Kevään 2023 eduskuntavaalit näkyvät vahvasti Lakimiesliiton ajankohtaisessa vaikuttamistyössä. Liitto vaatii perusrahoituksen korottamista ja tilkkutäkkimäisen projektirahoituksen sijaan pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta.
Liitto haluaa herättää yhteiskunnallisen keskustelun oikeusturvatakuun välttämättömyydestä. Kansalaisilla – ja organisaatioilla – on oltava oikeus luottaa siihen, että heidän oikeudelliset ongelmansa ratkaistaan kestoltaan ja hinnaltaan kohtuullisella tavalla.
Prosessien on oltava sellaisia, että ne lisäävät kansalaisten luottamusta järjestelmään. Lisäksi oikeudenhoidon tulee olla aina suojattua ulkopuoliselta vaikuttamiselta, kuten maalittamiselta.
Oikeudenhoidon rahoitusongelmille on leimallista se, että ratkaisuihin tarvittavat summat ovat valtion budjetin kannalta pieniä.
Oikeudenhoidon rahoitusongelmille on leimallista se, että ratkaisuihin tarvittavat summat ovat valtion budjetin kannalta pieniä. Kun muut puhuvat miljardeista, oikeudenhoidossa puhutaan miljoonista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmissa puhutaan miljardien rahoitustarpeista, kun oikeudenhoidon akuutit ongelmat olisivat hoidettavissa muutamilla kymmenillä miljoonilla.
Oikeudenhoito on kriisissä
Oikeudenhoidon nykyinen puutteellinen perusrahoitus on johtanut tuomioistuinten ruuhkautumiseen. Monien juttutyyppien keskimääräiset käsittelyajat ovat venyneet viime vuosina kuukausilla. Tämä näkyy myös oikeudenhoitoon osallistuvien asiantuntijoiden ylikuormituksena ja työuupumuksena.
Kuluneet koronavuodet ovat pahentaneet tilannetta entisestään.
Lakimiesliitto vaatii oikeudenhoidon pelastusohjelmaa
Lakimiesliitto vaatii hoitotakuun rinnalle keskustelua oikeusturvatakuusta sekä oikeudenhoidon perusrahoituksen nostoa 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Liitto tiedostaa hyvin, ettei tällä summalla ratkaista kaikkia ongelmia, mutta summa estäisi tilanteen akuutin pahentumisen.
Tällä summalla ei ratkaista kaikkia ongelmia, mutta summa estäisi tilanteen akuutin pahentumisen.
Summalla saataisiin esimerkiksi 200 tuomari-/käräjäsihteeriparia, lisää syyttäjiä ja tuomioistuinharjoittelijoita sekä kriisi- rahoitusta oikeusapuun ja pahimmissa ongelmissa oleviin oikeudenhoidon it-hankkeisiin.
Alan yhteistyötä tarvitaan
Lakimiesliitto tulee olemaan laajasti yhteydessä jäsenjärjestöihinsä ja keskustelemaan niiden kanssa alan toimijoiden vaalitavoitteista ja yhteistyöstä tavoitteiden toteuttamiseksi. Oikeudenhoito kamppailee vaalien yhteydessä näkyvyydestä muiden suurten yhteiskunnallisten teemojen seassa, ja alan sisäinen yhteistyö on välttämättömyys alan ongelmien esiintuomiseksi.
Lakimiesliitto kontaktoi tulevan vuoden aikana kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia ja viestii heille tavoitteistaan.
Lakimiesliitto kontaktoi tulevan vuoden aikana kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia ja viestii heille tavoitteistaan.
Liitto huolehtii luonnollisesti myös, että oikeudenhoidon tavoitteet ovat keskusjärjestö Akavan agendalla, koska Akava tekee tahollaan laajaa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä.
Tutkittua tietoa kansalaisilta
Lakimiesliitto selvityttää yhdessä tutkimustalon kanssa kansalaisten näkemyksiä oikeuden saatavuudesta ja siihen liittyvistä haasteista. Tutkittu tieto auttaa ongelmien näkyväksi tekemisessä.
Yhteiskunnallista näkyvyyttä
Lakimiesliitolla on erinomaista kokemusta edellisten eduskuntavaalien yhteydessä toteutetusta Oikeus kuuluu kaikille -kampanjasta ja sen saamasta näkyvyydestä. Liitto tulee tempaisemaan vastaavalla tavalla myös tällä kertaa. Samalla liitossa huolehditaan, että sen edustamat tärkeät teemat saavat näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Jäsenet mukaan vaikuttamistyöhön
Jokainen Lakimiesliiton jäsen rakentaa päivittäin oikeudenmukaista Suomea, joten jokaisen jäsenen rooli on merkittävä yhteisten viestien eteenpäin viemisessä. Liitto tulee osallistamaan jäseniään vaikuttamistyöhön kuluvan vuoden aikana.
Jokaisen jäsenen rooli on merkittävä yhteisten viestien eteenpäin viemisessä.
Lisäksi liitossa huolehditaan, että eduskuntavaaleissa ehdolla olevien jäsenten on helppo liittää oikeudenhoidon tarpeet osaksi omaa vaalityötään.
Hallitusohjelma ja tulevat budjettineuvottelut
Liiton tavoitteet näkyvät seuraavassa hallitusohjelmassa. Se ei kuitenkaan riitä. Kulunut vaalikausi on näyttänyt, miten kauniitkaan kirjaukset eivät muuttuvassa maailmassa etene, ellei liitto tee entistä vahvemmin vuotuista vaikuttamistyötä esimerkiksi budjettiriihien yhteydessä.
Maalissa ollaan vasta, kun Lakimiesliiton vaatima lisärahoitus on aidosti ja vuosittain oikeudenhoidon käytössä.
Asiantuntijoina jutussa ovat Lakimiesliiton viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja Janne Laukkanen sekä oikeus- ja koulutuspoliittinen asiantuntija Jenni Tuomainen.
