Lakimiesliitto toteutti kesän alussa koko jäsenistölle suunnatun jäsenkyselyn, jolla selvitettiin liiton jäsenten käsityksiä liiton eri toimintamuotojen ja etujen tärkeydestä sekä liiton onnistumisesta niiden toteuttamisessa. Erityisteemana kyselyssä oli juridinen täydennyskoulutus.
Tutkimuskysymykset käsittelivät sekä liiton edunvalvontaa että liiton eri jäsenetuja. Molempien osalta jäseniä pyydettiin arvioimaan kuinka tärkeinä he pitivät eri etuja ja toimintoja ja kuinka hyvin he katsoivat liiton onnistuneen niissä.
Kysymysten perusteella muodostettiin tärkeysindeksi ja onnistumisindeksi, jotka kuvaavat eri toimintojen tärkeyttä ja onnistumista. Indeksit laskettiin siten, että onnistuneena ja tärkeänä eri toimintoja ja etuja pitäneiden osuudesta vähennettiin epäonnistuneena tai merkityksettömänä pitäneiden osuus.
Kyselyn tavoitteena on antaa liitolle tietoa siitä, mihin liiton pitää resurssejaan panostaa ja petrata suoritustaan. Kyselyn perusteella laskettiinkin myös kokonaisonnistumisindeksi, jolla mitataan sitä, kuinka hyvin liitto on onnistunut tärkeinä pidetyissä asioissa.
Juridisen täydennyskoulutuksen osalta kyselyn tulokset lähetetään kaikille keskeisille juridisen täydennyskoulutuksen tarjoajille. Näin Lakimiesliitto pyrkii parantamaan tarjolla olevan juridisen täydennyskoulutuksen vastaavuutta suomalaisen lakimieskunnan tarpeisiin.
Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille liiton jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet löytyvät liiton jäsenrekisteristä. Kysely tullaan vastaisuudessa toteuttamaan vuosittain, jotta voidaan seurata jäsentyytyväisyyden kehittymistä.
Edunvalvonta ja jäsenviestintä tärkeitä
Liiton toimintakentistä selvästi tärkeimpinä pidettiin työmarkkinaedunvalvontaa ja liiton jäsenille suunnattua tiedotustoimintaa. Näistä työmarkkinaedunvalvonta nousi odotetusti hieman jäsentiedotuksen ohitse.
Selvästi kärkikaksikon taakse sijoittuivat lakimiesammattikuntaan liittyvät ammatti-identiteetin vahvistaminen, ammatin arvostuksen lisääminen ja koulutuspoliittinen edunvalvonta. Suoritettuun korkeaan koulutukseen perustuvalla perinteisellä professiolla identiteetti- ja koulutuskysymysten nouseminen varsin korkealle oli myös hyvin odotettua.
Hieman identiteettiedunvalvonnan taakse sijoittui liiton konkreettinen oikeuspoliittinen edunvalvonta ja selvästi sen jälkeen opiskelijoiden edunvalvonta. Näiden väliin sijoittui liiton näkyminen julkisuudessa. Opiskelijoiden edunvalvonnan vähäistä painoa selittää mahdollisesti se, että opiskelu nähdään jäsenistön keskuudessa lyhyenä välivaiheena ennen varsinaiseksi lakimieheksi pääsyä.
Varsin suuri osuus vastaajista piti kaikkia toimintakenttiä tärkeinä. Vähiten tärkeänä opiskelijoiden edunvalvontaakin piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 54 % vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonnassa ja jäsentiedottamisessa vastaava osuus oli 92 %.
Onnistumisessa hajontaa
Jos jäsenistö piti kaikkia toimintakenttiä tärkeinä, olivat näkemykset liiton onnistumisesta selvästi vaihtelevampia.
Selvästi parhaiten liiton katsottiin onnistuvan jäsenviestinnässään. Siinä onnistumista piti hyvänä tai erittäin hyvänä yli 55 % vastaajista ja onnistumisindeksi kipusi yli 53 %:n.
Selvästi perässä tulivat koulutuspoliittinen vaikuttaminen ja ammatti-identiteetin vahvistaminen, joissa onnistumisindeksi asettui kahdenkympin kieppeille. Aivan näiden kannassa oli kiinni oikeuspoliittinen vaikuttaminen, jonka onnistumisindeksi nousi yli neljäntoista.
Opiskelijoiden edunvalvonnassa ja ammatin arvostuksen lisäämisessä liiton onnistuminen nousi vielä lievästi positiivisen puolelle. Molemmissa liiton toimintaa onnistuneena pitäneitä oli vain hieman enemmän kuin sitä epäonnistuneena pitäneitä.
Synkimmin liiton jäsenet arvioivat liiton onnistumista työmarkkinaedunvalvonnassa ja näkymisessä julkisuudessa. Molemmissa liiton onnistumista heikkona tai erittäin heikkona piti yli 30 % vastaajista. Onnistuneena tai erittäin onnistuneena liiton toimintaa piti työmarkkinaedunvalvonnassa joka neljäs ja julkisuudessa näkymisessä joka kuudes.
Tärkeässä onnistuminen
Liiton kannalta keskeisin tieto on luonnollisesti se, kuinka hyvin jäsenet katsovat liiton onnistuneen niissä asioissa, joita jäsenet pitävät tärkeinä. Tältä osin käyttämämme kokonaisonnistumisindeksi tuo hyvin selkeällä ja havainnollisella tavalla esiin jäsenistön näkemykset ja toiveet.
Onnistumisista liiton jäsenet nostavat selvästi kärkeen tiedottamisen liiton jäsenille. Tätä selittävät varmasti pitkälti tämän lehden ja liiton www-sivujen saamat hyvät arvioinnit, joihin palaamme myöhemmin. Yllättävää on ehkä se, kuinka suuri ero onnistuneimmaksi nostetun jäsentiedotuksen ja muiden onnistumistenkin väliin jää.
Jäsentiedotuksen kokonaisonnistumisindeksin noustessa lähes kahdeksaankymmeneen jäävät toisen sijan jakavat ammatti-identiteetin vahvistaminen ja koulutuspoliittinen vaikuttaminen kahteenkymmeneen. Hieman pienemmän kuilun jälkeen perässä seuraavat oikeuspoliittinen vaikuttaminen, ammatin arvostuksen lisääminen ja opiskelijoiden edunvalvonta.
Pienempien onnistumisten jälkeen seuraa taas suurempi väli, jonka takaa löytyvät jäsenten selvällä erolla epäonnistuneimpina pitämät työmarkkinaedunvalvonta ja näkyminen julkisuudessa. Näkymisessä julkisuudessa jäsenet katsovat liitolla olevan hieman enemmän parantamisen varaa kuin työmarkkinaedunvalvonnassa, mutta työmarkkinaedunvalvonnan erittäin painava merkitys jäsenille pudottaa sen julkisuusnäkyvyydenkin alle kokonaisonnistumisessa.
Kokonaisuus hyvällä tasolla
Toimintokohtaisesta kokonaisonnistumisesta laskettiin vielä kokonaisuustyytyväisyysindeksi, jossa eri toimintojen paino riippui jäsenten arviosta niiden tärkeydestä. Kokonaistyytyväisyys asettuu kyselyssä kohtuulliselle 0,13 tasolle.
Kokonaistyytyväisyyttä paremmin liiton tehtävistä oli onnistuttu ammatti-identiteetin vahvistamisessa ja koulutuspolitiikassa sekä erityisesti jäsentiedotuksessa. Jäsentiedotuksessa onnistumisindeksi oli arvoltaan yli viisinkertainen kokonaistyytyväisyyteen verrattuna.
Kokonaistyytyväisyyden koostumuksessa keskeisimmät tekijät ovat jäsenviestintä, ammatti-identiteetin ylläpito ja koulutuspolitiikka sekä työmarkkinaedunvalvonta ja näkyminen julkisuudessa. Kokonaistyytyväisyyden positiivisesta osasta jäsentiedotuksesta muodostuu 60 % ja ammatti-identiteetin ylläpidosta ja koulutuspolitiikasta 15 % kummastakin. Kriittisestä osasta n. 55 % muodostuu työmarkkinaedunvalvonnasta ja 45 % julkisuudessa näkymisestä.
Koska kysely toteutettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran tässä muodossa, ei tulosta voida verrata aiempiin vuosiin.
Eri ryhmien edunvalvonta
Jäsenten kuva liiton kyvystä toimia eri lakimiesryhmien edunvalvojana oli lievästi kriittinen. Valtaosa vastauksista ei ollut tyytymätön eikä tyytyväinen liiton kykyyn valvoa eri lakimiesryhmien etuja . Oikeuslaitoksessa työskentelevät oli ainoa ryhmä, jonka osalta alle puolet vastaajista antoi arvosanaksi neutraalin kolmosen. Senkin osalta osuus jäi hyvin niukasti alle 50 prosentin.
Lähes kaikkein lakimiesryhmien osalta tyytymättömiä hieman enemmän kuin tyytyväisiä, vaikka ero olikin suhteellisen pieni.
Selvästi tyytyväisimpiä jäsenet olivat opiskelijoiden edunvalvontaan. Muut lakimiesryhmät, joiden edunvalvontaan oltiin enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättömiä olivat oikeuslaitoksessa työskentelevät sekä rahoitus- ja vakuutusalalla työskentelevät.
Selvästi tyytymättömimpiä oltiin liiton kykyyn huolehtia työttömien ja ulkomailla asuvien jäsenten edunvalvonnasta. Ulkomailla asuvien osalta tätä selittänee se, että kyseiset jäsenet eivät ole esimerkiksi suomalaisen sopimusjärjestelmän piirissä.
Hieman tyytyväisempiä, mutta silti varsin tyytymättömiä, oltiin naislakimiesten edunvalvontaan. Tällä sektorilla liitossa kuitenkin tapahtuu jatkuvasti ja esimerkiksi ensi Lakimiesuutisissa tullaan kertomaan liiton palkkadiskriminaatiotutkimuksen tuloksista.
Varsin tyytymättömiä oltiin myös liiton edunvalvontaan niin asianajoalalla, kunnissa kuin oikeuslaitoksen ulkopuolisella valtiosektorillakin. Yliopistosektorilla tyytymättömiä oli vain lievästi tyytyväisiä enemmän.
Jäsenedut
Toisin kuin liiton toimintakenttien suhteen, olivat jäsenten arviot jäsenetujen tärkeydestä ja niiden onnistumisesta hyvin samassa linjassa. Mitä tärkeämpänä jäsenetua pidettiin, sen onnistuneempana liittoa pidettiin sen toteuttamisessa.
Jäsenyyteen liittyvistä eduista jäsenistö pitää odotetusti tärkeimpänä työttömyysturvaa. Työttömyysturva oli myös toteutuksen onnistumisessa aivan ylivertainen muihin etuihin verrattuna.
Selvän eron jälkeen kyselyssä löytyi joukko etuja, joita pidettiin tärkeinä ja liiton onnistumista niiden toteuttamisessa hyvänä. Tähän rykelmään sijoittui joukko liiton edunvalvontaan ja jäsentiedotukseen liittyviä etuja.
Työuraan suoraan liittyvistä eduista tärkeimpänä pidettiin työ- ja virkaehtosopimusten piiriin kuulumista. Kannassa kiinni olivat Lakimiesrekrytointi, työ- ja virkasuhdeneuvonta, työriitoihin tarkoitettu oikeusturvavakuutus sekä liiton palkkatutkimukset. Samaan seitsemän edun ryhmään kuuluivat myös jäsenviestinnästä sekä Lakimiesuutiset että liiton www-sivut. Kaikki seitsemän sijoittuivat sekä onnistumisessa että tärkeydessä lähelle toisiaan. Työuraan liittyviä etuja pidettiin keskimäärin hieman viestintäetuja tärkeämpinä, viestintäetuja taas hieman työuraetuja onnistuneempina.
Vähiten tärkeinä liiton jäsenet pitivät liiton lomamökkejä, liiton muita tapahtumia sekä erilaisia alennuksia. Hieman yllättäen myös Lakimiespäivää pidettiin varsin vähämerkityksisenä. Päivä kokoaa kuitenkin yhä joka kymmenennen suomalaisen lakimiehen kun se joka toinen vuosi järjestetään. Liiton katsottiin pääsääntöisesti onnistuvan myös vähämerkityksisten etujen toteuttamisessa. Vain liiton aluetilaisuuksien ja muiden alennusten osalta vastaajissa oli enemmän tyytymättömiä kuin tyytyväisiä.
Aluetoiminnan osalta tilanteeseen on reagoitu jo ennen jäsentutkimuksen tekemistäkin. Liiton aluetilaisuuksiin ja aluetoimintaan on tänä vuonna panostettu erityisesti ja tuloksia voi tarkastella mm. tämän lehden sivuilla xx-yy olevasta tulevien ja menneiden jäsentilaisuuksien esittelystä.
Hyvänä tuloksena voidaan pitää sitä, että vain yhtä jäsenpalvelua pidettiin tärkeänä, mutta sen onnistumista heikkona. Työpaikkakohtaisen edunvalvonnan heikko arvosana voi osin johtua siitä, että työpaikkatasolla edunvalvonta on yhteistä muiden akavalaisten liittojen kanssa, koska se järjestetään neuvottelutoiminnasta vastaavien neuvottelujärjestöjen, JUKOn ja YTN:n, kautta. Heikko arvio kertoo kuitenkin siitä, että työpaikkatason edunvalvonta ei näy jäsenelle, eikä sitä aina mielletä liiton toiminnaksi tai liittoon liittyväksi eduksi.
