Lakimies­liitto uudistaa valio­kuntiaan ja hakua valio­kuntiin

Uusimuotoinen hakumenettely Lakimiesliiton valiokuntiin käynnistyi huhtikuussa ja päättyy 24. toukokuuta. Lakimiesliiton hallitus valitsee uuden valiokuntajäsenet 12.6.2017 pidettävässä kokouksessaan. Uudet valiokunnat aloittavat toimintansa 1.7.2017.

Lakimiesliiton sääntöjen mukaan liiton hallituksen apuna on tarpeellinen määrä valiokuntia, jotka hallitus asettaa. Valiokunnan päätettäväksi voidaan hallituksen vahvistaman ohjesäännön puitteissa antaa asioita, jotka eivät ole periaatteellisia tai laajakantoisia. Hallituksen puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisella hallituksen jäsenellä on ollut johdettavanaan yksi valiokunta. Kunkin valiokunnan sihteerinä on toiminut liiton toimiston työntekijä. Käytännössä valiokunnat ovat muodostaneet tärkeän valmistelu- ja ideointivoimavaran.

– Viime vuoden aikana aloimme liiton hallituksessa pohtia, tulisiko valiokuntajärjestelmää jollain lailla uudistaa. Liiton toimintaympäristö ja toimintatavat ovat monella tapaa muuttuneet parin viime vuosikymmenen aikana. Näin ollen tuli esittää kysymys siitä, pitäisikö valiokuntienkin ja sen, miten hallitus valitsee jäsenet valiokuntiin, muuttua, kertoo Lakimiesliiton hallituksen puheen­johtaja Antero Rytkölä.

Pohdintojen tuloksena liiton hallitus teki alkuvuodesta päätöksiä, joita toimisto on ryhtynyt panemaan toimeen. Työmarkkina-asioita käsit­televät julkisen sektorin ja yksityissektorin valiokunnat säilyvät entisellään. Oikeuspoliittinen valiokunta vastaa edelleen päätehtävänään Lakimiesliiton eri ministeriöiden lakihankkeisiin antamien lausuntojen valmistelusta. Opiskelijavaliokunnan ja talousvaliokunnan tehtävät säilyvät pitkälti ennallaan. Järjestövaliokunnan nimi muuttuu jäsenpalveluvaliokunnaksi. Suurin muutos on uuden tulevaisuusvaliokunnan muodostaminen ja koulutus­poliittisten valiokunta-asioiden tuominen osaksi sen toimintaa. Samalla erillisen koulutuspoliittisen valiokunnan toiminta päättyy. Myös opiskelija­valiokunta ottaa roolia koulutuspoliittisissa asioissa.

– Mitään mullistavia toiminnallisia muutoksia tässä ei olla tekemässä, Antero Rytkölä sanoo.

– Tulevaisuusvaliokunnan perustamisella haluamme erityisesti vahvistaa toimintaympäristön muutosten tietoista havainnointia ja sen perusteella tehtävää toiminnan kehittämistä myös luottamuselinten tasolla.

Työmarkkinavaliokuntien yhteistyöelimenä toimivan työmarkkinatoimikunnan nimi muuttuu työelämätoimikunnaksi. Se ottaa aikaisempaa selkeämmän roolin myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa, joista aikaisemmin vastasi liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaosto. Hallituksen varapuheenjohtaja Antti Sorjonen on tyytyväinen muutokseen.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten tulee olla Lakimiesliiton jokaisen valiokunnan asialistalla.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten tulee olla Lakimiesliiton jokaisen valiokunnan asialistalla.

– Otamme työelämätoimikunnassa entistä laajemmin asialistalle muutkin työelämäasiat kuin vain työ- ja virkaehtosopimuksiin ja työmarkkinaneuvotteluihin liittyvät kysymykset. Esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten tulee olla jokaisen valiokunnan asialistalla. Tämän ajat­telun edistämisessä työelämätoi­mikunnalla tulee olemaan iso rooli, Sorjonen linjaa.

Hakumenettely muuttuu eniten

Valiokuntien tehtäväkenttää enemmän muuttuu hakumenettely valiokuntiin. Aikaisemmin Lakimiesliiton hallitus valitsi uudet valiokuntien jäsenet erovuoroisten tilalle kalenterivuoden ensimmäisessä kokouksessaan jäsenyhdistysten tekemien esitysten pohjalta.

– Uudella hallituksella on ensimmäisessä kokouksessaan niin paljon asioita pöydällä, että valiokuntavalintoihin ei pystytty panostamaan niiden vaatimalla tavalla. Jäsenyhdistykset tekivät esitykset ja sitten vaan tehtiin valinnat aika lailla nopean harkinnan perusteella, Antero Rytkölä sanoo.

– Usein myös hallituksen jäsenillä ei ollut kaikista valiokuntiin esitetyistä ihmisistä, heidän osaamisestaan ja kokemuksestaan riittävää tietoa, kun valintoja tehtiin. Tämän epäkohdan olemme halunneet muuttaa.

Antero Rytkölä kertoo, että hallitus haluaa panostaa valiokuntajäsenten valintoihin nyt aikaisempaa selvästi enemmän aikaa ja harkintaa. Hallitus pyrkii myös saamaan liiton toiminnasta kiinnostuneita jäsenyhdistysten ulkopuolisia jäseniä mukaan toimintaan.

– Lakimiesliitto siirtyi puhtaaseen henkilöjäsenyyteen jo vuonna 2001, mutta edelleen liiton valiokuntiin on voinut päästä mukaan vain jäsenyhdistysten esitysten kautta. Mielestämme on aika antaa myös jäsenyhdistyksiin kuulumattomille jäsenille mahdollisuus hakea mukaan Lakimiesliiton valiokuntatoimintaan, vaikka jäsenyhdistysten esitysten perusteella tulevat ihmiset edelleen muodostavat valiokuntatoiminnan rungon.

Uudessa hakumenettelyssä valiokuntiin voi tulla valituksi joko jäsenyhdistyksen tai valtuuskunnan jäsenen esityksen tai oman itsenäisen haun perusteella. Jokainen liiton julkisen sektorin, yksityissektorin, oikeus­poliittiseen, tulevaisuus- tai jäsenpalveluvaliokuntaan haluava liiton jäsen täyttää ja lähettää sähköisen haku­­lomakkeen, jossa hän henkilö- ja taustatietojensa lisäksi kertoo lyhyesti omasta osaamisestaan, kokemuksestaan ja motivaatiostaan osallistua tietyn Lakimiesliiton valiokunnan toimintaan. Opiskelija- ja talousvaliokuntien nimitysmenettelyt poikkeavat edellä mainituista valiokunnista ja säilyvät entisellään.

Lakimiesliiton toimisto on ryhtynyt toteuttamaan uutta hakumenettelyä ja sitä avaavaa jäsenviestintää.

– Olemme lähettäneet jäsenistölle uudesta valiokuntajärjestelmästä ja hakumenettelystä kertovan uutiskirjeen, jossa on mukana linkki sähköiseen hakulomakkeeseen. Tätä ennen lähestyimme kaikkien jäsenyhdistysten puheenjohtajia ja sihteereitä viestillä, jossa kerroimme uuden hakumenettelyn kulusta. Toukokuun alussa hallitus isännöi jäsenyhdistysten puheenjohtajia tapaamisessa, jossa muun muassa uusi hakumenettely on asialistalla, kertoo Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo.

– Keräämme heti hakuajan päättymisen jälkeen myös erikseen jäsenyhdistyksiltä nimilistat yhdistysten esittämistä henkilöistä. Mutta joka tapauksessa jokaisen valiokuntaan hakevan henkilön, oli hän sitten jäsenyhdistyksen tai valtuuskunnan jäsenen esittämä tai itsenäisesti valiokuntaan hakeva, tulee täyttää hakulomake. Ilman lomakkeen täyttämistä ei pääse mukaan niille listoille, joista hallitus kesäkuussa tekee henkilö­valinnat valiokuntiin, Salo tähdentää.

Antti Sorjonen uskoo, että uusi hakulomakkeen täyttämiseen perustuva menettely tuo tarvittavaa jäntevyyttä henkilövalintoihin.

– Näin saamme käsityksen jokaisen tulevan valiokuntajäsenen tietyn valiokunnan toimintaan liittyvästä erityisosaamisesta ja motivaatiosta. Hakulomakkeisiin perehtyminen vaatii luonnollisesti myös meiltä hallituksen jäseniltä ajallista panostusta, mutta olemme siihen valmiita. Tavoitteenamme on kehittää Lakimiesliiton toimintaa ja saada parhaat mahdolliset toimijat mukaan näihin hommiin.