Monien muutosten ajanjakso
Lakimiespäivien historiikin viimeisenä tarkasteluajankohtana historialliset muutokset sekä politiikassa että talouselämässä ovat olleet poikkeuksellisen nopeita ja syvälle luotaavia. Poliittisella tasolla merkittävimpiä ovat olleet Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen liittyminen EU:hun 1990-luvulla.
Talouselämässä kehitys on heilahtanut laidasta laitaan. On kuljettu 1980-luvun nousukaudesta 1990-luvun alun syvään lamaan ja takaisin nykyiseen nousukauteen.
1980-luvulla Lakimiesliitossa vietiin loppuun kehityskulku, joka merkitsi kollektiivisen edunvalvonnan ja taloudellisen toiminnan erottamista toisistaan. Vuoteen 1983 mennessä oli Lakimiesliiton perinteinen kustannustoiminta kokonaisuudessaan keskitetty Suomen Lakimiesliiton Kustannus Oy:hyn. Sen toiminta kehittyi voimakkaasti erityisesti 27.3.1986 jälkeen, jolloin nimi muuttui Kauppakaariyhtymäksi ja yhtymään liitettiin yritysostojen kautta muita yhtiöitä.
Kauppakaari Oyj yhdistyi osakevaihdolla vuonna 2000 Talentum Oyj:öön ja siitä tuli Talentumin tytäryhtiö.
Lakimiesliitossa siirryttiin 1.1.2000 henkilöjäsenyyteen. Aikaisemmin Lakimiesliitto rakentui yhdistysjäsenyyden periaatteelle, eli jäsenet kuuluivat liittoon sen jäsenyhdistysten kautta. Mikään itsestään selvyys tämä uudistus ei kuitenkaan ollut. Sääntömuutos lähti liikkeelle vuonna 1987 ja sen toteutuminen merkitsi monia äänestyksiä ja tiukkoja juridisia kädenvääntöjä. Välivaiheena toimi vuosi 1993, jolloin sääntöuudistuksella syvennettiin jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia liiton vaaleissa.
Lakimiespäivä ja Tuomaripäivä vuorovuosina
Tasavallan presidentti ravisutti 1980-luvun alussa jälleen lakimieskuntaa. Nyt oli vuorossa presidentti Koivisto. Heti virkakautensa alussa hän puuttui oikeudenkäynneissä oleviin epäkohtiin ja erityisesti ns. rötösherrajahtiin.
Kannanotoissaan Koivisto pitkälti kumosi sen kritiikin, jota oikeuslaitosta kohtaan oli 1970-luvulla esitetty. Koiviston mukaan ihmisten erilaisista lähtökohdista huolimatta yhdenvertaisuus lain edessä toteutui hyvin, jopa paremmin kuin yhteiskunnassa yleensä. Näin Koivisto asettui samalle kannalle kuin Lakimiesliitto 1970-luvun keskustelussa. 1980-luvun keskustelun loppupäätelmä oli, että ongelmia oikeuslaitoksessa epäilemättä oli. Mutta oli epäkorrektia esittää kritiikkiä vain niin, että ongelmia olisi ollut vain oikeuslaitoksessa.
Oikeuslaitokseen kohdistunut voimakas keskustelu 1970-luvulla aikaansai tarvetta tuomareiden järjestötoiminnan kehittämiseen. Tuomariliitto oli perustettu toukokuussa 1945. Se toimi alkuaan tuomareiden, lähinnä korkeimpien oikeuksien tuomareiden keskusteluforumina. Sittemmin toiminta hiipui. Se herätettiin uudelleen henkiin 1970-luvun loppupuolella. Eräänä tuon ajan suurponnistuksena voidaan pitää 2.12.1977 järjestettyä ensimmäistä Tuomaripäivää.
Vuonna 1980 järjestetystä 2. Tuomaripäivästä alkoi nykypäiviin asti jatkunut tapa, jonka mukaan Lakimiespäivä järjestetään parittomina vuosina ja parillisina vuosina puolestaan Tuomaripäivä. Aikakirjoista ei selkeästi ilmene, onko tästä tavasta erikseen sovittu. Käytännössä se on ilmeisesti todettu ”herrasmiessopimuksella” hyvin toimivaksi malliksi.
Uusia toimintamuotoja ja paluuta vanhaankin
Vaikka Lakimiespäivä on ulkoisesti toiminut saman mallin mukaan vuodesta 1979 lähtien lähes 30 vuotta, sen sisällössä on tapahtunut jatkuvaa kehittymistä ja ajan hermolla pysymistä.
Uutta oli 1980-luvun puolessa välissä aloitettu näyttelytoiminta. Tosin jo aikaisemmilla Lakimiespäivillä oli esillä Lakimiesliiton omaa kirjatuotantoa. Näyttelyt laajenivat kirjoista Finlexiin ja muiden It-alan tuotteisiin. Myös Lakimiesliiton oman toiminnan esittely sai yhä näkyvämmän sijan näyttelyissä. Sittemmin näyttelyistä on kasvanut vuonna 2003 ensimmäisen kerran järjestetty Lakimiesmessut.
Lakimiespäivän ja siellä jaettavan aineiston yhtenäiseen ilmeeseen ja ulkonäköön ruvettin panostamaan 1990-luvulla.
Vuosien mittaan on otettu ”uusiokäyttöön” myös aikaisemmilla Lakimiespäivillä toteutettuja käytäntöjä. Esimerkiksi vuonna 1956 viimeisen kerran järjestetyn lakimiessormusten jakotilaisuuden tilalle on selvästi kaivattu jotain vastaavaa huomionosoitusta.
Vuosina 1971–1976 jaettiin Lakimiespäivien yhteydessä stipendi parhain arvosanoin tutkintonsa suorittaneelle oikeustieteen kandidaatille. Stipendi, joka on perustettu jo vuonna 1958, jaetaan nykyään valtuuskunnan kevätkokouksen yhteydessä.
Vuodesta 1989 lähtien on Lakimiespäivän yhteydessä jaettu Ståhlberg-mitali. Sääntöjen mukaan mitali annetaan henkilölle, jonka toiminnalla on ollut huomattava merkitys kansallisesti tai kansainvälisesti yhteiskunnalle, oikeuselämälle ja oikeustieteelle. Mitalin saajan valitsee Lakimiesliiton hallitus.
Sinänsä arvostettu Ståhlberg-mitali ei kuitenkaan riittänyt kattamaan tarvetta palkita kaikkia ansioituneita lakimiehiä. Havaittiin, että yrittäjinä toimivat lakimiehet jäivät vääjäämättä tämän mitalin saajajoukon ulkopuolelle. Niinpä vuodesta 2001 lähtien on Lakimiespäivänä jaettu myös yrittäjyyspalkinto.
Vuonna 1979 luovuttiin juhlallisten illallistanssiaisten järjestämisestä. Ohjelman lopussa lukee koruttomasti ”n. klo 17.00 ohjelma päättyy”. Tämä tapa jatkui myös seuraavana vuonna. Mutta ilmeisesti kaivattiin enemmän mahdollisuuksia yleiseen seurusteluun ja tuttujen tapaamiseen. Niinpä vuodesta 1983 lähtien Lakimiespäivä on päättynyt cocktail-tilaisuuteen. Mahdollisuus yhteiseen illanviettoon elvytettiin vuonna 2003. Se on nykyisin toteutettu paljon epämuodollisempana tilaisuutena kuin aikaisemmat hienot illallistanssiaiset.
Liisa Grönroosin kädenjälki näkyy
Jos Lakimiespäivien historiasta pitää valita yksi sen kehitykseen vaikuttanut henkilö, se on eittämättä Liisa Grönroos (1940–2005). Hän tuli vuonna 1970 Lakimiesliiton palvelukseen ja toimi muun muassa Lakimiesuutisten pitkäaikaisena päätoimittajana. Hänen tehtäviinsä kuului myös lähes 30 vuoden ajan vastata Lakimiespäivän käytännön toteutuksesta.
Lakimiespäivien täydennyskoulutustehtävä siirtyi vuonna 1970 Lakimiesliiton koulutuskeskukselle (sittemmin Lakimiesliiton koulutus). Silti yhteistyö Lakimiespäivien järjestelijöiden ja koulutuskeskuksen välillä säilyi tiiviinä. Esimerkiksi sisällön suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä hyödynnettiin yhteisiä voimavaroja.
– Lakimiespäivän ja koulutuskeskuksen kurssien ohjelmien laadintaan liittyi olennaisena osana ajankohtaisten aihealueiden seuranta. Tätä teimme yhteistyössä Liisa Grönroosin kanssa. Ideoista erottui selkeästi täydennyskoulutukseen sekä yleisluontoisemmat, Lakimiespäivään sopivat aiheet, muistelee Liisa Nyman, joka toimi Lakimiesliiton Kustannus Oy:n (myöhemmin Kauppakaariyhtymä Oyj:n ja Talentum Oyj:n) palveluksessa vuosina 1982–2002 vastaten pääosin koulutustoiminnoista.
– Lakimiespäivään yleensä valikoitui laajemmat oikeuspoliittiset kysymykset sekä muut osanottajia sekä juristeina että ihmisinä puhuttelevat ajankohtaiset aiheet. Lakimiespäivä ja koulutuskeskuksen kurssit eivät siis kilpailleet keskenään, vaan täydensivät toisiaan. Esimerkiksi vuonna 1997 kansalaistottelemattomuus oli ajankohtainen ja onnistunut Lakimiespäivän paneelin aihe, mutta siitä ei olisi ollut mahdollista järjestää täydennyskoulutuskurssia.
Kutakin Lakimiespäivää varten valitaan oma suunnittelutoimikunta, jonka sihteerinä Liisa Grönroos toimi lähes 30 vuoden ajan. Hänen pitkä kokemuksensa toi Lakimiespäivään jatkuvuutta sekä mahdollisti aikaisempien kokemusten hyödyntämisen ja sitä kautta Lakimiespäivän uudistumisen.
– Lakimiespäivän järjestäminen oli pitkästä kokemuksesta huolimatta Liisa Grönroosille joka kerta suuri haaste. Lakimiespäivien sisällön ja luentojen pitäisi olla ajankohtaisia ja eri lakimiesryhmiä puhuttavia. Luennoitsijoiden tulisi olla paitsi asiantuntijoita myös hallita Finlandia-talon vaativa, iso näyttämö, Liisa Nyman kertoo.
Joka kerta Lakimiespäivä pitää myös markkinoida jäsenkunnalle ja heidän työnantajilleen. Tässä työssä onnistuttiin Liisa Grönroosin kaudella hyvin. Lakimiespäivästä muodostui ajanmittaan oma brändi, josta tultiin varta vasten ottamaan mallia muun muassa Ruotsista ja Virosta.
Liisa Grönroosin jäätyä eläkkeelle vuonna 2003 hänen toimintakaudellaan kehittynyt malli on vieläkin käytössä.
– Lakimiespäivä järjestetään edelleen täysin Lakimiesliiton toimiston omin voimin. Suunnittelutoimikuntaan kutsutaan arvovaltaisia asiantuntijoita sekä liitosta että sen ulkopuolelta, kertoo toimituspäällikkö Juha Mikkonen, joka on ollut Lakimiesliiton palveluksessa vuodesta 1982 lähtien.
– Lakimiespäivän käytännön järjestelyt alkavat heti, kun edellinen Lakimiespäivä on päättynyt. Finlandia-talolta varataan tilat. Osanottajilta saatu palaute luetaan tarkkaan. Lakimiespäiviin nykyisin olennaisena osana olevien Lakimiesmessujen toteutus alkaa myös heti edellisten päätyttyä, Juha Mikkonen valottaa Lakimiespäivän kulisseja.
Järjestelyt huipentuvat edelliseen iltayöhön, sillä Finlandia-talolle päästään rakentamaan Lakimiespäivää yleensä vasta konserttien päätyttyä noin kello 22.
Lakimiespäivät järjestetään 40. kerran -nimisen artikkelisarjan aikaisemmat osat ovat ilmestyneet Lakimiesuutisten numeroissa 7/2006–3/2007. Lakimiesuutisten verkkoversiossa -julkaistaan aikaisemmin uusi artikkeli ”Lakimiespäivät kautta aikojen”.
Siihen on koottu yksityiskohtaisia tietoja kaikista 40 lakimiespäivistä.
Lakimiespäivillä -sattunutta ja tapahtunutta
* Koska Lakimiespäivä alkaa varhain seuraavana päivänä, on kaiken oltava kunnossa jo edellisenä iltana. Keskiyön jälkeen vuonna 1985 olin viemässä autolla tyhjiä pakkauslaatikoita Aurooran kentän laidalla olevaan roskalaatikkoon. Ennen kuin ehdin nostaa kanta, se nousi itsekseen ja laatikon sisältä kömpi ns. laitapuolen kulkija. Säikähdin tietysti aluksi. Mutta roskalaatikon asukki tervehti minua kohteliaasti ja sanoi ”Hyvä kun tulee kuivia uusia pahvilaatikoita petivaatteiksi. Ovatkin luvanneet kylmää yötä.” Ja niin me yhdessä tyhjensimme auton ja ”petasimme” vuoteen asunnottomalle kulkijalle.
Ritva Juntunen
* Esko Ahon ollessa pääministerinä toimin Lakimiesliiton puheenjohtajana. Istuin iltapäivällä hänen vieressään Ahon odottaessa luentonsa alkamista. Totesin pääministeri Aholle, että aamupäivällä puhunut ministeri Pokka oli kertonut kirjoittaneensa puheensa itse. ”Minä sen sijaan en ole”, totesi Aho tähän. Luentonsa Esko Aho kuitenkin aloitti sanomalla: ”Kirjoitetun puheen ulkopuolelta mainittakoon, että…!” Ja tätä sanoessaan hän katsoi merkittävästi minuun ja ilmoitti samalla siirtyvänsä etukäteen kirjoitettuun osioon.
Sakari Sippola
* Lakimiespäivän käytännön järjestelyihin kuuluu olennaisena osana myös kutsuvieraista huolehtiminen. Olimme sopineet Liisa Grönroosin kanssa, että päivystän pääoven luona ja ilmoitan, milloin silloinen oikeusministeri saapuu. Mutta hän olikin omia aikojaan tullut sivuovesta ja istuunut paikalleen kenenkään huomaamatta.
Liisa Nyman
