Lakivaliokunnan uusi puheenjohtaja Janina Andersson: Kesä meni lakia lukiessa

Touhukas kansanedustaja Janina Andersson, 38, vietti viime kesän perheen ja lakikirjojen parissa. Hänestä tuli lakivaliokunnan puheenjohtaja, kun Heidi Hautala lähti europarlamenttiin. Vihreillä on lain säätämisessä vahva edustus, sillä puolueen edustaja Tuija Brax on oikeusministeri.

– Kun kirjat pinottiin pöydälle, kirjastosta kysyttiin, eikö sinulla ole muuta tekemistä kesällä, Andersson nauraa.

– Olin joskus 1990-luvulla lakivaliokunnassa, joten jonkinlainen pohja asioihin oli. Puheenjohtajana työ on kuitenkin paljon vastuullisempaa ja minun piti varmistaa, että hallitsen asiat ja termistöä jonkin verran, Andersson perustelee.

Tällä hän ei tarkoita pelkästään lakikieltä suomeksi.

– Töitä teen suomeksi, mutta tunne- ja kotikieleni on ruotsi. EU:n vaikutuksesta näistä asioista pitää pystyä keskustelemaan myös englanniksi ja se onnistuukin jo kohtuullisen hyvin, hän selvittää.

Anderssonin ensimmäisellä ”komennuksella” lakivaliokunnassa oli ainoastaan kaksi naista, nyt heitä on kuusi. Hänen mielestään valiokunnan työskentely on muuttunut tuosta ajasta paljon.

– Kokoonpanossa on paljon uusia edustajia ja kentän näkövinkkeli tulee hyvin esiin. Jäseninä on siviiliammatiltaan juristeja, poliiseja ja sosiaalialan ihmisiä. Näin saamme valmisteluun käytännön näkemystä. Kokoukset ovat avoimia, eli siellä uskalletaan kysyä myös niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä, Andersson kiittelee valiokuntansa kokoonpanoa ja aktiivisuutta.

Andersson oli aiemmin talousvaliokunnassa, jonka tekemisen punainen lanka oli Suomen kilpailukyky.

– Olen sen verran idealisti, että pyrin täydelliseen maailmaan. Pohdin mielelläni, mikä on oikein ja mikä väärin. Nyt pääasia on, että saamme oikeusvaltion toimimaan.

Valiokuntaneuvoksista valtava apu

Lakivaliokunnassa Andersson arvostaa todella korkealle valiokuntaneuvosten aseman. Heiltä saa apua, kun pitää sukeltaa lakipykälien kankeaan kieleen ja sisältöön.

– En häpeä kysyä yksinkertaisiakaan asioita. Koko valiokunnassa on mielestäni hyvin avoin ja toisia kuunteleva ilmapiiri. Siellä voi puhua suoraan eikä kenenkään tarvitse loukkaantua eriävistä mielipiteistä.

– Lisäksi keskustelen asioista paljon Tuija Braxin kanssa. Hän on parhaita ystäviäni ja tuli eduskuntaan samaan aikaan vuonna 1995.

Lakivaliokunta kokoontuu neljä kertaa viikossa ja työtahti on kiivas. Eduskuntavaalit on reilun vuoden kuluttua ja pöytä pitää saada puhtaaksi. Mikäli valmisteilla olevia asioita ei saada päätökseen, esitykset raukeavat ja jäävät odottamaan seuraavan hallituksen tahtoa.

– Pakkokeinolain uudistamisesta voi tulla vielä hankala tapaus, mutta minulla on vakaa käsitys, että saamme senkin valmiiksi. Tulemme kuuntelemaan todella paljon asiantuntijoita ja joudumme pohtimaan tavallisen ihmisen näkökulmasta, mitä keinoja ja miten virkavalta saa käyttää, Andersson luettelee.

– Suomessa luotetaan viranomaisiin ja tämän vuoksi toimintatavat on määriteltävä selkeästi.

Myös lähisuhdeväkivalta on Janina Anderssonille tärkeä asia. Siihen puuttumisen kynnys on ollut korkea ja asia koskee kaikkia: naisia, miehiä, lapsia, läheisiä ja naapureita.

– Myös seksikauppaa koskeva selvitys valmistuu vielä tämän vaalikauden aikana. Ruotsissa on tekeillä vastaava selvitys, mutta se ei ehdi meille vertailukohdaksi. Ruotsissahan on jo täyskielto seksin ostamisessa ja olemme saaneet alustavia tietoja, että siellä asiakkaiden tahtotila tulla oikeuteen todistamaan on noussut.

Julkisuudessa on syksyn aikana myös ihmetelty, kun lakivaliokuntaan kuulunut keskustan Pertti Salovaara ei osallistunut yhteenkään kokoukseen. Salovaara on itse sanonut, ettei edes tiennyt kuuluvansa valiokuntaan.

– Valiokunnan puheenjohtajan tehtävä ei ole vahtia yksittäisiä kansanedustajia. Minun näkökulmastani on tärkeintä, että valiokunta on päätösvaltainen eikä meillä ole ollut tämän suhteen mitään ongelmia. Jos varsinainen jäsen on poissa, eduskuntaryhmät pitävät huolen, että varajäsen tulee paikalle, Andersson kiittelee omiaan aktiivisuudesta.

Vaalilaki kuuluu perustuslakivaliokunnalle

Lakivaliokunta käsittelee lähinnä perhe-, jäämistö-, velvoite- ja esineoikeutta, rikos- ja prosessioikeutta, tuomioistuimia sekä vankeinhoitoa koskevaa lainsäädäntöä. Jo puolitoista vuotta vellonut vaalirahakeskustelu ja sen myötä vaalilakiin tulevat muutokset kuuluvat perustuslakivaliokunnalle.

– Tärkeintä on täydellinen avoimuus ja se koskee myös puolueita lähellä olevia säätiöitä. Vaaleista on tullut vuosien mittaan kilpavarustelua ja summat ovat nousseet valtaviksi.

Andersson kertoo, että hän käytti ensimmäiseen vaalikampanjaansa – jossa hän tuli valituksi – 7 000 markkaa.

– Meillä on ollut Varsinais-Suomen vihreissä sellainen käytäntö, että jos käyttää vaalikampanjaansa yli 10 000 euroa, ylimenevältä osalta pitää tukea myös niitä ehdokkaita, joilla on vähemmän rahaa käytössään.

Janina Andersson on ilmoittanut, ettei hän lähde enää ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa.

– Syynä ei ole vaalirahakohu tai kyllästyminen työhön. Minulla on kotona kaksi lasta, joiden elämään haluan mukaan, ennen kuin he ovat aikuisia. Lisäksi uskon, että minulle on käyttöä Turun kunnallispolitiikassa ja siellä on hyviä ehdokkaita tilalleni, hän selittää.

Andersson kuuluu eduskunnan niin kutsuttuun junaparlamenttiin eli pendelöi Helsingin ja Turun väliä päivittäin.

– Olen istunut junassa kaikkiaan yli vuoden.