Perinteinen työmarkkinakierros kopautettiin käyntiin jo syksyllä: ensimmäisinä neuvottelupöytiin kokoontuivat työnantajaliitto Teknologiateollisuus ja palkansaajapuolelta Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Ammattiliitto Pro ja Teollisuusliitto. Työehtosopimuskausi päättyi lokakuun lopussa.
Neuvottelut eivät sujuneet täysin ruusuisesti, minkä vuoksi Teollisuusliitto ja Pro päätyivät ylityökieltoon. YTN:n osalta oli joulukuun alkuun tultaessa pystytty jatkamaan neuvotteluja ilman painostustoimia.
Jos ensimmäistä kierrosta pidetään suunnannäyttäjänä tuleville työmarkkinaneuvotteluille, kristallipallossa käy myllerrys. Miten tämä kaikki koskettaa juristeja?
Neuvottelujärjestöt ovat valmiina
Juristeja työskentelee sekä yksityisellä että julkisella puolella, joten myös neuvottelu- ja työehtosopimustoiminta on jakaantunut sektoreittain. Lakimiesliitto osallistuu työmarkkinapöytiin kahden neuvottelujärjestön kautta.
Lakimiesliitto osallistuu työmarkkinapöytiin kahden neuvottelujärjestön kautta.
Akavan yksityissektorin neuvottelujärjestö on YTN, jossa Lakimiesliitto on jäsenenä. YTN:n katon alla on kaikkiaan 20 liittoa ja 170 000 jäsentä, jotka työskentelevät asiantuntija- ja esimiestehtävissä tai johtotason tehtävissä.
– Neuvottelukierroksemme kestää ensi vuodelle: muun muassa energiateollisuuden ja rahoitusalan sopimukset päättyvät tammikuun 2020 lopussa. Voi olla mahdollista, että viimeisiä sopimuksia tehdään vielä helmikuunkin puolella, kertoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Neuvottelut hoidetaan YTN:n jäsenliittojen asiamiesten ja lakimiesten voimin. Yhteensä neuvotteluissa on mukana yli sata henkilöä eri liitoista, kuten viestijöitä, tutkijoita ja assistentteja.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO aloittaa puolestaan työnsä ensi vuoden puolella. Lakimiesten ääni kuuluu myös sen riveissä.
JUKO hoitaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluja, jotka koskevat valtiolla, kunnissa, kirkossa ja yliopistoissa toimivia korkeakoulutettuja palkansaajia. Heitä on 200 000. Järjestöön kuuluu 35 eri liittoa joko suoraan tai Lakimiesliiton tavoin vaaliliittojen kautta.
Kaikki julkisen puolen työehtosopimukset päättyvät maaliskuun lopussa.
– Kaikki julkisen puolen työehtosopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. Neuvottelut alkavat tunnustellen alkuvuodesta, ja paine kasvaa, mitä lähemmäs määränpäätä päästään, määrittelee JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.
Sekä Hankamäki että Löfgren arvioivat, että työmarkkinakierroksesta on tulossa tiukka.
Lakimiesliitto tulee kuulluksi neuvotteluissa
Myös Lakimiesliiton toiminnanjohtajan Jore Tilanderin mukaan ves- ja tes-neuvottelut saattavat olla hankalia. Historia vaikuttaa tähänkin päivään.
– Muutama viime kierros on käyty heikossa taloustilanteessa, joten sopimusten tekstejä ei ole päästy muuttamaan eikä rakenteellisia ongelmia korjailemaan. On puhuttu vain palkankorotusten tasosta, joka on ollut matala.
Lakimiesliitto on aktiivisesti mukana neuvottelujärjestöjen toiminnassa. Tilander toimii YTN:n hallituksessa ja työvaliokunnassa sekä JUKOn puolella valtion neuvottelukunnassa ja järjestön varapuheenjohtajana.
Löfgren nostaa esiin myös Lakimiesliiton neuvottelupäällikön Kirsi Venäläisen.
– Valtiosektorilla on järjestelmä, jossa joku jukolaisesta liitosta tuleva juristi toimii laajemman joukon kummiasiamiehenä. Kirsillä on näitä vakansseja useassakin virastossa: se on jäsenille tehokasta apua ja oivallinen vaikuttamisen paikka.
– Liitto tulee kuulluksi: jäsenmäärän kautta sillä on painoarvoa valtion neuvottelupöydissä, Tilander toteaa.
Jäsenmäärän kautta Lakimiesliitolla on painoarvoa valtion neuvottelupöydissä.
Tes-aloista Lakimiesliitolla on paljon jäsenkuntaa vakuutus- ja pankkisektorilla. Lisäksi esimerkiksi koko tuomioistuinlaitos on oleellinen liiton edunvalvonnan osalta.
Asianajajia työmarkkinaneuvottelut eivät suoraan koske, sillä alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta.
– Kokemuksen mukaan ratkaisut heijastuvat vahvasti myös sopimusalojen ulkopuolelle. Esimerkiksi palkkaratkaisuissa otetaan mallia neuvottelupöytien tuloksista, Tilander lisää.
Ratkaisut heijastuvat vahvasti myös sopimusalojen ulkopuolelle. Esimerkiksi palkkaratkaisuissa otetaan mallia neuvottelupöytien tuloksista.
Yhteistyössä on tehoa ja voimaa
Kokoontumiset alkavat jo paljon ennen neuvotteluja. Esimerkiksi valtiosektorilla liitto ja eri tahot, kuten syyttäjät tai tuomarit, tapaavat ja kirjaavat lakimiesliittolaiset tavoitteensa.
– Seuraavaksi pitää JUKOssa löytää kaikkien kanssa yhteiset tavoitteet eli asiat, joista voidaan olla samaa mieltä. Parasta on, jos Akavan, SAK:n ja STTK:n liitoilla on samoja intressejä. Yhteistyössä on enemmän voimaa viedä asioita eteenpäin, Tilander sanoo.
Hän uskoo, että palkansaajapuolen järjestöissä isoista asioista löytyy yhteinen linja.
– Jos on yksin, on heikoilla.
On aina apua, kun askelletaan yhtä jalkaa.
Löfgrenin mukaan luonnonlaki on, että isommasta joukosta löytyy tehoa ja voimaa.
– Neuvotteluissa on luotettuja myötäpuolen kumppaneita, ja sparraaminen on tärkeää: tulee uusia näkökulmia ja ratkaisuja keksitään yhdessä. Vaikka akavalaiset lakimiehet ovat erilaisissa tehtävissä kuin esimerkiksi SAK:n edustamat henkilöt, on aina apua, kun askelletaan yhtä jalkaa.
Kootuin tavoittein neuvotteluihin
YTN määritteli perustavoitteensa sopimusneuvotteluihin jo keväällä 2019, hyvissä ajoin ennen sopimusten päättymistä. Tavoitteita kysyttiin niin jäseniltä kuin luottamusmiehiltäkin.
– Toimialojen taustaryhmät valmistelevat ja viimeistelevät yksityiskohtaiset tavoitteet siitä, mitä kaikkea kyseisessä sopimuksessa pitäisi muuttaa. Työnantajalla on oma tahtotilansa. Neuvotteluissa aletaan etsiä sitten yhteistä maaperää, jolle uutta sopimusta voi rakentaa, Hankamäki toteaa.
Tilanderin mukaan aina on asioita, joista ei päästä yksimielisyyteen.
– Esimerkiksi tuomareiden palkkausjärjestelmä ei kiinnosta muita kuin lakimiesliittolaisia. Mutta kun teemme yhteistyötä toisten kanssa, ainakaan samalta puolen pöytää ei tavoitteita vastusteta.
Esimerkiksi tuomareiden palkkausjärjestelmä ei kiinnosta muita kuin lakimiesliittolaisia.
Neuvottelijoiden määrä vaihtelee neuvottelupöytien kokoonpanon mukaan.
– Isoimmalla sopimussektorillamme, kunta-alalla, on pääryhmä ja neljä sopimusalakohtaista ryhmää. Pöydän ympärillä voi olla paljonkin väkeä, yhteensä parisenkymmentä, kun mukana on kolme palkansaajajärjestöä ja työnantajien edustajia, Löfgren kertoo.
Kikystä kompensaatiota
Tilander toteaa, että aina työmarkkinakierroksen lähestyessä talous alkaa sakata.
– Niillä on kumma osumatarkkuus toisiinsa. Hyvinä aikoina ei ole varaa maksaa, kun pitää varautua huonoihin aikoihin, ja huonoina aikoina ei vain ole varaa mihinkään.
Hankamäen mukaan työnantajapuoli näyttää haluavan toistaa kahden vuoden takaisen tilanteen, jossa vientiteollisuus asettaa kustannustason ja sitä ei ylitetä missään.
– YTN:n näkökulma on toinen: kun aidosti ollaan liittokierroksella, pitäisi olla mahdollista tehdä jokaisen toimialan tilanteeseen sopiva oma ratkaisu.
Viime sopimuksessa etenkin julkista sektoria rokotettiin lomarahaleikkauksilla. Lisäksi tulivat kilpailukyvyn parantamiseen liittyneet kiky-tunnit: palkansaajat tekivät kuusi lisäminuuttia per päivä eli kolme työpäivää lisää vuodessa.
Kiky tuo neuvottelukierrokselle painolastia.
Löfgrenin mukaan kiky tuo neuvottelukierrokselle painolastia.
– Vanhojen ratkaisujen jämät heijastuvat edelleen. Työnantaja olettaa, että kiky-tunnit jatkuvat sellaisinaan eikä niistä anneta mitään hintaa. Hyväntekeväisyydellä pitäisi mennä eteenpäin. Me taas ajattelemme päinvastoin: joko tunneista eroon tai sitten ne kompensoidaan.
Jukolaiset eivät tyydy muita huonompaan ratkaisuun.
– Jos kiky-tunnit poistuvat jollain alalla, se on meidänkin tiemme. Vaihtoehtoisesti voimme neuvotella myös tuntien kompensoimisesta esimerkiksi rahalla tai panostuksella työhyvinvointiin.
Arvostuksen näyttävä palkoissa
Lakimiesliitolle tärkeitä asioita ovat työhyvinvointi, työajat, jaksaminen sekä työmatkustuksen korvattavuus. Työsidonnaiseen matkustamiseen on saatava hinta, jolloin turhia matkoja voisi jäädä pois tai matkat sovitettaisiin säännölliselle työajalle.
Tilander korostaa olevan itsestään selvää, että julkisen sektorin lomarahaleikkausten on päätyttävä.
Tarvetta on palkankorotuksillekin, mutta myös sopimustekstiä pitäisi muuttaa: sinne olisi hyvä saada myös pehmeämpiä, työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä asioita.
– Työnantajapuoli ei halua palkkoihin yleiskorotuksia, vaan niistä olisi sovittava paikallisesti. YTN haluaa päinvastaista: yleiskorotusluonteisen prosentuaalisen palkkaratkaisun, joka kehittää kaikkien sopimuksen piirissä olevien ostovoimaa, Hankamäki sanoo.
Löfgrenin mukaan maailmalta ja Suomen viennistä on tullut huolestuttavia talousuutisia, mikä heijastuu aina julkiseen sektoriin. Kunnissa on jo nyt vähennetty entisestäänkin tiukkoja resursseja.
– Kuntien taloustilanne heijastuu neuvottelupöytään. Yleensä kunta pääsee ensimmäisenä sopimukseen ja muut alat seuraavat. Työmarkkinoilla kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kuntien taloustilanne heijastuu neuvottelupöytään.
JUKO ei vielä paljasta palkankorotustavoitteitaan.
– Olemme hyvin realistista porukkaa: haluamme, että jukolaisten ammattiryhmien vaativuuteen ja osaamiseen liittyvä arvostus näkyy myös palkoissa, kiteyttää Löfgren.
Raamit kaikille työsuhteille
Kannattaako Lakimiesliiton jäsenen olla kiinnostunut työmarkkinaneuvotteluista? Toki, vastaavat Löfgren, Hankamäki ja Tilander.
– Neuvotteluissa sovitaan käytännössä kaikista työsuhteen kehysehdoista. Julkisella puolella kaikki ovat yhden ja saman tessin tai vessin piirissä. Yksityispuolella kyse on samasta asiasta: neuvotteluissa sovitaan raami, ja työpaikkakohtaisesti voidaan sopia muuta, Tilander toteaa.
Jos työ- ja virkaehtosopimukset paranevat, niillä on suorat heijastusvaikutukset. Neuvottelutulokset antavat selkänojaa myös sopimuksettomille aloille.
Neuvottelutulokset antavat selkänojaa myös sopimuksettomille aloille.
Löfgren vertaa tes-neuvotteluja lainsäädäntömuutoksiin. Sopimukset ovat samalla lailla yleispäteviä koko valtakunnassa.
– Jos työelämä ja työehdot kiinnostavat, on hyvä olla kiinnostunut myös sopimustoiminnasta ja pyrkiä vaikuttamaan neuvottelupöydissä esille nouseviin asioihin.
Tes koskee niitäkin, jotka eivät ole järjestäytyneitä. Hankamäki kutsuu liittoon kuulumattomia vapaamatkustajiksi, jotka nauttivat samoja etuja kuin muutkin tekemättä mitään asian eteen.
Lakimiesliitto, JUKO ja YTN kertovat verkkosivuillaan ja somekanavissaan neuvottelujen edistymisestä. Viestiä voidaan kohdentaa myös työpaikka- tai sektorikohtaisesti. Tilander toivoo, että jäsenten työpaikkatiedot ovat ajantasaisia.
Löfgren on ollut yli 20 vuotta työmarkkinauralla ja erilaisissa työmarkkinaneuvotteluissa. Vaikka päät höyryävät ja paineet kasvavat kalkkiviivoilla, tunteita ei näytetä.
– Toiminta on sivistynyttä: neuvotteluissakin kyse on siististä sisätyöstä.
Kohta vuosisadan mittainen kihlaus
Suomessa otettiin vuonna 1940 käyttöön länsimainen vapaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä, jota kutsutaan Tammikuun kihlaukseksi. Työnantajapuoli tunnusti ay-liikkeen, ja osapuolet tunnustivat järjestäytyneen työmarkkinatoiminnan osaksi demokraattista yhteiskuntaa. Samalla järjestöt totesivat valmiutensa ratkaista ristiriidat ensisijaisesti neuvotellen. (Lähde: akava.fi)
