Suomi on perinteisesti tunnettu korkeatasoisena oikeusvaltiona ja sen oikeuslaitos puolueettomana ja tehokkaana. Oikeudenkäyntien viivästyminen uhkaa nyt vaarantaa tuon maineen ja kaikkien kansalaisten oikeusturvan.
Tuomioiden virta
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on antanut Suomelle kiihtyvällä tahdilla langettavia tuomioita tuomioistuintemme pitkistä käsittelyajoista. Yhteensä tuomioistuin on tähän mennessä langettanut yli 50 tuomiota siitä, että oikeudenkäynti on kestänyt liian kauan. Se on poikkeuksellisen paljon. Erityisen huolestuttavaa on se, että ratkaistut tapaukset ovat vuosilta, joiden jälkeen oikeuslaitoksen työtaakka on vain kasvanut, vaikka resurssit ovat raahanneet perässä.
Ihmisoikeustuomioiden virta ei myöskään näytä olevan kuivumaan päin. Viimeisen vuoden aikana langettavia tuomioita on tullut 13 kappaletta. Koska ihmisoikeustuomioistuimeen päätyvät jutut ovat viivästyneet poikkeuksellisen pitkään, näkyvät parannukset prosessin etenemisessä EIT:n tuomioissa hyvin pitkällä viiveellä. Viivettä pidentää entisestään se, että EIT on myös hyvin pahasti ruuhkautunut. Nyt ratkaistavissa jutuissa viivästyneet oikeudenkäynnit juontavat juurensa 1990-luvun puoliväliin.
Pitkä viive tarkoittaa, että 2000-luvun resurssipulan vaikutukset näkyvät tuomioiden määrässä vain osittain. Odotettavissa on, että langettavien tuomioiden määrä tulee pysyttelemään varsin korkealla tasolla vielä vuosien ajan.
Ongelmat jatkuvat
Oikeusministeriö on vuosien ajan pyrkinyt käsittelyaikojen lyhentämiseen niin lainsäädännöllisillä uudistuksilla kuin resurssien kohdentamisellakin. Ministeriö on panostanut muun muassa tuomioistuinten johtamiskoulutukseen ja asianhallinnan kehittämiseen, laatuhankkeisiin ja tuomioistuinten toiminnanohjauksen kehittämiseen. Myös lautamiesjärjestelmän uudistuksesta syntyneet noin 2,5 miljoonan euron säästöjen kohdentamisesta on toivottu apua käsittelyaikojen lyhentämiseen. Hovioikeuksissa toimenpiteillä on ollut selvä vaikutus ja yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on saatu laskemaan vuosina 2003–2008 runsaasta 1 700 asiasta 362 asiaan. Keskimääräinen käsittelyaikakin on lyhentynyt vuoden 2003 huippuluvuista, mutta on yhä vain samalla tasolla kuin vuonna 2000.
Oikeudenkäyntien pitkittyminen ja oikeuslaitoksen resurssikysymykset nousivat keskusteluun jälleen viime syksynä, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta selvitti viivästymisen syitä. Valiokunta julkaisi oman käsityksensä viivästymisen syistä kuluvan vuoden ensimmäisessä mietinnössään.
Lakimiesliitto on ollut hyvin tyytyväinen siitä, että perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota.
– Kyse on yksinkertaisuudessaan siitä, kuinka selkeästi oikeudenhoito ja kansalaisten oikeusturvan ylläpitäminen luetaan yhteiskunnan ydintehtävien joukkoon, Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lindberg kiteyttää.
Cognoscere causas
Perustuslakivaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota siihen, että oikeudenkäyntien viivästymisen syyt ovat moninaiset ja syntyneet pitkän ajan kuluessa. Valiokunnan mukaan viivästymisen syyt ovat ”rakenteellisia, menettelyllisiä, työskentelytapoihin ja johtamiseen, viranomaisten yhteistyöhön, voimavaroihin, osaamiseen ynnä muuhun liittyviä".
Valiokunnan mukaan ongelmat ”ovat suurelta osin syntyneet useiden vuosien aikana”, ja niiden poistaminen vaatii ”jatkossakin osin lainsäädäntö- tai budjettivallan käyttöä”.
– Pelkällä rahalla ongelmia ei voida poistaa, muttei myöskään ilman resursseja, Lindberg tiivistää.
Samaa mieltä ovat niin perustuslakivaliokunta kuin lakivaliokuntakin. Perustuslakivaliokunnan mukaan “Tuomioistuimille tai erityisesti syyttäjälaitokselle ei ole osoitettu sellaisia resursseja, joiden avulla oikeudenkäynnit olisi pystytty kokonaisuudessaan hoitamaan ilman aiheetonta viivytystä”.
Lakivaliokunnan mukaan taas “määrärahatilanne jatkuu oikeusministeriön hallinnonalalla edelleen liian kireänä”, mikä antaa aihetta huoleen, “sillä oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluu valtion ydintoimintoja, joiden toimintaedellytysten on oltava kestävällä pohjalla taloudellisesta tilanteesta riippumatta”.
Ongelmien korjaamista ei helpota, että maailmanlaajuisen laman jälkimainingeissa julkisella sektorilla odotetaan erittäin voimakasta vyön kiristämistä seuraavilla kahdella hallituskaudella. Tarve panostuksille oikeuslaitokseen taas kasvaa taloustilanteen heikentyessä.
Lakivaliokunnan mukaan taloudellisen taantuman vuoksi erityisesti käräjäoikeuksiin saapuneiden velkomus-, maksukyvyttömyys- ja talousrikosasioiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Sen mukaan ”Tuomioistuinten toimintaedellytyksiä pitäisi siten pikemminkin vahvistaa, kun yleinen taloustilanne heikkenee”.
– Vaara on, että korkeatasoinen oikeusvaltio karkaa yhä kauemmas ulottuviltamme, varoittaa puheenjohtaja Lindberg.
Ratkaisu
Lakimiesliitto vaatii hallitusohjelmaan kirjausta, jonka mukaan hallitus esittelee Eduskunnalle oikeusturvaohjelman, jolla vähennetään esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien viivästymisen kansalaisille, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle aiheuttamia oikeudellisia ja taloudellisia menetyksiä. Ohjelma sisältäisi niin lainsäädännölliset kuin muutkin keinot, joilla käsittelyaikoja voidaan lyhentää.
Osana oikeuslaitoksen kehittämistä Lakimiesliitto vaatii myös Euroopan neuvoston suosituksen mukaisen riippumattoman tuomioistuinviraston perustamista vastaamaan tuomioistuinten resursoinnista ja hallinnosta. Itsenäinen tuomioistuinvirasto mahdollistaa tuomioistuinlaitoksen johdonmukaisen ja tavoitteellisen kehittämisen vaarantamatta sen riippumattomuutta.
Toimet
Kantaakseen oman vastuunsa kansalaisten oikeusturvan parantamisesta ja oikeuslaitoksen kehittämisestä Lakimiesliitto tulee laatimaan esityksen Oikeusturvaohjelmaan sisällytettävistä toimista.
– Me tulemme esittämään toimia, jotka vähentävät niin rakenteellisia, menettelyllisiä, työskentelytapoihin ja johtamiseen, viranomaisten yhteistyöhön, voimavaroihin kuin osaamiseenkin liittyviä syitä, jotka johtavat oikeudenkäyntien viivästymiseen, puheenjohtaja Lindberg lupaa.
– Suomalaisen lakimieskunnan edustajina me pääsemme nojaamaan koko lakimieskunnan yhteiseen osaamiseen näiden keinojen etsimisessä. Lakimieskunnan edustajina meillä on myös velvollisuus antaa oma osaamisemme suomalaisen oikeusjärjestelmän kehittämisen käyttöön, Lindberg päättää.
Lakimiesliiton tavoitteet hallitusohjelmaan
– Hallitus esittelee Eduskunnalle Oikeusturvaohjelman, jolla vähennetään esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien viivästymisen kansalaisille, elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle aiheuttamia oikeudellisia ja taloudellisia menetyksiä.
– Perustetaan Euroopan neuvoston suosituksen mukainen riippumaton tuomioistuinvirasto, joka vastaa tuomioistuinten resursoinnista ja hallinnosta.
