Levityskanava
Lehden levityskanavan osalta selvitettiin erityisesti jäsenten toiveita sähköisten välityskanavien suhteen. Yleinen näkemys oli, että vajaa viidennes lukijoista halusi lukea lehden internetissä ja vain yksittäiset jonkin muun mobiililaitteen välityksellä. Verkkolehteä halusi käyttää vain hieman pienempi osuus kuin nykyisin luki aikakausilehtiä verkossa.
Ero sanomalehdistöön oli huima. Jo nyt 60 prosenttia vastaajista ilmoitti lukevansa sanomalehtensä verkossa. Lakimiesuutisia näytäänkin pitävän myös vastaisuudessa sisällöltään sellaisena, että verkon yli tapahtuva julkaiseminen ei ole niin merkityksellinen kanava kuin sanomalehdissä. Erot ikäryhmien välillä olivat yllättävän pieniä. Lakimiesuutisia halusi lukea verkon välityksellä 15–20 prosenttia kaikissa vastaajaryhmissä.
Sisältö
Lehden sisällön suhteen vastaajaryhmien mielipiteet olivat käytännössä identtiset. Ikäluokasta riippumatta lakimiehet kaipasivat samoja asioita lehdeltään.
Jäsenet halusivat lehden olevan ennen kaikkea käytännöllinen. Paljon tai erittäin paljon käytännöllisyyttä halusi lähes 90 prosenttia vastaajista. Käytännöllisyyden kaipuusta kertoi se, että selvästi toivotuin aihepiiri lehden jutuille oli uusi lainsäädäntö. Tiiviissä ammattikunnassa käytännölliseksi voitaneen myös laskea toive kiinnostavien lakimiesten käsittelystä lehdessä, mikä oli toiseksi toivotuin aihepiiri.
Käytännöllisestä ammattikunnasta kertoo sekin, että heti kiinnostavien lakimiesten jälkeen kiinnostavimpina aiheina pidettiin oikeuspolitiikkaa, oikeustieteellistä tutkimusta ja liiton edunvalvontaa.
Selvästi käytännöllisyyttä vähemmän tärkeänä, mutta yhä hyvin tärkeänä, pidettiin lehden keskustelevuutta. Hieman keskustelevuuden perässä tuli lehden edunvalvonnallisuus. Näiden lisäksi ainoa enemmän tärkeänä kuin vähemmän tärkeänä pidetty piirre oli lehden tieteellisyys.
Vähiten kiinnostavina juttuaiheina pidettiin koulutuspolitiikkaa, akavalaista edunvalvontaa ja kiinnostavia ihmisiä. Jäsenistöä kiinnostavatkin ensisijaisesti ajankohtaiset juridiset asiat ja suoraan vain lakimiesten työmarkkinaedunvalvontaan liittyvät edunvalvonta-asiat. Akavalaisessa yhteistyössä tehty työmarkkinaedunvalvonta ja epäsuoremmin työmarkkinaedunvalvontaan liittyvä koulutuspolitiikka kiinnostavat jäsenistöä vähemmän.
Selvästi vähiten lehdeltä haluttiin poliittisuutta. Sitä ei lehdeltä kaivannut yli 80 prosenttia vastaajista. Kun huomioidaan, että vastaajat olivat hyvin kiinnostuneita esimerkiksi oikeuspolitiikkaa käsittelevistä jutuista, voidaan heidän tulkita ottaneen kantaa ensisijaisesti lehden puoluepoliittisuuden toivottavuuteen. Myös epätoivottuina, mutta vähemmän, pidettiin ristiriitaisuutta, aatteellisuutta ja provokatorisuutta. Vastavalmistuneet pitivät provokatorisuutta ja ristiriitaisuutta hieman toivottavampana kuin vanhemmat lakimiesryhmät.
Aatteellisuuden saamaa arviota voidaan pitää hieman yllättävänä, koska liiton perustehtäviin kuuluu lakimiesidentiteetin vahvistaminen, jota jäsenet myös pitävät hyvin tärkeänä. Todennäköistä onkin, että lehden poliittisuuden toivottavuuden kysyminen samassa yhteydessä sai vastaajat tulkitsemaan aatteellisuuden poliittissävytteisesti ja siksi suhtautumaan siihen nuivasti.
Yhtä vähän toivottuna kuin provokatorisuutta pidettiin yleisaikakauslehdenomaisuutta. Tämä vahvistaa käsitystä, että jäsenet kaipaavat liitolta hyvin selvästi lakimiesten lehteä laista ja lakimiehistä lakimiehille. Tässä suhteessa vastavalmistuneet lakimiehet eroavat hieman vanhemmista lakimiesikäluokista, mutta ero on varsin pieni.
