Lakimiespäivän kävijämäärä on aika hyvä otos Lakimiesliiton jäsenistöstä, joka vuoden 2015 alussa oli 16 015. Heistä varsinaisia jäseniä oli 12 101 ja opiskelijajäseniä 3 914. Osallistujista valikoitui neljä kertomaan tarkemmin tapahtuman tunnelmista ja mieleen painuneista asioista. Kolme haastatelluista on osallistunut Lakimiespäivään useita kertoja aikaisemminkin, ja yksi oli ensikertalainen.
Tapahtuma jakaantui kolmeen eri osioon: seminaariin luentoineen, lakimiesmessuihin ja opiskelijoiden rekrytointimessuihin, jotka järjestettiin nyt kolmatta kertaa.
Lakimiespäivillä perinteitä vuodesta 1879
Varatuomari Pentti Ajo on osallistunut lähes 30 Lakimiespäiville. Lakimiesliiton toiminnanjohtajana 1966–1976 hän vastasi aikansa Lakimiespäivien järjestelyistä.
Suomen Lakimiesliiton järjestämien Lakimiespäivien 70-vuotisjuhlavuonna Pentti Ajo halusi muistuttaa Lakimiespäivän pitkistä perinteistä ja sen kyvystä sopeutua eri aikakausien vaatimuksiin ja tapoihin. Yleinen juristikokous (Allmänna juristmötet) järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1879. Seuraavat kerrat olivat vuosina 1889, 1907 ja 1936 tosin hieman eri nimillä. Sen jälkeen oli tarvetta järjestää vastaavia kokoontumisia.
– Hankkeet tyssäsivät kuitenkin joko sotiin tai muihin historiallisiin myllerryksiin, varmaan myös yhden selkeän järjestäjätahon puuttumiseen. Niinpä Suomen Lakimiesliittoa perustettaessa sen erääksi tehtäväksi tuli järjestää yleisiä lakimiestapaamisia, Ajo kertaa Lakimiespäivän taustoja.
Ensimmäinen Lakimiespäivät-nimeä kantanut tapahtuma järjestettiin 70 vuotta sitten 26.–27.5.1945. Tarve tapahtumalle oli ilmeisen suuri, koska päiville osallistui 500 lakimiestä, mikä oli 20 prosenttia silloisesta 2 500 henkilöä käsittäneestä lakimieskunnasta. Vuosikymmenten varrella Lakimiespäiviä on järjestetty eripituisina ja eripituisin välein kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaan. Niinpä nyt järjestetty Lakimiespäivä oli vuoronumeroltaan 44.
– Lakimiespäiviä on pystytty järjestämään poikkeuksellisen pitkään verrattuna moneen muuhun vastaavaan tilaisuuteen. Siitä on tullut perinne, koska se on kyennyt mukautumaan eri aikakausien ja tilanteiden vaatimuksiin sekä sisällöltään että järjestelyiltään. Yksi muutos on kaksipäiväisen tilaisuuden muuttuminen yksipäiväiseksi Lakimiespäiväksi, Ajo valottaa Lakimiespäivien jatkuvuuden salaisuutta.
Eräänä esimerkkinä mukautumisesta eri aikakausien vaatimuksiin ja tapoihin Ajo muistelee miten Lakimiespäivän iltatapahtumat ovat muuttuneet. Alkuaikojen hienoista ja juhlallisista illallisista, joissa istuttiin katetuissa pöydissä, on kehittynyt nykyaikainen verkottumista edistävä tilaisuus, jossa liikkuminen ja seurustelu eri ihmisten kanssa on pääasia ja ruokailu tapahtuu siinä sivussa. Aina 1970-luvulle saakka hyödynnettiin ravintoloiden tuolloin yleisesti tarjoamia ohjelmallisia tilaisuuksia. Tällöin on Ajon mieleen jäänyt tapahtumana iltajuhla, jonka viihdeohjelmaa ei ollut etukäteen selvitetty.
– Illallisseurueen yllätykseksi ohjelmassa olikin napatanssija, joka veti sattumanvaraisesti parketille mukaan ohjelmanumeroonsa esiintymään erään kutsuvieraana olleen tunnetun miesjuristin. Kiusallinen tilanne häiritsi arvokkaan iltajuhlan tunnelmaa. Tämän jälkeen sain tehtäväkseni mennä seuraavien Lakimiespäivien alla ravintolaan koekatsomaan ohjelmaa. Siinä ohessa sain myös suorittaa illallismenyyn koemaistamisen. Komennus ei ollut vastenmielinen, Ajo muistelee naureskellen.
Lakimiespäivä vastaa nykyajan tarpeita
– Nykyinen yksipäiväinen Lakimiespäivä, joka koostuu seminaarista, näyttelyistä ja rekrytointimessuista, vastaa hyvin tämän päivän tarpeita. Siitä on kehittynyt monipuolinen lakimiesten valtakunnallinen tapahtuma, joka puoltaa paikkaansa lakimieskuntaa yhdistävänä tilaisuutena, Pentti Ajo toteaa.
Lakimiespäivä oli Ajon mielestä tänä vuonna toteutettu erittäin hyvin. Nykyaikaista audiovisuaalista esittämistapaa ja -teknologiaa käytettiin tehokkaasti.
– Aikaisempien vuosien jäykkä lavalla pöydän takana istuva puheenjohtajisto on korvattu jo muutaman Lakimiespäivän ajan ammattijuontajalla, jossa tehtävässä Kirsi Heikel onnistui hyvin, Ajo kiittelee.
Jatkossakin Ajo uskoo Lakimiespäivän järjestämisen perinteen jatkuvan, mikäli edelleenkin kyetään pysymään ajan hengessä mukana ja vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.
Lakimiespäivä vilkastuttaa aivotoimintaa
Erikoissuunnittelija Tuuli Herlin oikeusministeriöstä on osallistunut Lakimiespäivään muutaman kerran aikaisemminkin. Tänä vuonna hän nähtyään ohjelman harkitsi hetken tilaisuuteen osallistumista, koska aiheet olivat aika kaukana hänen työtehtävistään.
– Paikalla ollessani kuitenkin huomasin, että juuri päivän aiheiden poikkeaminen työasioista saa aikaan tarpeellista tuuletusta. Päivän järjestelyt sujuivat hienosti. Ei tarvinnut jonottaa missään, ja aikataulutkin pitivät. Mieleeni jäivät ennen kaikkea erinomaiset puhujat, jotka todella saivat ajatuksia liikkeelle. Olen ennenkin huomannut, että Lakimiespäivällä on aivotoimintaa vilkastuttava vaikutus!
Päällimmäiseksi Herlinin mieleen jäi keskustelu voimakkaasta murrosvaiheesta, joka on käynnissä monella elämänalueella samanaikaisesti: esimerkiksi globaalin turvallisuusjärjestelmän murros tai tekoälyn hämmästyttävä kehitys.
Korruptiosta on Herlinin mielestä myös aina hyvä muistuttaa. Suomen kaltaiselle pienten piirien maalle on tyypillistä keskinäisiin kontakteihin perustuva korruptio, jota ei aina korruptioksi edes tunnisteta.
– Useankin puhujan mukaan töidemme, myös juristin tehtävien, osittainen korvaaminen tekoälyllä johtaa vapaa-ajan lisääntymiseen. Ilkka Halavan toteamus siitä, että tämä voi uhata työkeskeisen suomalaisen minäkuvaa, oli ajattelemisen arvoinen, vaikka se melkein nauratti.
Tuuli Herlin oli siis hyvin tyytyväinen Lakimiespäivään, eikä keksinyt Lakimiespäivään muuta parannettavaa kuin että sen voisi järjestää joka vuosi!
Parasta tuttujen tapaaminen
Asianajaja Juha-Pekka Hippi oli Lakimiespäivässä tänä vuonna kahdessa eri roolissa. Hän oli mukana suunnittelutoimikunnassa sekä osallistujana.
– Vuoden 2013 Lakimiespäivää on kiitelty huipputapahtumana, monella tapaa niin luennoitsijoiden kuin muun ohjelmankin puolesta. Se tuntui vaikealta ylittää. Rima olikin hyvin korkealla, kun tämän vuoden Lakimiespäivää lähdettiin suunnittelemaan. Itse ehkä olen suunittelutoimikunnan jäsenenä hieman jäävi kehumaan päivää. Mutta osallistujan roolissa mielelläni yhdyn niihin mielipiteisiin, joiden mukaan tapahtuma oli onnistunut, Hippi toteaa.
– Olen ollut mukana muistaakseni joka kerta sitten opiskelujeni alkamisen eli vuodesta 1999. Yleisvaikutelmana kaikista kerroista voin sanoa, että Lakimiespäivä oli antoisa sekä ensikertalaiselle että konkarille.
– Tälläkin kertaa tapahtuma oli kokonaisuudessaan hyvä. Työelämän tulevaisuutta koskevat luennot kiinnostivat minua erityisesti, ettei tässä ala ‘sammaloitua’. Turvallisuutta koskeva kokonaisuus oli erittäin ajankohtainen.
– Parasta Lakimiespäivässä ovat aina olleet sen tarjoamat loistavat puitteet tavata tuttuja ja verkottua. Tulevaisuudessa iltajuhlasta voisi yrittää tehdä vetovoimaisemman.
Onnistuneet rekrytointimessut
Oikeustieteen ylioppilas Meri-Tuulia Taipale Lapin yliopistosta oli esittelemässä Elsan (The European Law Students’ Association) toimintaa Lakimiespäivän rinnakkaistapahtumassa oikeustieteen opiskelijoiden rekrytointimessuilla. Elsa osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Meri-Tuulia Taipale on ELSA Finlandin kansainvälisen työharjoitteluohjelman niin sanottu STEP-vastaava.
– Messut olivat järjestöllemme sekä minulle ensimmäiset. Olimme kuulleet positiivista palautetta ELSA Turun järjestämiltä vastaavan kaltaisilta rekrytointimessuilta. Yllätyimme kuitenkin myönteisesti päivän vilkkaudesta. Olin muun muassa ostanut lipun Lakimiespäivään, mutta puheita ei edellä mainitusta syystä pahemmin tullut kuunneltua. Onneksi sentään pääsin seuraamaan USA:n entisen suurlähettilään Bruce Oreckin esiintymistä.
– Lakimiesliitto oli varmistanut, että puitteet messuille olivat paikan päällä erinomaiset. Tieto messuista saatiin jo hyvissä ajoin kesän alussa, ja muutenkin yhteydenpito järjestäjiin oli vaivatonta, Meri-Tuulia kiittelee järjestelyjä.
– Messuille osallistuneet olivat yllättävän aktiivisia ja tiedonjanoisia. Vierailijat olivat myös hyväntuulisia, mikä nosti hymyn omille huulilleni koko viikonlopun ajaksi! Oli ihanaa päästä luomaan oikkareille ideoita antavia messuja!
– Työnantajille emme tarjonneet vain muutamaa hakijaa: lupasimme, että meidän kelkkaan hypätessä kyytiinsä saa lisäksemme 40 000 kansainvälisesti orientoitunutta hakijaa – tämä herätti mielenkiintoa! Me elsalaiset saimme itsekin messuilta ideoita seuraavaan työnhakuumme.
Lakimiespäivän rekrytointimessuissa oli Taipaleen mukaan hienoa se. että siellä pystyi tavoittamaan Elsan jäsenistöä kaikista Suomen oikeustieteellisistä tiedekunnista. Messut olivat siis harvinaislaatuinen mahdollisuus näin laajaan näkyvyyteen.
Tulevaisuuden suhteen Taipale sanoo välittävänsä monen osanottajan toiveen, kun hän ehdottaa, että ohjelma tulevaisuudessa ei olisi ihan niin tiivis. Tauot olisivat voineet olla pidempiä. Näin ehtisi sekä kuunnella puheita että käydä messuilla. Tällä kertaa molempiin ei ollut aikaa. Toisaalta oli Taipaleen mielestä oli hyvä, että rekrytointimessut olivat Lakimiespäivästä erillinen kokonaisuus sekä ilmaiset. Lakimiespäivän ulkopuolisia kävijöitä oli näet todella paljon.
– Suurempaan kävijämäärään emme olisi edes pystyneet vastaamaan alkuperäisellä suunnitelmalla. Seuraavan lähdemme messuille suuremmalla kokoonpanolla, Taipale toteaa tyytyväisenä.
**
Haastateltavat:
- Pentti Ajo, varatuomari, ent. Liiton toiminnanjohtaja vv. 1966-76, nyk. Lakimiesuutisten toimitusneuvoston jäsen
- Tuuli Herlin, erikoissuunnittelija, oikeusministeriö
- Juha-Pekka Hippi, asianajaja, Asianajotoimisto Hippi Oy
- Meri-Tuulia Taipale, oik.yo. Lapin yliopisto; The European Law Students’ Association, ELSA Finlandin Step-vastaava (kansainvälinen työharjoitteluohjelma)
**
Teksti: Ritva Juntunen
Kuvat: Valtteri Kantanen
