Lakimiesyrittäjillä pitkä kokemus

Kysely lähettiin 1 106 liiton jäsenrekisterin mukaan yrittäjäksi rekisteröityneelle jäsenelle sekä otoksena myös Lakimiesliittoon kuulumattomille yrittäjille. Palautuneet kyselylomakkeet huomioiden vastausprosentiksi muodostui 25 prosenttia – vastanneista 40 henkilöä ei kuulunut Lakimiesliittoon.

Valtaosa kyselyyn vastanneista on miehiä, sillä vain 22 prosenttia vastaajista on naispuolisia yrittäjiä. Lakimiesyrittäjät ovat iältään varttuneita, nimittäin lähes puolet sijoittuu ikäryhmään 50–59-vuotiaat ja vain 37 prosenttia kyselyyn vastanneista lakimiesyrittäjistä on alle 50-vuotiaita. Hieman vajaa kymmenen prosenttia on nuorempia kuin 40 vuotta.

Oikeustieteellisten tutkintojen lisäksi muitakin opintoja

Peräti 66 prosentilla vastaajista on OTK-tutkinnon suorittamisesta yli 20 vuotta. Enintään 10 vuotta OTK/OTM-tutkinnon suorittamisesta on runsaalla 10 prosentilla vastaajista.

OTK/OTM-tutkinnon ohella lähes 70 prosenttia vastaajista on suorittanut tuomioistuinharjoittelun eli on myös varatuomari. Oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi yleisin muu tutkinto on kauppatieteellinen – noin 20 prosenttia vastaajista on myös joko ekonomeja tai kauppatieteiden maistereita. Muutoin muiden tutkintojen ja ammattien kirjo on melkoinen; joukossa on insinöörejä, merkonomeja, valtiotieteen maistereita, MBA-tutkinnon suorittaneita jne. – onpa muutama vastaaja työskennellyt myös kirvesmiehenä, sähkömiehenä, sihteerinä, sairaanhoitajana tai poliisina.

Kokeneita yrittäjiä

Lakimiesyrittäjillä tai -ammatinharjoittajilla on kyselyn mukaan pitkä kokemus yrittäjyydestä, sillä yli 10 vuotta yrittäjinä/ammatinharjoittajina toimineita on vastaajista peräti 70 prosenttia. Ja yli 20 vuotta yrittäjyyttä on takana neljäsosalla vastaajista. Lähes kaikilla yrittäjyys on päätoimista, sillä vain 10 prosenttia vastaajista toimii sivutoimisena yrittäjänä.

Lakimiesyrittäjät ja -ammatinharjoittajat toimivat pääsääntöisesti asianajotoiminnassa. Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia ilmoittaa yrityksen toimialaksi joko asianajotoiminnan tai lakiasioiden hoitamisen. Muutama prosentti lakimiesyrittäjistä ja -ammatinharjoittajista hoitaa yrittäjänä konsultointia tai toimii tilitoimistossa.

Yritystoiminnan tilanne

Lähes puolella kyselyyn vastanneista yritysmuotona on osakeyhtiö. Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostavat ammatinharjoittajat, joina toimii 35 prosenttia vastaajista.

Kyselyssä tiedusteltiin myös yrityksen kokoa niin liikevaihdolla mitattuna kuin muiden työntekijöiden määrällä. Noin puolella vastaajista yrityksen liikevaihto on alle 100 000 euroa. Mutta lähes 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa yrityksen liikevaihdoksi yli 150 000 euroa.

Lähes puolet ilmoittaa harjoittavansa yritystoimintaa yksin eli yrityksessä ei ole muita työntekijöitä kuin yrittäjä/ammatinharjoittaja itse. Vajaalla kolmanneksella työskentelee yrityksessä 1–2 työntekijää. Työntekijämäärällä mitattuna lakimiesten yritystoiminta on siis pienimuotoista.

Palkkatyössä suurempi tulotaso

Kyselyssä selvitettiin ammatinharjoittajien ja yrittäjien tulotasoa tiedustelemalla vastaajien keskimääräisiä kuukausituloja eli palkkaa ja osinkoja.

Lakimiesliiton vuoden 2006 yksityissektorin palkkatutkimuksen mukaan yksityissektorilla työskentelevien lakimiesten keskimääräinen kuukausipalkka oli 5 594 euroa. Lakimiesyrittäjistä ja -ammatinharjoittajista kuitenkin lähes 70 prosenttia ilmoittaa ansaitsevansa kuukaudessa palkkana ja osinkoina vähemmän kuin edellä mainittu keskimääräinen kuukausipalkka.

Ammatinharjoittajilla/yrittäjillä uskoa tulevaisuuteen

Lakimiesyrittäjä/-ammatinharjoittaja uskoo yrittäjyyteen, sillä vain harva vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Kyselyyn vastanneista ainoastaan neljännes eli 25 prosenttia ilmoittaa vakuuttaneensa itsensä työttömyyden varalta. Toisaalta yrittäjien edunvalvonnassa pidettiin tärkeänä muun muassa yrittäjien työttömyysturvan parantamista.

Palkkatyöhistoria

Yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi lakimiehet siirtyvät palkkatyöstä. Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia on ollut palkkatyössä välittömästi ennen yrittäjäksi ryhtymistään.

Palkansaajasta yrittäjäksi/ammatinharjoittajaksi siirtyminen on yleensä tapahtunut omasta vapaasta tahdosta, sillä liki 80 prosenttia on halunnut itse siirtyä yrittäjäksi. Vain kymmenkunta prosenttia vastaajista kertoi aloittaneensa yritystoiminnan sen vuoksi, ettei palkkatyötä ollut tarjolla.

Koulutus liiton tärkein palvelu

Lakimiesliiton tarjoamista jäseneduista ammatinharjoittajat ja yrittäjät käyttävät selkeästi eniten koulutuspalveluja. Koulutuksen ohella osallistutaan myös liiton järjestämiin erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Näiden lisäksi liiton tarjoamat vakuutukset ovat erittäin käytettyjä palveluja ammatinharjoittajien ja yrittäjien keskuudessa.

Jo olemassa olevan tarjonnan lisäksi kyselyn vastausten mukaan Lakimiesliitolta toivotaan enemmän ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnattuja koulutustilaisuuksia ja täydennyskoulutusta. Myös ammatinharjoittajien ja yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä pidetään edunvalvonnallisesti tärkeänä.

Lakimiesliiton jäsenyyden lisäksi kyselyssä tiedusteltiin myös mahdollista jäsenyyttä jossakin yrittäjäjärjestössä. Vastaajista noin puolet kuului johonkin yrittäjäjärjestöön. Erityisen lakimiesyrittäjien etuja ajavan yhdistyksen perustamista ei pidetty tarpeellisena, sillä 70 prosenttia vastaajista suhtautui kielteisesti ajatukseen edellä mainitun yhdistyksen mahdolliseen perustamiseen.