Tänä vuonna käyttöön otetussa valtakunnallisessa yhteisvalinnassa on suomenkielisille hakijoille ensimmäistä kertaa mahdollista samanaikaisesti hakea opiskelemaan oikeustieteelliseen sekä Helsinkiin, Turkuun, Vaasaan, Rovaniemelle että Joensuuhun.
Tarkoituksena on sujuvoittaa hakemista oikeustieteelliseen sekä edesauttaa sitä, että hakijat pääsevät nopeammin opiskelemaan.
Yhteisvalinnassa kaikilla oikeustieteen yksiköillä on käytössä sama valintakoe ja samat valintaperusteet.
Jos hakija ei tule valituksi ensisijaiseen kohteeseensa, hänellä voi kuitenkin olla mahdollisuus päästä toiseen hakukohteeseen. Aiemmassa järjestelmässä on ollut mahdollista hakea ainoastaan yhteen hakukohteeseen. Yhteisvalinnassa kaikilla oikeustieteen yksiköillä on käytössä sama valintakoe ja samat valintaperusteet.
Yhteishaun päättyessä 28. maaliskuuta kävi ilmi, että suuri osa hakijoista oli hakenut useampaan yksikköön opiskelemaan, mikä viittaa onnistuneeseen uudistukseen. Vertailuissa tulee kuitenkin huomioida hakukohdepriorisoinnit. Moni hakija näyttäisi hakevan useampaan yksikköön opiskelemaan, mikä viittaa onnistuneeseen uudistukseen.
Todistusvalinta käyttöön ensi vuonna
Vuonna 2019 otetaan käyttöön todistusvalinta kaikissa suomenkielisissä hakukohteissa. Todistusvalinta on tarkoitus toteuttaa siten, että noin 20 prosenttia hakijoista saa opiskelupaikan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella.
Uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa opetusministeriö pyrkii pääsemään eroon pitkää valmentautumista vaativista valintakokeista korkeakouluihin.
Todistusvalintauudistus on herättänyt paljon keskustelua ja vastalauseita. Lakimiesliiton kanta on, että pääsykoe tulee säilyttää pääasiallisena väylänä oikeustieteelliseen, sillä se mittaa soveltuvuutta alalle paremmin kuin pelkkä ylioppilastodistus.
Lakimiesliiton kanta on, että pääsykoe tulee säilyttää pääasiallisena väylänä oikeustieteelliseen.
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen johtaja Tapio Määtän mukaan oikeustieteelliset tiedekunnat toteuttavat todistusvalinnan yhteisvalintana, ja asiaa on valmisteltu yhdessä.
Vuonna 2020 opetusministeriö haluaa kasvattaa todistusvalinnan osuutta entisestään. Dekaanikokouksessa on asetettu tavoitteeksi, ettei todistusvalinnan osuus nousisi yli 40 prosentin.
– Tiedekuntien yhteistyössä on myös valmisteltu ylioppilastodistuksen pisteytystä yliopistojen yhteistä pisteytysmallia käyttäen, Määttä sanoo.
Kevennystä hakuprosessiin
Uudistusten taustalla on pyrkimys nopeuttaa nuorten pääsyä opiskelemaan ja keventää hakuprosesseja. Opetusministeriön opetusneuvos Birgitta Vuorisen mukaan tähän asti käytetty hakuprosessi on liian raskas.
– Hakijalle pitkä valmistautuminen valmennuskursseineen on sekä ajallinen että taloudellinen suuri panostus.
Vuorinen painottaa, että toinen tärkeä osa uudistusta on rakentaa korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana sekä kehittää tutkinnon jo suorittaneille reittejä uusiin korkeakouluopintoihin.
– Esimerkiksi opinnot avoimessa korkeakoulussa voisivat nykyistä useammin johtaa korkeakoulututkintoon. Oikeustieteellisissä tiedekunnissakin näiden reittien rakentaminen on tärkeää, Vuorinen linjaa.
Uudistuksessa haasteita
Lakimiesliitto vastustaa todistuskiintiöiden kasvattamista. Myös opiskelijajärjestöt ovat tuoneet esiin todistusvalinnan ongelmia. Pääsykoe muun muassa mittaa ylioppilastodistusta paremmin motivaatiota oikeustieteelliselle alalle. Pääsykokeella selvitetään edellytyksiä suoriutua oikeustieteen opinnoista, ja se takaa yhdenvertaisen mahdollisuuden hakeutua oikeustieteelliseen myös niille, jotka eivät ole menestyneet ylioppilaskirjoituksissa.
Lakimiesliiton hallituksen opiskelijaedustaja Ville Laakson mukaan pääsykokeisiin valmistautuminen edellyttää hakijan aidosti pohtivan uravalintaansa.
– Toivottavasti tulevaisuudessa kukaan ei hakeudu oikikseen vain siksi, että onnistuneiden ylioppilaskirjoitusten jälkeen oikikseen pääsee helposti ja ala on arvostettu.
Laakso näkee riskinä, että tutkinnon keskeyttäneiden määrä kasvaa, mikä voi olla uudistuksen tavoitteiden vastaista. Hän peräänkuuluttaakin hakijoilta kiinnostusta juridiikkaan ja valintajärjestelmältä sen testausta.
– Tiedän, että pyyntö on helppo esittää mutta vaikea toteuttaa, eikä nykyinenkään järjestelmä välty kritiikiltä.
Laakso painottaa uudistuksen vaikutusten seurannan tärkeyttä.
– Olen hieman huolissani sellaisen tulevaisuuden muodostumisesta, missä pääväylä koulutukseen on todistusvalinta. Toivottavasti uudistuksen vaikutuksia maltetaan seurata ja ottaa uudet askeleet harkiten.
Opetusministeriön Vuorisen mukaan on suunnitteilla seuranta-arviointi uudistusten arvioimiseksi. Tällä hetkellä hänen mukaansa tehdään kuitenkin harmillisen vähän alakohtaista tutkimusta opiskelijavalintoihin liittyen.
– Uudistuksen tulokset eivät näy välittömästi, joten malttia tarvitaan myös mahdollisten korjausliikkeiden suhteen.
Uudistuksen tulokset eivät näy välittömästi, joten malttia tarvitaan myös mahdollisten korjausliikkeiden suhteen.
Opetusta kehitettävä
Jää nähtäväksi, miten ensi vuoden todistusvalinta onnistuu ja kuinka suuri osa jatkossa tullaan valitsemaan ylioppilastodistuksen perusteella. Uudistuksilla saattaa olla pitkäkantoisia ei-toivottuja vaikutuksia, jotka havaitaan vasta vuosia myöhemmin.
Itä-Suomen yliopiston Tapio Määtän mukaan suuri muutos verrattuna aikaisempaan järjestelmään tulee siinä, että valmiudet opintojen aloitusvaiheessa ovat erilaiset riippuen siitä, ovatko opiskelijat tulleet sisään todistusvalinnalla vai valintakokeella. Muutos edellyttää, että ensimmäisen vuoden syksyn opintoja kehitetään siten, että ne toimivat myös niille opiskelijoille, joilla ei ole taustalla valintakoetta.
Oikeustieteellisissä nykyisin varsin harvinaiset keskeyttämiset tullevat lisääntymään.
– Minusta tämä on pedagogisesta näkökulmasta pääosin hyvä asia ja voi tarkoittaa myönteistä kehitystä alan opetuksessa. En usko, että todistusvalinnalla on muutoin vaikutusta oikeustieteelliseen koulutukseen ja tulevaisuuden juristien osaamisen tasoon – koulutuksen sisällön kehittämiseen toki liittyy muita paineita.
Määttä yhtyy Laakson visioon siitä, että oikeustieteellisiin saattaa tulla jatkossa nykyistä enemmän opiskelijoita, jotka vasta opintojen aikana huomaavat, ettei ala sovellukaan
heille. Oikeustieteellisissä nykyisin varsin harvinaiset keskeyttämiset tullevat siis Määtän mukaan lisääntymään.
