsenäisiä asiantuntijatehtäviä.
Tuloksista oli havaittavissa, että yli kaksi vuotta asianajoalalla työskennelleet arvioivat työolojansa selkeästi huonommiksi kuin sitä lyhyemmän aikaa alalla työskennelleet. Lisäksi suuremmissa toimistoissa työskentelevien vastaajien tyytyväisyys työoloihinsa oli kauttaaltaan huonompi kuin pienissä toimistoissa työskentelevien. Suurimmat epäkohdat koettiin liittyvän työaikojen ennustettavuuteen, ylitöiden korvaamiseen, työ- ja vapaa-ajan erillään pitämiseen, esimiestyöhön ja johtamiseen sekä työmäärien tasapuoliseen jakautumiseen. Hyvin asiat olivat vastaajien mukaan työsuhde-etujen, vuosilomien pitämisen ja perhevapaiden pitämisen osalta.
Mihin asioihin Lakimiesliiton tulisi pyrkiä vaikuttamaan?
”Vaikuttaa siihen, että ylityöt korvattaisiin asianmukaisesti.”
”Lakimiesliitto voisi edistää sitä, että vuosilomasta maksetaan lomapalkan lisäksi myös lomaraha. Lisäksi ylitöiden korvaamista tulisi edistää, joko rahana tai vapaana korvaus.”
”Kaksi ensimmäistä vuottani olivat rankimpia, jolloin tein merkittävästi palkattomia ylitöitä lähes joka ilta/viikonloppu. Useat nuoret juristit eivät uskalla kieltäytyä ylitöistä maineen menetyksen pelossa.”
”Työaikoihin tulisi ehdottomasti puuttua! Toivoisin, että voisin lähteä kotiin päivän päätteeksi hyvällä omallatunnolla, mikäli olen työskennellyt kahdeksan tuntia toimistolla, joista siis olen paiskinut töitä koko ajan. Näin ei kuitenkaan ole. En muista kertaakaan, jolloin olisin voinut lähteä toimistolta hyvällä omallatunnolla viiden-puoli kuuden aikoihin, kun muut jäävät töihin tämän jälkeen.”
”Toivoisin, että työaikalakia sovellettaisiin myös asianajotoimistoissa työskentelevien juristien työhön, ja että ylityöt korvattaisiin lainmukaisesti. Tuntuu, että varsinkin meiltä nuorilta juristeilta odotetaan koko ajan enemmän, ja mikään mitä teemme ei tunnu olevan riittävää. Sitä ei sanota ääneen, mutta siltä se tuntuu.”
”Ongelmia mielestäni on myös uran alkutaipaleella olevilla perheellisillä juristeilla; miten sukkuloida työn ja lasten välillä siten että pomo ei katso pahalla töistä lähtöä ennen kuutta ja toisaalta miten pääsisi tilanteeseen että parivuotiaat lapset eivät olisi viimeisiä päiväkodista haettavia. Vastaus? Uuden työpäivän aloittaminen illalla 9 jälkeen, lopettaen parhaimmillaan yöllä kolmen jälkeen. Miksi? Koska työt on tehtävä ja sijaisia ei ole. Ja juttuja otetaan sisään vaikka kaikilla kädet jo täynnä töitä. Lopputulos: burnoutissa tai jopa fyysisesti pahoinvoiva juristi joka ei voi jäädä edes sairaslomalle koska hommat pitää joka tapauksessa tehdä (vaikka sitten kotitoimistolla). Valitettavasti tämä on arkea pienissä toimistoissa jossa kukin juristi (myös se uransa alkutaipaleella oleva) on yksin vastuussa omista jutuistaan. Tähän en ratkaisua tiedä.”
”Miten saada yleinen ilmapiiri työnantajien keskuudessa sellaiseksi että raha ei merkitse kaikkea ja että panostus työntekijöiden hyvinvointiin voi maksaa itsensä myöhemmin takaisin.”
”Edelleen tuntuu olevan yllättävänkin epäselvää (sekä juristeille että osakkaille) se, että työaikalaki soveltuu myös asianajotoimistossa työskenteleviin juristeihin.”
”Palkkaus ja työajanseuranta pitäisi saada hallintaan. Riippuu varmasti toimistosta, mutta pienessä toimistossa palkka usein laahaa kaukana suositusten perässä.”
”Oma käsitykseni on, että epäoikeudenmukaiseksi koettu palkan taso muihin työntekijöihin nähden koetaan paljon suuremmaksi epäkohdaksi kuin kysymys palkan varsinaisesta numerosta. Tässä mielessä palkkauksen oikeudenmukaisuuden tärkeyttä olisi hyvä korostaa työnantajille.”
”Asianajotoimistot hyödyntävät surutta kilpailutilannetta palkkaamalla täysin alipalkattuja työntekijöitä asianajotoimistoihin. Lisäksi useat heistä joutuvat tekemään paljon ylitöitä.”
”Mielestäni Lakimiesliitto voisi lobata palkkojen avoimuuden lisäämisen puolesta. Esim. työkokemus + vuodet talossa + sukupuolistatistiikkaa.”
”Raha-asioista ei puhuta, niistä kuiskataan, ja se joka kokee saavansa vähemmät kuin kollegat – ilman perusteltua syytä – menettää työmotivaationsa täysin.”
”Asianajotoimistoissa ei yleensä makseta minkäänlaisia ylityökorvauksia. Perimmäinen ongelma ei kuitenkaan ole se, ettei tehdystä työstä makseta, vaan että työtä teetetään aivan liikaa. Mitkään korvaukset tai bonukset eivät korvaa menetettyä aikaa tai ehkä jopa sairastumista liian työnteon vuoksi.”
”Usein on todella vaikeaa, ellei mahdotonta, arvioida paljonko seuraavana työviikkona tai jopa seuraavana päivänä tulee olemaan töitä. Tämä haittaa työntekijän yksityiselämää/sosiaalista elämää ja sen suunnittelua.”
”Lakimiesliitto voisi edistää sitä, että vuosilomasta maksetaan lomapalkan lisäksi myös lomaraha.”
”Yleisesti ottaen asianajoalalla työskentelevien nuorten työolosuhteissa ei ole ongelmaa, sillä kenenkään ei ole pakko hakeutua näihin hommiin, ja kaikki tietävät etukäteen mihin ryhtyvät.”
”Työssä oppiminen, koulutus ja perehdytys tuntuvat puuttuvan kokonaan. Työssä kyllä oppii koko ajan uutta, mutta valitettavasti se tapahtuu itsenäisen puurtamisen ja virheiden kautta.”
”Tiesinhän, että ala on haastava ennen kuin lähdin associateksi asianajajatoimistoon. En voinut kuitenkaan kuvitella, että se on näin paha ja että se voi pyöriä kokonaan lain ulkopuolella. Voisi kuvitella, että edes asianajajaliitto tekisi jotain asialle – heille kai kuuluu valvoa, että jäsenet noudattavat lakia ja muutenkin toimivat eettisesti.”
”Suurin osa epäkohdista johtuu johtamisesta. Ei osata ajatella olemassa olevien työntekijöiden hyvinvointia ja viihtymistä kun keskitytään näyttämään hyvältä työnantajalta tulevien rekrytointien silmissä. Meidät otetaan itsestään selvyytenä ja ajatellaan, että jokainen meistä on täysin korvattavissa, milloin vain. Näin varmaan pidemmällä aikavälillä onkin, mutta on todella lyhytnäköistä kasvattaa suurimmaksi osaksi hyvää työvoimaa muille toimialoille.”
”Toimistomme nuoret lakimiehet ovat mielestäni pääasiassa tyytyväisiä työhönsä, eikä suurta työmäärää koeta ongelmana. Alalle hakeutuu töihin sellaisia nuoria, jotka haluavat kehittyä nopeasti, minkä asianajotoimistossa työskentely mahdollistaa.”
”Itse en kuitenkaan koe työaikojani millään tavalla ongelmallisiksi ja olenkin pitkälti sitä mieltä, että asianajotoimistossa on jokaisen työntekijän oma asia pitää huolta työajoista ja jaksamisestaan. Työnantajan on kuitenkin välittömästi ja aidosti reagoitava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin työntekijän huomauttaessa liiallisesta työmäärästä. Työn henkeen kuuluu kiire ja projektiluonteisuus, mutta sen vastapainona on tehokas työn jako ja tasaaminen mahdollisuuksien mukaan. Peräänkuuluttaisin enemmänkin työssä viihtymistä sekä työtaakan jakamisen ja työpaikan pelisääntöjen tärkeyttä – nämä syntyvät monesta muustakin asiasta kuin pelkän työaikalain noudattamisesta.”
”Usein ongelmana on töiden olematon resursointi. Usean henkilön usean työpäivän työpanosta vaativat hommat tehdään liian usein päivän, kahden varoitusajalla, vaikka toimeksianto olisikin ollut jo pidemmän aikaa tiedossa.”
Millä keinoin asioihin pitäisi vaikuttaa?
”Joku välimies-/sovittelumenettely nuoren työntekijän ja työnantajan välille konfliktitilanteissa olisi hyvä ”tuote”.
”Tarjota työntekijöille ja työnantajille tietoa ja vapaaehtoisiksi koettuja välineitä sekä keinoja kehittää ja parantaa asianajoalalla työskentelevien nuorten työoloja. Hyvä keino on myös tällainen ja muunlainen tiedon kerääminen sekä julkaiseminen alan työpaikoista ja työolosuhteista. Vaikuttamiskeinojen tulee olla positiivishenkisiä ja asianajotyötä edistäviä, muussa tapauksessa Lakimiesliitto sulkee itsensä keskustelun ulkopuolelle, joka on asialle haitallista.”
”Lakimiesliitto voisi tehdä myös muita suosituksia kuin vähimmäispalkkasuosituksen.”
”Ottaa alan ongelmakohtia avoimesti esille ja tuoda niitä yleiseen keskusteluun. Kaikki tiedostavat ongelmat, mutta nuori juristi ei koe usein olevansa siinä asemassa että tuo asioita esille suoraan esimiehelle. Osoittaa tietty henkilö Lakimiesliitosta, jolle voi lähettää viestiä ja joka tukee silloin kun nuori juristi kohtaa tilanteen jossa työntekijän ja työnantajan edut ovat vastakkaisia.”
”Lakimiesliitto voisi olla aktiivisesti yhteydessä asianajotoimistoihin ja tuoda myös julkisuudessa esiin asianajoalan työhyvinvointiin liittyviä ongelmia. Oman kokemukseni perusteella asianajotoimistot eivät itse ole kovinkaan valmiita ongelmiin puuttumaan, vaan muutospaineen pitää tulla ulkopuolelta.”
”Alalle tulisi saada sitova työehtosopimus.”
”Järjestää yhteisiä tapahtumafoorumeita nuorille lakimiehille.”
”Asianajotoimistoja sitova TES olisi erittäin hyvä.”
”Lakimiesliiton tulisi julkisesti ottaa kantaa siihen, soveltuuko työaikalaki nuoriin, asianajotoimistoissa työskenteleviin juristeihin."
”Pitämällä julkista keskustelua yllä. Ei anneta sen tosiasian unohtua, että isoissa toimistoissa kasvu ja kovat tulokset revitään usein nuorten selkärangasta. Nuoret vaihdetaan sitten uusiin, kun alkavat väsyä kohtuuttomaan työntekoon. Julkinen keskustelu toivottavasti asettaa paineita näyttää ulospäin (ja sisälle), että lakia noudatetaan ja työnantajalla on hyvä maine. Lisäksi yhteiskuntavastuu-näkökulman luulisi kiinnostavan palveluiden ostajia, joista ainakin suurimmilla yhtiöillä on eettiset periaatteet.”
”Ottamalla härkää sarvista ja nostamalla kissa pöydälle eli lähtemällä avoimesti kehittämään asiaa parempaan suuntaan yhdessä AA-toimistojen kanssa.”
”Neuvotella työehtosopimus asianajoalalle. Ehdottaa työsuojeluviranomaisille tarkastuksia asianajotoimistoihin, muun muassa työaikakirjanpidon tarkastaminen.”
”Työaikalainsäädännön velvoittavuutta tulisi tuoda esiin lisää.”
”Keskustelutilaisuudet ja jotkut keinot, jolla vanhemmat juristit (osakkaat) ymmärtäisivät asian myös ihmisten näkökulmasta, eikä vain omasta taloudellisesta näkökulmastaan.”
”Erilaisista alalla vallitsevista käytännöistä tiedottaminen: miten voin tietää, että minua kohdellaan huonosti, jos en tiedä asioiden voivan olla paremmin.”
”Ehkä Lakimiesliitto voisi järjestää keskustelutilaisuuden, jossa olisi alustuksia sekä positiivisista että negatiivisista asioista alallamme, jonka jälkeen asiasta voitaisiin käydä keskustelua. Isommalla otannalla varmaankin kaikki kehityskohteet saataisiin nostettua paremmin esiin kuin nostamalla kaikkein negatiivisimmat, vain joitakin juristeja koskevat asiat esiin, johon valtaosa alalla työskentelevistä ei tartu johtuen siitä, etteivät he pidä asiaa heitä koskettavana tai muutoin merkityksellisenä.”
”Ei keppiä, vaan porkkanaa.”
”Koska kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa, voisi esim. tätä asiaa koskeva juttu (miten eri toimistot ovat ryhtyneet konkreettisiin toimiin asian parantamiseksi) Lakimiesuutisissa herättää keskustelua ja lisätä kiinnostusta ja jopa konkreettisia toimia asian osalta.”
”Mielestäni Lakimiesliiton tulisi ottaa puutteisiin voimallisesti kantaa ja antaa nuorille juristeille rohkeutta ja mahdollisuus nimettömänä ilmaista ongelmansa, ja sen jälkeen liitto ihan konkreettisesti ottaisi yhteyttä toimistoihin/työnantajiin, joissa rikkomuksia esiintyy ja pyytäisi selvitystä ongelmista sekä keinoista, joilla toimisto aikoo ongelmat ratkaista. Tämän jälkeen annettaisiin kohtuullinen aika ongelmien ratkaisemiseen ja sen jälkeen tarkistettaisiin ko. nuorilta juristeilta, ovatko asiat muuttuneet. Mikäli eivät ole, liitto ryhtyisi käyttämään painostuskeinoja ko. toimistoa kohtaan. En tiedä, mitä tosiasiallisia keinoja liitolla on kurinpitomielessä, mutta liitto voisi julkaista esimerkiksi työnantajien ”mustan listan”, jossa listattaisiin työnantajat, jotka eivät työaikalakia tms. noudata.”
”Tulisi julkisuudessa näkyvämmin ja aktiivisemmin tuoda esiin ongelmat liiallisissa työmäärissä ja ylitöiden korvaamisessa (vapaana tai rahana).”
”Olla aloitteellinen työsuojelutarkastuksen järjestämiseksi asianajotoimistoihin.”
”Vahva julkaistu kannanotto työaikalain avustaviin lakimiehiin soveltuvuuden puolesta.”
”Asianajotoimistoille avoin kysely yllä esitetyistä kysymyksistä, jonka tulokset julkaistaan.”
”Lakimiesliiton järjestämää mentorointia voisi kehittää, koska usein asianajoalalla työnantaja ei tarjoa mielekkäitä urapolkuja, mikä aiheuttaa helposti turhautuneisuutta, kun ei näe miten työ kehittää itseä pidemmällä aikavälillä.”
”Lakimiesliitto voisi järjestää aatoimistoissa työskenteleville nuorille omia räätälöityjä koulutuksia / tapahtumia.”
”Näen, että ainoastaan laajat kollektiivitoimenpiteet tai Lakimiesliiton oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajiin ovat vaihtoehdot. Yksittäinen työntekijä on hyvin heikossa asemassa nostamaan tätä asiaa esiin. Kukaan ei halua uhrilampaaksi. Työnantajat rikkovat lakia alalla, jolla nimenomaan sen noudattaminen pitäisi olla prioriteetti. Asia ei ole mitenkään vieras kenellekään alalla työskentelevälle, silti kukaan ei uskalla yksin lähteä taistelemaan työnantajia vastaan. Usein kommenttina kuulee, että jos ei tähän työmuotoon halua suostua, niin sitten pitää vaihtaa toisaalle.”
”Liiton laatima selkeä infopaketti siitä, mistä kaikista asioista sovittava työsopimuksessa.”
Muuta
”Nämä ongelmat ovat juuri sellaisia, joista kukaan ei uskalla puhua. Kuukaan ei esim. uskalla vaatia ylityökorvauksia ja niin kauan kun nuoret tekevät töitä ilman niitä, niitä ei makseta, jos ei asiaan puututa yleisellä ja korkealla tasolla. Piirit ovat pienet ja kukaan ei ryhdy näissä asioissa ns. marttyyriksi.”
”Vielä sen verran, että hartaasti uskon, toivon ja pyydän, että pystytte vaikuttamaan nuorten lakimiesten tilanteeseen.”
