Lakimiespäivät kautta aikojen
Vuonna 2007 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomessa järjestettiin”Ensimmäinen yleinen suomalainen lakimieskokous – Första allmänna finska juristmötet”. Toinen Lakimiesten yleinen kokous järjestettiin vuonna 1936.
Tosin Juridiska föreningen i Finland oli vuosina 1879 –1889 järjestänyt kokoukset nimeltä Allmänna juristmötet. Vuoden 1907 kokous sai nimensä ilmeisesti siitä, että järjestäjinä olivat sekä Juridiska föreningen i Finland että Suomalainen Lakimiesten yhdistys.
Kun Lakimiesliitto perustettiin8.1.1944, nousi erääksi sen tehtäväksi järjestää erilaisia lakimiestapaamisia.Ensimmäisten sääntöjen 2 §:n 2 momentissa todettiin muun muassa: ”Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto edistää lakimiesten järjestäytymistä, tukee jäsenyhdistystensä toimintaa, harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää kokous-, esitelmä- ja neuvottelutilaisuuksia sekä määräajoittain Suomen lakimiespäivät, …..”.
Lakimiesliitto ryhtyikin heti tuumasta toimeen, ja ensimmäiset sen järjestämät Lakimiespäivät pidettiin 25.–26.5.1945. Käytännössä ne olivat siis kolmas ”yleinen suomalainen lakimieskokous”. Sen jälkeen Lakimiespäiviä on järjestetty säännöllisesti yli 60 vuoden ajan. Tosin päivien kesto, järjestämistiheys sekä teemat ja sisältö ovat vaihdelleet eri aikoina.
Lakimiespäiväjärjestetään 40. kerran 19.10.2007.On siis moninkertainen syy luoda silmäys aikaisempiin lakimiespäiviin ja niitä edeltäneisiinlakimiesten yleisiin kokoontumisiin.
Lakimiesuutiset on julkaissut 5-osaisen sarjan Lakimiespäivien historiasta (LMU 7/2006,8/2006, 1/2007, 2/2007 ja 3/2007).Niiden yhteyteen ei kuitenkaan mahtunut yksityiskohtaisia tietoja eri Lakimiespäivistä. Tähän artikkeliin on ensimmäistä kertaa koottu yhteenveto kaikista Suomessa järjestetyistä Lakimiespäivistä sekä niitä edeltäneistä Suomen lakimiesten yleisistä kokouksista.
Tiedot saattavat olla osittain vajaita, koska kaikki asiakirjat eivät ole säilyneet. Tietoja pyritään päivittämään tähän verkkoversioon.
A. Suomen lakimiesten yleiset kokoukset vuosina 1907 ja 1936
1. Suomen lakimiesten yleinen kokous –
Första allmänna finska juristmötet 29.8.1907
Osallistujia: 203Järjestäjät: Juridiska föreningen i Finland sekä Suomalainen Lakimiesten yhdistys
Ohjelma:
Avauspuhe: lakitieteen tohtori, prokuraattori ja järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Berndt JuliusGrotenfelt
Esitelmien aiheita:
-Miehen edusmiehisyys vaimoon
-Vuoden 1734 lain uudistus koskien oikeudenkäymiskaaren 17 lukua
-Rikosoikeudellisen todistusaineiston esittäminenkorkeimmissa tuomioistuimissa
-Kriminaalioikeudellisia kysymyksiä.
Kokous oli pääosin ruotsinkielinen. Lakitieteen tohtori Heikki Renvall piti suomeksi puheen isänmaalle.
2. Suomen lakimiesten yleinen kokous 11.–12.1.1936
Paikka: Ritarihuone, Helsinki
Osallistujia. 194
Järjestäjä: Suomen kihlakunnan tuomarien yhdistys; tilaisuus avoin kaikille Suomen lakimiehille
Ohjelma 11.1.1936:
Professori B. Sjöströmin esitelmä: ”Asianosaisten kuulustelu todistelutarkoituksessa”
Hallintoneuvos F. Grönvall esitelmä: ”Översikt av förslaget till lag om arv och testamente”
Hovoikeudennotaari K.M. Malin esitelmä: ”R.L.7 luvun säännösten selventäminen ja muuttaminen sekä sanotun luvun 8 §:ssä tarkoitettujen rangaistusten yhdistämisestä koskevain asiain mahdollinen siirtäminen ylioikeuksista muille viranomaisille”
Professori Bruno A. Salmialan alustus: ”Asianajolaitoksen uudistaminen”.
Ohjelma 12.1.1936:
Presidentti K.J. Ståhlberg ” Alemmanasteisen hallinto-oikeudellisen lainkäytön järjestäminen”
Professori O. Hj. Granfelt ”Försvaret i brottmål”.
B. Suomen Lakimiesliiton järjestämät Lakimiespäivät vuosina 1945–2007
I Lakimiespäivät 25.–26.5.1945
Paikka: Helsingin yliopisto
Osallistujia n. 500; iltajuhlassa yli 800
Avajaisissa läsnä tasavallan presidentti Mannerheim, eduskunnan puhemies K.A. Fagerholm, oikeusministeri Urho Kekkonen,oikeuskansleri T. Tarjanne, KKO:n presidentti Hj. Neovius, KHO:n presidentti Urho Castren.
Aihe: Lakimiesten jatkokoulutus ja lainopillisen tiedekunnan opintojen uudelleenjärjestely
Alustajina mm. KHO:n presidentti U.J. Castren ja professori Kyösti Haataja
Illanvietto Kalastajatorpan ravintolassa; iltajuhlaan mentiin omalla raitiovaunulla, koska sodan jälkeen takseja ei ollut.
HUOM! I Lakimiespäivän puheenvuoroja ei ole kirjattu muistiin.
II Lakimiespäivät 24.–26.5.1946
Paikka: Helsingin yliopisto
Osallistujia: ei tietoa
Ohjelmaa:
1. päivä: Suomen Lakimiesliiton vuosikokous. Lakimiesyhdistysten kokouksia. Esitelmätilaisuuksia.
2. päivä: Avajaiset, joiden yhteydessä lakimiessormusten jako järjestettiin ensimmäisen kerran (luettelo sormustenjakotilaisuuksista ja jakajista lopussa).
Avajaisissa läsnä mm. tasavallan presidentti J.K. Paasikivi
Keskustelukysymys 1.” Lakimieskasvatuksen päämäärät ja valinta lakimiesuralle”. Alustajana prof. V. Merikoski
Keskustelukysymys 2: ”Lakimiesliiton toiminta ja toimintasuunnitelma”. Alustajana VT K.A. Telaranta
Illanvietto Kalastajatorpan ravintolassa
3. päivä: Keskustelukysymys 3: ”Lakimiesten palkkaus ja siinä vallitsevien epäkohtien korjaaminen”. Alustajana hallintoneuvos Olavi Honka. Samasta aiheesta annettiin julkilausuma, joka toimitettiin maan halitukselle.
HUOM! Lakimiespäivän lopulliset aiheet ja alustajat olivat jonkin verran muuttuneet ilmoituksesta, joka julkaistiin Suomen Lakimiesliiton tiedoituksia nimisessä lehdessä (nyk. Lakimiesuutiset) 1.4.1946. Samassa ilmoituksessa todettiin: ”… tulee pohdittavaksi se kysymys, onko ja missä määrin se arvostelu, joka viime aikoina on kohdistettu maamme oikeuslaitokseen ja koko virkamieskuntaan, oikeutettua sekä mitä puutteita ja epäkohtia siinä suhteessa on ilmennyt, etenkin mitä tulee lakimiesten pätevyyteen ja kykyyn”.
II Lakimiespäivistä alkaen on säännöllisesti laadittu Lakimiespäivistä pöytäkirja, joka on jälkeenpäin lähetetty osallistujille.
III Lakimiespäivät 29.–31.5.1947
Paikka: Helsingin yliopisto
Osallistujia: 434; iltajuhlassa 680
Iltajuhla: Kalastajatorppa
Ohjelmaa:
1. päivä: jäsenyhdistysten kokouksia ja esitelmätilaisuuksia
2. päivä: avajaiset; ensimmäiset kunniajäsenet: tasavallan presidentti J.K.Paasikivi ja presidentti K.J. Ståhlberg.
Ruotsalaisvieraiden esitelmiä. Oikeusneuvos N. Gärde ”Förberedningen i tvistemål med hänsyn till dess betydelse för rättegångens koncentration” sekä asiamies H. Betil Lidgard ”Om Sveriges Juristförbunds verksamhet”.
3. päivän esitelmät: professori Aarne Rekola ”Oikeudesta käyttää asianajajanimitystä” sekä oikeusasiamies Reino Kuuskoski ”Lainsäädännön valmistelun tehostamisesta”.
IV Lakimiespäivät 22.5.1948
Paikka: Helsingin yliopisto
Osallistujia: ei tietoa
Esitelmä: prof. Aatos Alanen ”Tuomariohjeiden peruslinjat”
Iltajuhla: Kalastajatorppa
HUOM! Lakimiespäivä järjestettiin supistetussa muodossa vain yksipäiväisenä, koska kesäkuussa Suomessa pidettiin Pohjoismaiset Lakimiespäivät. 21.5. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kokous. Pöytäkirja päätettiin julkaista yhdessä vuoden 1949 Lakimiespäivien pöytäkirjan kanssa.
V Lakimiespäivät 27.–28.5.1949
Paikka: Helsingin yliopisto suuri juhlasali
Osallistujia: ei tietoa
1. päivä: Avajaiset: läsnä mm. tasavallan presidentti J.K. Paasikivi, eduskunnan puhemies, oikeusministeri ja korkeimpien oikeuksien presidentit.
2. päivä: Aihe: uusi todistuslainsäädäntö; esitelmä professori Tauno Tirkkonen ”Valmistava esikäsittely riita-asioissa”.
Iltajuhla: Kalastajatorppa
Vuodet 1950–1952
Lakimiesliiton valtuuskunta katsoi syksyllä 1949, ettei Lakimiespäiviä täydessä laajuudessaan ollut syytä järjestää joka vuosi. Keväällä 1950 oli sormustenjakotilaisuus. Vuonna 1951 järjestettiin Pohjoismainen lakimieskokous.Vuosina 1951–1952 sormustenjakotilaisuus järjestettiin liittokokouksen yhteydessä.
VI Lakimiespäivät 29.–31.5.1953
Paikka: Helsingin yliopisto
Osallistujia: 206
1. päivä: Avajaisissa läsnä tasavallan presidentti J.K. Paasikivi
Lakimiesliiton vuosikokous ja eri lakimiesjärjestöjen kokouksia
2. päivä: esitelmät: prof. Merikoski ”Laillisuusvalvonta Suomen oikeusjärjestyksessä” ja hallintoneuvos Tauno Suontausta ”Lakimiesten asemasta yhteiskunnassa”.
Iltajuhla: Kalastajatorppa
Vuosi 1954
Pohjoismaisen Lakimieskokouksen johdosta eiLakimiespäiviä pidetty vuonna 1954. Sitä vastoin järjestettiin kevätkokouksen yhteydessä 22.5.1954 juhlallinen sormustenjako.
VII Lakimiespäivät 20.–21.5.1955
Paikka; Helsingin yliopisto
Osallistujia: 126
Osallistumismaksua ei peritty.
1. päivä Lakimiesliiton vuosikokous ja eri lakimiesjärjestöjen kokouksia
2. päivä: Avajaiset
Esitelmä- ja keskustelutilaisuus lakimiesten koulutuksesta, Alustajana hallintoneuvos Reino Kuuskoski.
Iltajuhla: Kalastajatorppa
VIII Lakimiespäivät 25.–26.5.1956
Paikka: Helsingin yliopisto
Osallistujia: ei tietoa
1.päivä: Suomen Lakimiesliiton varsinainen liittokokous, eräiden muiden lakimieyhdistysten kokouksia.
Päiväjuhla Yliopiston pienessä juhlasalissa; läsnä tasavallan prsedentti Urho Kekkonen.
Ohjelmassa mm. lakimiessormusten jakotilaisuus.
2.päivä: Esitelmä- ja keskustelutilaisuus; alustajana professori Tauno Ellilä ”Esitutkinta rikosasioissa”.
Paikalla mm. tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Iltajuhla: Kalastajatorppa
Vuosi 1957
Vuonna 1957 ei järjestetty Lakimiespäiviä, koska kesällä 1957 oli Pohjoismaiset Lakimiespäivät.
IX Lakimiespäivät 23.–26.5.1958
Paikka: Kauppakorkeakoulun juhlasali
Osallistujia: n. 230
Aihe: Yhtiöoikeudelliset jatkokurssit
Illallistanssiaiset, ravintola Adlon
X Lakimiespäivät 16.–18.4.1959
Paikka: Kauppakorkeakoulun juhlasali
Osallistujia: n. 470
Aihe: Kiinteistöoikeudelliset jatkokurssit
Illallistanssiaiset 18.4.1959, ravintola Lido
XI Lakimiespäivät 21.–23.4.1960
Paikka: Suomalainen kauppakorkeakoulu
Osallistujia: ei tietoa
Aihe: Oikeudenkäyttöä ja liikenneoikeutta koskevat jatkokurssit
Illallistanssiaiset, ravintola Lido
XII Lakimiespäivät 16.–18.3.1961
Paikka: Suomalainen kauppakorkeakoulu
Osallistujia: ei tietoa
Aihe: Vero-oikeudellinen jatkokurssi 17.–18.3.1961
Illallistanssiaiset, ravintola Lido
XIII Lakimiespäivät 5.–7.4.1962
Paikka: Suomalainen kauppakorkeakoulu
Osallistujia: n. 400
Aihe: Työoikeudellinen jatkokurssi6.–7.4.1962
Keskustelutilaisuus 5.4.1962: professori Inkeri Anttila ”Mistä johtuu rikollisuus hyvinvointivaltiossa”.
Tämä oli tiettävästi ensimmäinen naisen pitämä luento Lakimiespäivien yhteydessä.
XIV Lakimiespäivät 5–6.4.1963
Paikka: Suomalainen kauppakorkeakoulu
Osallistujia: ei tietoa
Aihe: Täytäntöönpano-oikeus
Illallistanssiaiset, Hotelli Marskin ravintola
XV Lakimiespäivät 10.–11.4.1964
Paikka: Suomalainen kauppakorkeakoulu
Osallistujia: ei tietoa
Aihe: Uusi liikevaihtoverolaki
Illallistanssiaiset, ravintola Adlon
XVI Lakimiespäivät 9.–10.4.1965
Paikka: Suomalainen kauppakorkeakoulu
Osallistujia: 736
Aihe: Uutta perintökaarta koskeva jatkokurssi
Illallistanssiaiset, ravintola Adlon
XVII Lakimiespäivät 22.–23.4.1966
Paikka: Suomalainen kauppakorkeakoulu
Osallistujia: 260
Aihe: Lakimies muuttuvassa yhteiskunnassa
Illallistanssiaiset, ravintola Adlon
XVIII Lakimiespäivät 28.-29.4.1967
Paikka: Rakennusmestarien talo
Osallistujia: ei tietoa
Linja A: mm. osakeyhtiön konkurssin viivästyminen, osakeyhtiölainsäädännön uudistaminen.
Linja B: mm. hallituksen ja tilintarkastajien taloudellinen vastuu, yrityksen laskentatoimen perusteet sekä johtamis- ja neuvottelutaito.
Illallistanssiaiset, ravintola Adlon
XIX Lakimiespäivät 26.–27.4.1968
Paikka: Rakennusmestarien talo
Osallistujia: ei tietoa
Osallistumismaksu: jäsenet 30 mk
Ohjelmaa:
Linja A: esitelmiä mm. katsaus kuluvan vuoden lainsäädäntöön, oikeusturvavakuutus
Linja B: esitelmiä mm. automaattinen tietojen käisttely (ATK) liikkeenjohdon apuna
Illallistanssiaiset, ravintola Adlon
HUOM! Asianajajapäivät järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968 Aulangolla. Sen jälkeen ne on järjestetty vuosittain.
XX Lakimiespäivät 18.–19.4.1969
Paikka: Rakennusmestarien talo
Osallistujia: 307
Osallistumismaksu:
Ohjelmaa:
Linja A: Uutta lainsäädäntöä koskevia esitelmiä
Linja B: Liiketalouden alaan liityviä aiheita
XXI Lakimiespäivät9.–10.4.1970
Paikka: Rakennusmestarien talo
Osallistujia: ei tietoa
Ohjelmaa:
Linja A: esitelmiä mm. uudistuva työlainsäädäntö, vankeinhoidon nykynäkymiä, kaavoitus ja maanomistajan suoja.
Linja B: esitelmiä mm. liikevaihtoverotuksen uudistus, suhdannevarausjärjestelmä.
Illallistanssiaiset, ravintola Adlon
Lainaus ilmoituksesta: ”Illallistanssiaisiin ravintola Adlonissa (Huom! ruletti) ovat tervetulleita kaikki lakimiehet riippumatta siitä, osallistuvatko he muuten lakimiespäiville.”
XXII Lakimiespäivät 15.–16.4.1971
Paikka: Rakennusmestarien talo
Osallistujia: ei tietoa
Ohjelmaa:
Stipendien jako: vuonna 1970 oikeustieteen kandidaatin tutkinnon parhain arvosanoin suorittaneelle.
Linja A sisälsi mm. Ruotsin oikeusapureformi.
Linja B sisälsi mm: hyvä liiketapa mainonnassa, työelökejärjestelmän kansainvälisiä kysymyksiä.
Illallistanssiaiset, Kulosaaren Casino
Lakimiesliiton Kustannuksen kirjanäyttely ilmeisesti ensimmäistä kertaa.
HUOM! Kesällä 1971 järjestettiin Jyväskylässä Lakimiesliiton oikeuspoliittinen seminaari.
XXIII Lakimiespäivät 6.–7.4.1972
Paikka: Hotel Intercontinental
Osallistujia: ei tietoa
Ohjelmaa:
Linja A: Prosessioikeutta, kuten maksuton oikeudenkäynti ja KHO:n viimeaikainen oikeuskäytäntö sekä ulosottolain uudistus.
Linja B: Euroopan talousyhteisöön (EEC) liittyviä oikeudellisia kysymyksiä.
Illallistanssiaiset, Hotel Intercontinental
Oy Mainos TV:n järjestämä AV-laitteiden näyttely.
Yleisradion järjestämä tutustumiskäynti Pasilan TV-keskukseen.
HUOM! Jyväskylässä kesällä 1972 Lakimiesliiton oikeuspoliittinen seminaari.
XXIV Lakimiespäivät 11.–12.5.1973
Paikka: Rakennusmestarien talo
Osallistujia: avoin tilaisuus myös yleisölle; määrästä ei tietoa
Avajaisissa läsnä mm. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen
Ohjelma:
Linja A: Valtiosääntöoikeus
Linja B: Sähköinen joukkotiedostus.
HUOM! Lakimiespäivät vuonna 1973olivathistoriansa ensimmäisen ja ainoan kerran avoin kaikille. Taustaa kuvataan Lakimiesuutisissa vuodelta 1973 seuraavasti: ”Tämänkertaisille Lakimiespäiville pyrittiin löytämään uusi muoto. Yhdistämällä perinteiseksi muodostuneeseen lakimiespäiväohjelmaan ajankohtaisia yhteiskunnan muuntumispyrkimyksiä käsitteleviä laajoja aihekokonaisuuksia liitto halusi osaltaan tuoda panoksensa näiden keskeisten asioiden selvittelyyn julkisessa keskustelussa. Niinpä päivät olivat yleisölle avoimet ja maksuttomat kaikille”.
Vuosi 1974
Vuonna 1974 ei järjestetty Lakimiespäiviä, vaan Lakimiesliitto järjesti syksyllä 1974 Kuopiossa yksipäiväisen ”lakimiestapahtuman”.
”Tapahtuman oleellisena osana oli ”lakitupanäyttely”, jossa esiteltiin valokuvin maamme oikeudenkäyntitiloja sekäparemmalta että nurjemmalta puolelta. Näyttely oli katsottu tarpeelliseksi niiden tosiasiallisten olosuhteiden esittelemiseksi, joissa oikeudenkäyttö yleisemmin välittömästi tapahtuu, ja antamaan virikkeitä tuomioistuinlaitoksen ulkonaisten olosuhteiden kehittämiseksi”, todetaan Lakimiesliiton 40-vuotishistoriikissa.
Liiton vuoden 1975 toimintasuunnitelmassa todettiin, että täydennyskoulutuksen laajentuminen oli poistanut Lakimiespäivien koulutuksellisen toimintaperusteen. Tästä syystä esitettiin, että Lakimiespäivät vastaisuudessa järjestettäisiin aikaisempaa pitemmin aikavälein. Samalla siirryttiin yksipäiväiseen Lakimiespäivään. Vuosina 1973–1979 Lakimiespäivien väli oli 3 vuotta.
XXV Lakimiespäivä 1.10.1976
Paikka: Finlandia-talo
Teema: Millä lailla on maata lailla rakennettava
Ei linjajakoa
Osallistujia: n. 400
Illallistanssiaiset, Esplanadi kappelissa
Vuosi 1977
Ensimmäinen Tuomaripäivä järjestettiin 2.12.1977 Finlandia-talossa.
XXVI Lakimiespäivä 2.11.1979
Paikka: Hotel InterContinental, Helsinki
Teema: ”Miten maassa lakia sovelletaan”
Osanottajia: 642
Ohjelmaa:
Esitelmiä mm. aiheista: Lainsäätäjä ja lainsoveltaja, lainsäätäjä ja tuomioistuin, lainsäätäjä ja hallinto sekä luentoja virkamiehistä ja heitä koskevasta lainsäädännöstä.
Paneelikeskustelu: Virkamiesmoraali
Näyttely: ”Lakikirja kautta aikojen”.
HUOM! Lakimiespäivän aikana osanottajilta kysyttiin, miten usein he toivoivat Lakimiespäivää järjestettävän. Enemmistön toivomus oli joka toinen vuosi, mikä heti toteutettiinkin. Vuodesta 1979lähtien Lakimiespäivä on järjestetty joka toinen vuosi aina parittomina vuosina.Parillisina vuosina tuomariliitto on järjestänyt Tuomaripäivät vuodesta 1980 alkaen.
XXVII Lakimiespäivä 4.12.1981
Paikka: Finlandia-talo
Teema: 13. tuomarinohje: ”Yhteisen kansan hyöty on paras laki”
Osanottajia 780
Ohjelmaa:
Esitelmiä mm. aiheista laki yhteiskunnan kehittämisen välineenä, laki ja omatunto sekä laintulkinnan merkitys ja mahdollisuudet.
Paneelikeskustelu: ”Onko laki niin kuin se luetaan?”
Oikeustalo-näyttely, jonka rakennushallitus järjesti. Siinä esiteltiin rakennuspiirustusten avulla uusia sekä suunnitteilla olevia oikeustaloja.
XXVIII Lakimiespäivä 1983
Paikka: Dipoli, Espoo
Teema: ”Oikeusjärjestys muuttuva vai muuttava”
Valinnaiset aiheet:
I.Kansallinen lainsäädäntö kansainvälistyvässä maailmassa
II.Miten kansalainen voi päästä okeuksiinsa
III.Rikoslain uudistamisesta
Osanottajia: n. 1100
ATK-näyttely: Oikeusministeriö ja Valtion tietokonekeskus järjestivät näyttelyn, jossa esiteltiin Finlex-tietopankkia lakimiehille soveltuvin esimerkein.
Cocktail-tilaisuus päivän osanottajille; viihdyttäjänä Lakimiesorkesteri ”Kolmen oven miehet”.
XXIX Lakimiespäivä 25.10.1985
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: lähes 1400
Yleinen teema: ”Oikeus ja ihmisen päämäärät”
Linja A käsitteli ATK:ta ja tiedonvälitystä.
Linja B käsitteli syyttäjälaitosta ja oikeudenkäynnin ongelmia.
Näyttely mainittu ohjelmassa; näytteille asettajat kirjankustantajat sekä atk-laitteiden ja -ohjelmien toimittajat.
Cocktail-tilaisuus
XXX Lakimiespäivä 11.12.1987
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: 1500
Yleinen teema: ”Miten maata hallitaan”
Linja A: Työmarkkinapolitiikka
Linja B: Rikosoikeudellinen järjestelmä
Linja C: Kansainvälistyminen
Cocktail-tilaisuus
XXXI Lakimiespäivä 15.9.1989
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: 1700
Yleinen teema: ”Yksilö ja yhteiskunta”
Linja A: Euroopan yhdentyminen
Linja B: Pääomaliikkeet, sijoittaminen, verotus
Linja C: Alioikeusuudistus
Ståhlberg-mitali jaetttin ensimmäisen kerran (ks. lopussa oleva luettelo saajista).
Cocktail-tilaisuus
Näyttely:näytteilleasettajina kirjankustantajat sekä atk-laitteiden ja -ohjelmien toimittajat.
XXXII Lakimiespäivä 25.10.1991
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: 1600
Yleinen teema: ”Eurooppaan! Eurooppaan?”
Linja A: Muuttuva Eurooppa
Linja B: Murjottu ympäristö
Linja C: Muuttuva laki
Ståhlberg-mitalin jako
Cocktail-tilaisuus
Näyttely: näytteilleasettajina kirjankustantajat sekä atk-laitteiden ja -ohjelmien toimittajat.
XXXIII Lakimiespäivä 15.10.1993
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: 1700
Yleinen teema: ”Euroopan yhdentymiskehitys
Linja A käsitteli EY-asioita.
Linja B käsitteli oikeuslaitosta ja tuomareiden valtaa.
Linja C käsitteli arvonlisäverostusta, konkurssilainsäädäntöä ja velkajärjestelyjä.
ATK- ja kirjanäyttely
Ståhlberg-mitalin jako
XXXIV Lakimiespävä 13.10.1995
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: 1500
Linja A: Oikeudenkäyttö EU:ssa
Linja B: Valta ja vastuu
Linja C: Rikos ja vastuu
Ståhlberg-mitalin jako
ATK- ja kirjanäyttely
Cocktail-tilaisuus
XXXV Lakimiespäivä 17.10.1997
Paikka: Tamperetalo
Linja A. Ihmisoikeudet
Linja B: Yritysoikeus
Linja C: EU
Paneelikeskustelu: Kansalaisyhteiskunta ja kansalaistottelemattomuus
Ståhlberg-mitalin jako
Cocktail-tilaisuus
Näyttely
HUOM! Lakimiespäivä järjestettiin poikkeuksellisesti Tampereella, koska Finlandia-talo oli remontissa. Matkaa varten oli järjestetty erillinen junakuljetus Helsingistä.
XXXVI Lakimiespäivä 8.10.1999
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: yli 1400
Linja A: Globalisaatio ja juridiikka
Linja B: Tietoyhteiskunta ja juridiikka
Linja C: Muuttuva valtio
Paneelikeskustelu: Hyvä lakimies on parempi kuin hyvä laki?
Ståhlberg-mitalin jako
Cocktail-tilaisuus
Näyttely
XXXVII Lakimiespäivä 5.10.2001
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: 1400
Linja 1: Oikeussuojan saatavuus
Linja 2: Justice in the Business sector
Linja 3: Lakimiehet ja Media
Ståhlberg-mitalin jako
Yrittäjyyspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran (ks. luettelo lopussa).
Lakimiesspeksi: ”Oikeuden saatavuus”
Cocktails
Näyttely
XXXVIII Lakimiespäivä 3.10.2003
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: 1400
Luentoja mm. perhe-oikeudesta ja sananvapaudesta
Päätöspaneeli: Miten laaditaan hyvä laki – lyhyt oppimäärä
Ståhlberg-mitalin jako
Yrittäjyyspalkinnon jako
1. Lakimiesmessut
Cocktails
Jatkot Kaivohuoneella
XXXIX Lakimiespäivä 7.10.2005
Paikka: Finlandia-talo
Osallistujia: n. 1100
Ilmoittautumisen yhteydessä musiikkia; Espoon puhallinorkesteri
Luentokokonaisuuksia aiheista:
· 2020 – kurkistus tulevaisuuteen
· Kansalaisten vai valtioiden Eurooppa
· Media-perheoikeus-rikollisuus
Ståhlberg–mitalin jako
Yrittäjyyspalkinnon jako
Päivän päätteeksi multimediaesitys: Lakimiesuutiset 60 vuotta; VT Pentti Ajo
Oheisohjelmana Lakimiespäivän opiskelijatilaisuus sen kunniaksi, että opiskelijat olivat kuuluneet 40 vuotta ainejärjstöjensä kautta Lakimiesliittoon.
Lakimiesmessut
Cocktail-tilaisuus
Oktoberfest Pohjoinen Makasiini
XXXX Lakimiespäivä 2007
Paikka: Finlandia-talo
Ohjelma: työn alla
Ståhlberg-mitalin jako
Yrittäjyyspalkinnon jako
3. Lakimiesmessut
LAKIMIESSORMUSTEN JAKOTILAISUUDET VUOSINA 1946–1956
Lakimiesliiton hallituksen ja sen työvaliokunnan laatimien suunnitelmien mukaisesti luotiin vuonna 1945 lakimiehille yhteinen tunnus, lakimiessormus. Sen piirsi ja suunnitteli taiteilija G. Paeer ja valmisti Oy Tilander Ab. Vuosien 1946–1956 välisenä aikana lakimiessormus jaettiin juhlallisessa jakotilaisuudessa kunkin lukuvuoden aikana valmistuneille ja johonkin Lakimiesliiton jäsenyhdistykseen liittyneille lakimiehille. Yleensä sormukset jaettiinjuhlallisessa jakotilaisuudessa Lakimiespäivien avajaisissa niinä vuosina, kun päivät järjestettiin. Niinä vuosina, kun Lakimiespäiviä ei ollut, sormusten jakotilaisuus oli tavallista juhlavammaksi järjestetyn liittokokouksen yhteydessä toukokuun loppupuolella. Tilaisuuteen olivat yleensä tervetulleita myös valmistuneiden lakimiesten sukulaiset sikäli kuin tilaa oli.
Sormusten jakajiksi valittiin huomattavia lakimiehiä. Sormusten jaossa avusti Lakimiesliiton tehtävään kutsuma naisjuristi.
Sormusten jakopuheet olivat ajan tavan mukaan melko yleviä. Puheissa valaistiin ”nuorille sormustensaajille lakimieskutsumuksen merkitystä ja lakimiesten suurta tehtävää oikeuden aatteen vaalijoina yhteiskunnassa”, todetaan Lakimiesliiton 10-vuotishistoriikissa.
Ensimmäisessä sormustenjakotilaisuudessa pidetystä puheesta ilmenee, että sormustenjakotilaisuudesta oli tarkoitus tehdä maisterin promootiota vastaava tilaisuus.
Viimeinen lakimiessormusten jakotilaisuus järjestettiin vuonna 1956. Perinteestä luovuttiin vuonna 1957 hallinnollisena toimenpiteenä ilman virallista päätöstä.
Lakimiesliiton toiminnanjohtajana vuosina 1957 –1965 toiminut varatuomari Martti V. Mustakallio on muistellut perinteestä luopumista seuraavasti:
” Kun lakimiespäivät olivat vuodesta 1957 alkaen lähinnä jatkokoulutustilaisuus, ei niiden luonteeseen enää oikein sopinut sormusten jako. Toisaalta valmistuvien juristien määrä oli kasvanut siinä määrin, että sormustenjakotilaisuus olisi paisunut aivan liian suureksi oheistapahtumaksi”.
Nykyisin lakimiessormuksen Suomen Lakimiesliiton jäsen voi tilata Kultasepänliike Westerbackilta. Saatavana on myös muita liiton tunnuksella varustettuja tuotteita, kuten kalvosinnappeja ja riipuksia.
SORMUSTEN JAKAJINA TOIMINEET HENKILÖT
1946 KKO:n presidentti Oskar Möller ja VT Päivikki Tulenheimo
Tilaisuus: II Lakimiespäivät
1947 Professori Kyösti Haataja ja lakit.tri Inkeri Anttila
Tilaisuus: III Lakimiespäivät
1948 Maaherra Gustaf Ignatius ja hovioikeuden asessori Inkeri Harmaja
Tilaisuus IV Lakimiespäivät
1949 VT Lauri Castrén ja VT Kielo Aura
Tilaisuus V Lakimiespäivät
1950 Ylipormestari Eero Rydman ja VT Pirkko Valliniemi
1951 Professori Kaarlo Kaira ja VT Helvi Sipilä
Tilaisuus: Liittokokous
1952 Hovioikeudenpreidentti Y.J. Hakulinen ja VT Maarit Saarni-Rytkölä
Tilaisuus: Liittokokous
1953 Oikeusneuvos Heikki Tauleri ja VT Pirkko Surakka
Tilaisuus: VI Lakimiespäivät
1954 Hallintoneuvos Tauno Suontausta ja lainop. kand. Hanna Vanamo
Tilaisuus: Liittokokous 22.5.1954
1955 Prof. Bruno Salmiala ja hallintoneuvos Lemmikki Kekomäki
Tilaisuus: VII Lakimiespäivät
1956 Oikeusneuvos Jalmari Lehtonen ja vakuutustuomari Anita Markkanen-Larjanko
Tilaisuus: VIII Lakimiespäivät; sormuksen saajia 21 kpl
STÅHLBERG-MITALINSAAJAT
Lakimiespäivien yhteydessä on vuodesta 1989 lähtien luovutettu K.J. Ståhlberg -mitali. Sääntöjen mukaan mitali annetaan henkilölle, jonka toiminnalla on ollut huomattava merkitys kansallisesti tai kansainvälisesti yhteiskunnalle, oikeuselämälle ja oikeustieteelle. Mitalin saajan valitsee Lakimiesliiton hallitus.
Mitalin saajat:
1989 professori Matti Ylöstalo
1991 KHO:n presidentti Antti Suviranta
1993 oikeusneuvos Pirkko-Liisa Haarman
1995 professori Edward Andersson
1997 professori Aulis Aarnio
1999 kansliapäällikkö Kirsti Rissanen
2001 oikeusneuvos Juhani Wirilander
2003 professori Erkki Havanssi
2005 oikeusneuvos Gustaf Möller
YRITTÄJYYSPALKINNON SAAJAT
2001 asianajaja Juha Kallioinen
2003 varatuomari Seppo Sairanen, FIM Group
2005 asianajaja Matti Manner
Lähteet:
Korte, Kai: Suomen Lakimiesliitto 1944–1954, Hämeenlinna 1954
Pöytäkirja tehty Suomen Lakimiesten yleisessä kokouksessa Ritarihuoneella Helsingissä lauantaina tammikuun 11. päivänä ja sunnuntaina tammikuun 12. päivänä 1936, Hämeenlinna 1936, Osakeyhtiö Hämeen Sanomain Kirjapaino.
Pajuoja, Jussi ja Ervasti, Kaijus: Suomen Lakimiesliitto historia 1944–1994.,Jyväskylä 1994.
Sainio, Toivo: Suomen Lakimiesliitto 40 vuotta, Vammala 1984.
Suomen Lakimiesliiton julkaisemat II–XXXIX Lakimiespäivien pöytäkirjat vuosilta 1946–2005.
Lehdet:
Helsingin Sanomat 1945, 1946, 1947
Hufvudstadsbladet28.8. ja 29.8.1907
Suomen Lakimiesliiton tiedoituksia 1945–1965
Lakimiesuutiset 1966–2005
Haastattelut:
Pentti Ajo
Inkeri AnttilaTapio Elvilä
Juha Mikkonen
Martti V. Mustakallio
Liisa Nyman
Sakari Sippola
Anneli Winter–Mäkinen
