Lakimiesuutiset eilen, tänään ja huomenna

Lehden pitäisi olla oikeudellisen ajattelun kehittäjäkin

1. Paljon: Mittavaa kehittämishanketta ja mielekästä työtä, persoonallisia hyviä ihmissuhteita, relevanttia tietolähdettä ja mielenkiintoisia kulmia oikeudellisiin asioihin, juristikunnan yhdyssidettä.

2. Lakimiesliitolle sen lehti on merkinnyt ainakin mainittua yhdyssidettä, intressivalvonnan keinoa, tiedonjaon ja vuorovaikutuksen kanavaa sekä mahdollisuutta vahvaan vaikuttamiseen oikeus- ja yhteiskuntaelämään.

3. Linjakkuudestaan, ajan virrassa toimimisesta. Vanhoihin numeroihin tutustuttaessa saa erinomaisen kuvan alamme historian kaaresta.

4. Ehkäpä rooli oikeudellisen ajattelun kehittäjänä ja merkityksen nostajana olisi ajoittain voinut olla merkittävämpi.

5. Vahvuus on infon jakaminen; samoin vahva lukijakunta – hyvä voimavara. Oikeudellisen keskustelun ja ajattelun monipuolisessa virittämisessä löytyisi varmaankin tiukkoja haasteita. Resursointia tarvitaan.

6. Odotan väriä, erilaisia kulmia, informatiivisuutta sekä etevien tieteilijöiden ja muiden ajattelijoiden vahvaa panosta. Tommy Taberman kehotti taannoisessa kolumnissaan lehdessämme juristeja päivittäin miettimään edes minuutin oikeata ja väärää. Odotan siis kykyä elää tässä ajassa ja tulevaisuudessa, olla muun ohella oikeudellisen ajattelun johtava tietolähde, kehittäjäkin.

Lehti ollut aina melko arka vaikuttaja

1. Se on tarjonnut henkireiän muutoin varsin yksiviivaiseen tuomarin työhön. Toimitusneuvoston kokoukset olivat erittäin positiivisia, avartavia ja räiskyviä tapaamisia fiksujen ihmisten seurassa. Sain kokouksista runsaasti energiaa ja näkemyksiä omaan työhöni.

Rohkenen sanoa, että Lissusta, päätoimittaja Liisa Grönroosista, tuli henkilökohtainen, lämmin ystäväni vuosikymmeniksi. Ja ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa oli aina erittäin helppo työskennellä.

2. Lakimiesuutiset on liiton usein lähes ainoa yhdysside jäseniin, ja konkreettinen jäsenmaksun vastike jäsenistölle. Tämä liiton pitäisi oivaltaa.

3. Lehden kehittymisestä ja sen tasosta nykyisin. Merkittävät henkilöhaastattelut ovat antaneet jäsenistölle hyvää informaatiota ja lähentäneet heitä haastateltaviin.

4. Lehti on aina ollut hidas ja melko arka vaikuttaja.

5. Lehti on ollut arvovaltainen liiton esiintuoja muissa medioissa. Mitä heikkouksiin tulee, ei haittaisi vaikka lehdessä vallitsisi suurempi sanomisen vapaus liiton toiminnan suhteen.

6. Lehden tulisi olla edelläkävijä sekä ammatillisissa, eettisissä, koulutuksellisissa, lainsäädännöllisissä että edunvalvontaa koskevissa asioissa. Tätä varten tulisi konsultoida pysyvästi oikeusministeriön edustajia tai nimetä ministeriön edustaja pysyvästi toimitusneuvostoon. Liiton toiminnasta ja päätöksenteosta tulisi kertoa lehdessä jäsenistölle entistä avoimemmin.

Liiton tulisi sietää rakentavaa kritiikkiä

1. Olen tutustunut Lakimiesuutisiin jo lapsuudenkodissani, sillä isäni valmistui juristiksi 1951. Lapsuudessani lehti herätti lähinnä kunnioitusta, mutta myös kiinnostusta juristin ammattia kohtaan. Olisi liioiteltua sanoa, että juuri lehti olisi kannustanut minua juridiikan opintoihin. Pikemmin se oli kokonaisuus: isän opiskelu lapsuudenkodissani sodan ja haavoittumisen jälkeen, käräjämatkoille osallistuminen ja tietysti Lakimiesliitto – joka tuli kotiimme lehden välityksellä.

Valmiina juristina suhteeni lehteen on ollut kaksijakoinen: lukijan ja tekijän. Ensimmäisen juttuni lehteen kirjoitin 1982 Naisjuristien Berliinin matkan jälkeen. Matka jaettuun Berliiniin oli järisyttävä kokemus, joka piti jakaa muiden kanssa. Ja mikä olisi ollut luontevampi tapa tehdä se kuin kirjoittaa omaan lehteen. Myöhemmin tuli muita kokemuksia, kuten informaatikko-opinnot. Siitä liu’uin sitten pikku hiljaa Lakimiesuutisten avustajaksi. Olen siis alusta saakka kokenut lehden jotenkin omaksi kanavaksi sekä saada tietoa että välittää sitä eteenpäin.

2. Se on elinehto ja tärkein kanava jäsenkuntaan. Yllättävää kyllä, sitä lukevat monet ei-juristitkin. Lehdestä saa helposti sulavassa muodossa tietoa siitä, mitä lakimieskunnassa ja lainsäädännössä tapahtuu.

3. Pentti Ajon päätoimittajakaudesta, joka suuntasi kirjoittelun tiedotuslehdestä kantaa ottavaan suuntaan. Kirjoittelu, joka sai Kekkosenkin ärähtämään, oli raikasta. Ylpeitä voidaan olla myös pitkäjänteisestä kehitystyöstä, jonka jatkuvuus pitäisi nyt taata.

4. Tietääkseni Lakimiesuutisiin on tarjottu jonkun verran juttuja, joissa arvostellaan liittoa. Näitä on jopa hallituksen päätöksellä jätetty julkaisematta. Liiton tulisi sietää rakentavaa kritiikkiä!

5. Ulkoasu on köyhien alkuaikojen ja säästöbudjettien jälkeen kohentunut huomattavasti. Onneksi takana ovat ne ajat, jolloin Lissu joutui tilaamaan amatöörivalokuvaajalta ilmaisen mustavalkoisen kuvan rypsipellosta, joka sitten värjättiin jälkeenpäin keltaiseksi! Sisältö tuossakin lehdessä oli hyvä. Nykymuotoista ja -näköistä lehteä kehtaa näyttää minkä tahansa aikakauslehden rinnalla.

Liisa Grönroosin päätoimittajuuden aikana lehteä kutsuttiinkin joskus nimellä Lakimiesten Suomen Kuvalehti. Nyt pitäisi sisällössäkin pyrkiä tähän enemmän.

Lehteä vaivaa tällä hetkellä tietty kaksijakoisuus: on MCI Pressin tekemä alkuosa ja Lakimiesliiton tekemä loppuosa. Esimerkiksi ajankohtaisia asioita ja uutisia on laitettu kahteen eri osaan: on yleiset uutiset ja Lakimiesliiton uutiset. Tämä toimituksellinen kaksijakoisuus pitäisi pystyä lehdessä peittämään. Saumat piiloon!

6. Sisällön kehittämistä niin, että Lakimiesuutisista tulisi todella juristien Suomen Kuvalehti. Nyt se on välillä enemmän kuin Eeva-lehti. Odottaisin ajankohtaisuutta, kritiikkiäkin. Tuoreiden juristipomojen haastattelut on jostain syystä vähentyneet radikaalisti. Nämä takaisin!

Lehti ilmestyi aikaisemmin 11 kertaa vuodessa, nyt enää 8 kertaa. Tästä kärsii lehden ajankohtaisuus. Nyt, kun talous on taas paremmassa kunnossa, lehti voisi ilmestyä useammin.

Odotan lukijoilta aktiivisempaa keskustelua ja palautetta

1. Lakimiesuutisten pitkäaikainen päätoimittaja Liisa ‘Madame’ Grönroos esitteli liittoon saapuessani lehden lempilapsekseen. Sellainen siitä on minullekin vuosien varrella tullut.

2. Lakimiesuutiset on liiton äänitorvi ja käyntikortti. Lehti on liiton ehkä konkreettisin jäsenetu. Monille se on ainut kontaktipinta itse Lakimiesliittoon – ja siksi tärkeä.

3. Lakimiesuutisilla on onneksi ollut aina käytettävissään oman alan huippuosaajia, niin toimituksessa kuin avustajakunnassakin. Lehteä on toteutettu ja kehitetty antaumuksella, sydänverellä, ei niinkään maksettujen palkkioiden takia.

4. Henkilökohtaisesti olen kaivannut enemmän aikaa itse lehtityöhön ja tilaisuutta päästä kehittymään sitä kautta entistä paremmaksi lehdentekijäksi.

5. Lehti on ainut todellinen juridinen aikakauslehti, kuten me sitä mainostamme. Lakimiesuutiset on luotettava, ja se vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Onneksi liiton luottamushenkilöistä löytyy aina aktiivisia eri alojen asiantuntijoita mm. toimitusneuvoston työhön. Niistä heikommista puolista: olisi kiva nähdä Lakimiesuutiset muidenkin kuin juristien pöydällä.

6. Loistavia, jäsenten tarpeita tyydyttäviä ja huomioonottavia numeroita. Journalistisempaa otetta hyvien toimittajien, ja erityisesti juristitoimittajien, avustuksella. Lukijoilta odotan aktiivisempaa keskustelua ja palautetta.

Toivon, että lehti jatkaa voimakasta kehityskulkuaan alan vahvana järjestö- ja aikakauslehtenä.

Saataisiinpa aikaan teräviä keskusteluja

1. Lakimiesuutiset on tullut minulle jo yli kolmekymmentä vuotta eli valmistumisestani lukien, liityttyäni Lakimiesliiton jäseneksi. Aluksi seurasin lehteä pinnallisemmin. Sen merkitys on kuitenkin koko ajan kasvanut, mahdollisesti myös sen johdosta, että osallistun nykyisin Lakimiesliiton toimintaan enemmän kuin aikaisemmin.

Lehti on erinomainen tiedotusväline lakimiehille heidän ammattikuntaansa läheisesti liittyvistä asioista. Lehti ei edes pyri kilpailemaan puhtaasti oikeustieteellisten julkaisujen – kuten Lakimiehen, Defensorin tai Legiksen – kanssa, vaan sen merkitys on lähinnä ajankohtaisista asioista ja edunvalvonnasta tiedottaminen sekä henkilöesittelyt.

2. Lehti esittelee Lakimiesliiton toimintaa, mikä ilman lehteä jäisi jäsenkunnalle huomattavasti tuntemattomammaksi. Liiton toimintaan osallistuu vain murto-osa sen jäsenkunnasta. Ilman lehteä ei toimintaa pystyttäisi seuraamaan. Erityisesti edunvalvontaan liittyvistä asioista tiedon saaminen on jäsenkunnalle tärkeää.

3. Lakimiesuutiset voi olla ylpeä siitä, että sillä on käsittääkseni suuri, todellinen lukijakunta. Eli vaikka kyse on ns. jäsenlehdestä, sitä luetaan oikeasti.

4. Eipä tule mieleen, mitä olisi tullut hoitaa toisin.

5. Lakimiesuutisten vahvuutena voidaan pitää sitä, että se on saavuttanut vankan aseman jäsenistönsä keskuudessa. Näin ollen siitä on tullut arvostettu ja korkeatasoinen tiedon jakaja ja myös monipuolinen lehti. Se ei ole liian raskas eikä liian kevyt.

Erityisesti Momentti on ajankohtaisena tiedotteena tervetullut ja seurattu julkaisu. Lakimiesuutisten nykyinen ulkoasukin on melko hyvä, joten ei tule mieleen varsinaisia heikkoja puolia.

6. Odotan lehdeltä paljolti samoja asioita kuin mitä se nykyisinkin antaa. Jos lehteen saataisiin enemmän jäsenkunnan omia kirjoituksia ja saataisiin aikaan teräviä keskusteluja, olisi se mielestäni hyvä asia.

Aloimme tehdä lakimieskulttuuri-lehteä

1. Lehden kanssa tekemisissä ollessani omaksuin lakimieskulttuuria, pääsin siihen sisään. Vuosien saatossa tein lehteen aika lailla juttujakin. Suosikkihaastateltavani oli Simo Zitting.

Aloimme Grönroosin Liisan kanssa tehdä Lakimiesuutisista kulttuurilehteä – lakimieskulttuuri-lehteä. Liisahan oli koko lehden sielu.

2. Lehti oli aikanaan lisu, josta alettiin päättäväisesti vääntää aikakauslehteä. Kuvittelisin, että tavallinen lakimies, joka varsinkin asuu maaseudulla, saa lehdestään vastiketta jäsenmaksulle. Lakimiesuutiset on aikakauslehti, jonka avulla pidetään yhteyttä jäseniin.

3. Siitä, että Lakimiesuutisia on kehitetty. Vaikka tätä lehteä yhäkin toimitetaan toisenlaisin voimin kuin monia muita aikakauslehtiä. Henkilöistä sanoisin, että esimerkiksi Pentti Ajo oli päätoimittajana hyvä tyyppi, että Ritva Juntunen on luontainen toimittaja ja että Juha Mikkonen on kehittynyt hemmetin hyvin.

4. Saatettiin tehdä pieni virhe, kun lehti ulkoistettiin. Mutta kyllä se on lehti vieläkin.

5. Lehti on aika monipuolinen. Toisaalta lehdestä ovat päättäneet hallintomiehet, jotka eivät tiedä lehdenteosta juuri mitään. Lehdellä pitäisi olla käytettävissään myös henkilöitä, jotka ovat toimineet journalismissa.

6. Lehden pitäisi tulla joka kuukausi, ja sillä siisti. Nyt kun Lakimiesliitolla sitä paitsi on aika hyvä taloustilannekin. Sitten voitaisiin valita pitkäaikaisia teemoja, joita jallitetaan. Esimerkiksi voitaisiin käydä tapahtumia läpi ministeriö ministeriöltä –vaikka se kyllä vaatii asiantuntemusta. Tai: EU on kyllä tullut lehdessä viime aikoina hyvin esiin, mutta sitä teemaa pitää jatkaa. Tämä kaikki vain vaatii lehden tekemiseltä hyvää suunnittelua.