Lakimiesliitto vaatii 50 miljoonaa oikeuden­hoidon perus­rahoitukseen

Hallitus esitti elo-syyskuun vaihteen budjettiriihessään oikeudenhoidolle 12 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2023. Summa jakaantuu oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille.

Lakimiesliitto esitti tuoreeltaan pettymyksensä esitykseen. Lakimiesliitto vaatii eduskuntavaalitavoitteissaan 50 miljoonan lisäystä oikeudenhoidon vuotuiseen perusrahoitukseen.

– Vaalitavoitteiden ohella toivoimme toki jo ensi vuoden budjettiin huomattavaa lisäystä oikeudenhoidon rahoitukseen. Nyt se jää seuraavan hallituksen käsiin, toteaa Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Marika Valjakka.

Lue lisää Lakimiesliiton vaalitavoitteista.

YLE uutisoi tuoreeltaan liiton tyytymättömyydestä budjettiriihen antiin. Lakimiesliiton ohella Tuomio­istuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola korosti samaisessa uutisessa tuomioistuinlaitoksen rahoitustarvetta. Jaakkolan mukaan tuomioistuimiin tarvitaan lisää 30 miljoonaa euroa vuodessa.

– Median huomio ja siinä samalla poliittinen kiinnostus oikeudenhoidon ongelmiin on onneksi ollut kasvussa, Marika Valjakka toteaa.

– Liiton viestinä on ennen kaikkea se, että oikeudenhoitoon tarvitaan lisää tekeviä käsipareja. Ja että ongelmat ovat taloudellisesti täysin ratkaistavissa. Vaatimamme summat ovat koko valtiontalouden kannalta erittäin kohtuulliset.

Liiton viestinä on ennen kaikkea se, että oikeudenhoitoon tarvitaan lisää tekeviä käsipareja.

Syyskuun alussa järjestetyssä Oikeuslaitospäivässä puhunut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi, että huoli oikeudenhoidon toimijoiden riittämättömistä määrä­rahoista ja niukoista resursseista on pitkäaikainen.

– Tätä resurssikulua pyrimme jatkuvasti korjaamaan, ja olemme myös onnistuneet, Henriksson sanoi puheessaan.

– Nykyinen hallitus on osoittanut oikeusministeriön hallinnonalalle lisäresursseja 83,8 miljoonaa euroa, joista noin 78 miljoonaa on kohdennettu suoraan oikeudenhoidon perustehtäviin.