Ammatissa jo toimivien kollegoidensa tyyliin pukuihin ja jakkupukuihin pukeutuneet nuoret ilmensivät hyvin lakimiesammatin imagoa ja sulautuivat Lakimiespäivän yleisöön saumattomasti. Lähes jokaisella opiskelijalla oli kädessään Lakimiesliiton paperikassi merkkinä siitä, että he olivat antaneet palautetta päivän ohjelmasta ja saaneet vaivansa palkaksi Lakimiespäivän mukin. Iltapäivän edetessä monen käteen ilmestyi myös lasillinen kuohuvaa, jota oli jaossa messuosastoilla. Puolilta päivin avautuivat ovet messutapahtumaan, jossa toimintaansa esittelivät Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta, Akava ja Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden julkaisema Helsinki Law Review -lehti. Lisäksi helsinkiläiset asianajotoimistot Castrén & Snellman, Borenius & Kemppinen sekä Roschier toivat esille, mitä heillä on tarjolla oikeustieteen opiskelijoille työnantajana. Paria tuntia myöhemmin alkanutta ohjelmaosuutta spiikkasi ja päivän aikataulua vahti napakasti liiton opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja Salla Korhonen.
Lakimiesten mahdollisuuksia
Lakimiesliiton tervehdyksen toi Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg. Hän kertoi lakimiesten työmarkkinatilanteesta lama-Suomessa, toi esille liiton roolia edunvalvojana työehto- ja sopimusehtoneuvotteluissa sekä oikeustieteen opiskelupaikkojen määrän kontrolloimisessa ja mainitsi julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoille tyypillisiä ongelmia, joiden korjaamiseksi liitto tekee jatkuvaa työtä. Ohjelma jatkui kolmea erityyppistä organisaatiota edustavan lakimiehen käsityksistä lakimiesten mahdollisuuksista tulevaisuuden työelämässä. Vice President Jukka Sarhimaa Stora Enso Oyj:n Employee Relations -yksiköstä, Legal Counsel Pia Nyholm Neste Oilista ja Partner Sakari Halonen Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius Oy:stä kiteyttivät kukin omasta näkökulmastaan lakimiestyön haasteita sekä mahdollisuuksia. Puhujat kertoivat omasta käytännön työstään organisaatioissaan mutta myös siitä, millä kyvyillä ja ominaisuuksilla lakimies selviytyy jatkossa. Pelkkä substanssiosaaminen ja hyvä kielitaito eivät enää riitä. Sen sijaan kaikkien kolmen puheissa toistui sosiaalisten taitojen tärkeys sekä oman organisaation sisällä että asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden parissa. Erityisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä on myös pystyttävä yhteistyöhön erilaisista kulttuureista peräisin olevien ja erilaisia koulutustaustoja edustavien ihmisten kanssa. Tämä tuo työhön myös toisaalta rikkautta ja vaihtelua. Olipa lakimies asianajotehtävissä tai käytännön liike-elämän palveluksessa, häneltä edellytetään entistä enemmän oman toimialansa tai erikoistumisalueensa bisneksen tuntemusta. Pia Nyholmin esityksessä korostui juristin rooli liiketoiminnan tukena. Juristin pitää etsiä ratkaisuja eikä ongelmia, niin että liiketoiminta tukeutuu häneen mielellään jo projektien alkuvaiheessa. Sakari Halonen taas painotti sitä, että hyvä asianajaja osaa tuoda sopimusneuvotteluissa esille päämiehensä etua edistäviä seikkoja eikä hän pelkästään tyydy muotoseikkojen mekaaniseen korjailuun. Jukka Sarhimaa piti lakimiestutkinnon yleissivistävyyttä hyvänä valttina tulevaisuuden työmarkkinoilla, koska se antaa hyödyllisiä valmiuksia sekä puhtaisiin lakimiestöihin että muihin tehtäviin. Teoriaopinnot muokkaavat opiskelijan ajattelutapaa loogiseksi, mistä on hyötyä missä tahansa työssä. Lakimiestyöhön liittyy myös entistä enemmän henkisiä paineita. Asianajotyössä ennustettavuus on vaikeaa – harva asianajaja tietää, minkä tehtävien parissa työskentelee kuukauden päästä. Työn korkeat tuottavuusvaatimukset ja tasapainoilu työn ja vapaa-ajan yhdistämisen kanssa sen sijaan edellyttävät yksilön kantavan yhä suuremman vastuun omasta jaksamisestaan.
Vuoden opiskelijatyönantajaksi Matti Penttinen
Iltapäivän päätteeksi Lakimiesliiton puheenjohtaja professori Risto Nuolimaa palkitsi vuoden parhaan opiskelijatyönantajan. Palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Vuoden opiskelijatyönantaja valittiin opiskelijoiden omien ehdotusten pohjalta, ja valinnan teki erityisesti tätä tarkoitusta varten asetettu raati. Professori Nuolimaa luetteli tarkkaan valintakriteerit, joita olivat muun muassa erityisesti oikeustieteen opiskelijoiden työllistäminen, työlainsäädännön noudattaminen, kohtuullinen palkkaus ja mahdollisuus tehdä nimenomaan lakimiestehtäviä. Valintaraati halusi myös antaa kunniamaininnan, koska kyselyyn vastanneiden mukaan toimistossa asiat ovat kehittyneet ripeästi aikaisempaa parempaan suuntaan. Professori Nuolimaa kutsuikin ensin salin eteen Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin edustajan. Estradille saapui kunniakirjaa vastaanottamaan aplodien säestämänä yllättyneen mutta hyvin tyytyväisen oloinen delegaatio asianajotoimiston messuosastolta. Vuoden opiskelijatyönantajan palkinnon voittaja oli myös asianajotoimisto. Asianajaja Matti Penttinen Helsingistä Asianajotoimisto Matti Penttinen Oy:stä sai raivokkaat suosionosoitukset tullessaan lavalle. Professori Nuolimaa ylisti voittajaa siitä, että tämä täyttää raadin asettamat valintakriteerit erinomaisesti. Erityisesti hän mainitsi, että toimiston pieneen kokoon nähden huomattava osa työvoimasta on opiskelijoita. Kiitospuheessaan Matti Penttinen myönsi avoimesti hyödyntävänsä opiskelijatyövoimaa siksi, että opiskelijat ovat monessa suhteessa, kuten tiedonhankinnassa, häntä itseään taitavampia. Hän kehui opiskelijoitaan ahkeriksi, kunnianhimoisiksi ja kielitaitoisiksi. Hän luottaa opiskelijoihinsa ja antaa heille siksi vaativia tehtäviä, joista he suoriutuvat mallikkaasti. Hyvin suoritetusta työstä on hänen mukaansa itsestäänselvyys maksaa käypää palkkaa. Matti Penttisen kukittamisen jälkeen sali tyhjeni nopeasti. Osa opiskelijoista siirtyi suoraan yläkertaan kuuntelemaan iltapäivän viimeisiä esityksiä. Salin oven suulle kertyi kuitenkin myös iloinen joukko hyödyntämään ohjelmapakettiin kuuluneita drinkkilippuja. Epäilemättä Pykälän Spex ja Oktoberfest-juhla Apollo Live Clubissa houkuttelivat yleisöä jatkamaan vielä illanviettoa kollegoiden seurassa ja kehittämään puhujien mainostamia sosiaalisia taitoja. Referaatit:
