Kansantaloustieteen perustaja Adam Smith piti merkittävimpänä tieteellisenä työnään Moraalituntojen teoriaa. Se on sosiologian todellinen perusteos. Ranskalaiset ja saksalaiset tarjoavat itseään edelläkävijöiksi, mutta he tulivat perässä.
Smith valmisteli kirjaa myös yleisestä oikeustieteestä, mutta se jäi kesken ja hän poltatti luonnokset. Luentomuistiinpanot, Lectures on Jurisprudence, ovat säilyneet. Smith tarkasteli lakia talouden ja yhteisön ja yhteiskunnan kehityksen näkökulmasta.
Hän käsitteli luennoillaan julkisoikeuden, perheoikeuden, työoikeuden (silloin Master and Servant), holhousoikeuden ja varsinaisen siviilioikeuden silloiseen tapaan saantojen mukaisesti: valtaus, liityntä, vanhentuminen, perintö, pantti ja kiinnitys, sopimus, kvasisopimus. Sitten rikos ja niin edelleen.
Omistusoikeudessa hän kohdisti huomion siihen mitä omistetaan, omistuksen kohteisiin elinkeinojen kehityksen mukaisesti: Mitä metsästäjä omistaa? Mitä paimentolainen omistaa? Mitä maanviljelijä omistaa? Mitä kaupallisten elinkeinojen aikana omistetaan?
Sitten hän kysyi, miksi valtaaja eli metsästäjä saa omistuksen. Mistä hetkestä omistus otukseen saadaan? Kuinka omistus maahan saadaan? Mihin omistusta ei saada, eli mitkä ovat yleisvallinnassa olevat esineet: ilma, juokseva vesi, meri, lähde.
Smithin teos on yhä lukemisen arvoinen. Juridiikka kun ei edisty, vaan se mukautuu elinkeinojen ja toimintatapojen muutoksiin.
Yleisestä näkökulmasta Smith kirjoitti: Melkein kaikki lait edistävät tieteitä ja taitoja, se on lakien perimmäinen kohde. Ne antavat maan asukkaille vapauden. Lakien myönteinen vaikutus antaa mahdollisuuden eri taiteiden ja tieteiden edistämiseen.
Nyt Suomessa ajankohtaisesta perintöverotuksesta hän totesi: Isän kuolema ei yleensä aiheuta samassa taloudessa asuville hyötyä, vaan tulojen vähenemisen, kun poistuu hänen työnsä, virkansa tai muu tulonlähde. Vero, joka vie heiltä osan heidän perinnöstään, on julma ja sortava.
