Se, että olen tässä nyt, on ollut kovan työn takana, Leena Linnainmaa toteaa napakasti.
Linnainmaa istuu World Trade Centerin ylimmässä kerroksessa Helsingin Aleksanterinkadulla. Hän esiintyy usein julkisuudessa naisjohtajuuden puolestapuhujana ja toimii itse Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajana.
Oikeustieteen kandidaatiksi Turusta valmistunut Linnainmaa päätyi miesvaltaiseen finanssimaailmaan töihin 80-luvun lopun nousukauden huimimpina vuosina.
– Se oli monella tavalla mieleenpainuva ja hämmentävä kokemus.
Lamavuosina Linnainmaa piti auskultointijakson Ikaalisissa, minkä jälkeen valmis varatuomari siirtyi Osuuspankkiryhmän palvelukseen. Vuonna 1998 hän siirtyi Finanssialan Keskusliiton edeltäjän Pankkiyhdistyksen riveihin. Siellä Linnainmaa oli mukana laman jälkisiivouksessa, kuten laatimassa pankkien uusia vakio-sopimuspohjia ja vetämässä muun muassa talletussuojarahastoa sekä sijoittajan korvausrahastoa.
Vaikka ajanjakso voi tuntua lähihistorialta, esihistoriallisiin asenteisiin saattoi törmätä.
– Jos 1990-luvun alkupuolella neuvontapuhelimeen vastasi naisen ääni, soittaja saattoi sanoa, että ”tämä olisi kyllä tuomariasia, mutta ehkä sinäkin osaat vastata”. Silloin auttoi, kun totesi mielessään, että ”tuletpahan näkemään, että soitat vielä toisenkin kerran tähän numeroon”.
Pöyristyttäviä esimerkkejä piisaa. Linnainmaa kertoo, että vielä tämän vuosituhannen alussa on naiselle työhaastattelussa voitu sanoa, että toimitusjohtajaksi ei naista oteta, mutta kakkosen paikkaa tarjotaan juristin koulutuksen omaavallekin. Toki muutosta on tapahtunut, osaltaan Linnainmaan vaikutuksesta.
– Muutos on ollut suuri ja hirveän positiivinen. Kun naisten paikoista hallituksissa ryhdyttiin puhumaan, lehdet saattoivat kirjoittaa, ettei hallituksiin tarvita kiintiökahvinkeittäjiä. Nyt sellaista ei voi enää julkisesti sanoa.
Taistelu kiintiöitä vastaan
Naisten hallituspaikat ovatkin yksi asia, josta Linnainmaa puhuu mielellään. Hän vastustaa kiintiöitä ja uskoo itsesääntelyn voimaan. Tuoreessa Keskuskauppakamarin lausunnossa Linnainmaa kuvaili valtioneuvoston tavoitetta naisten 40 prosentin hallitusosuudesta epärealistisena.
– Hallitus keskittyy päätöksessään valitettavasti vain jäävuoren huippuun eli hallituspaikkoihin. Hyödyllisempää olisi tukea naisten urakehitystä varhaisessa vaiheessa, jotta naisia etenisi ylimpään johtoon, josta hallituskandidaatit löytyvät.
Linnainmaan mielestä huomiota tulisi kiinnittää juuri siihen, millaisilta paikoilta naisia johtoryhmään nousee.
– Joka paikassa, jossa naisia aletaan lisätä hallituksiin, heillä on usein tukitoimintotausta. Jos naisten osuus kiintiöitäisiin, tämä ilmiö vahvistuisi. Mutta hallituksissa pääpainon on oltava liiketoimintaosaamisessa.
Liiketoimintajohdossa olevia naisia on Linnainmaan mukaan yksinkertaisesti liian vähän. Koulutusvalinnoissa pitäisi tapahtua muutoksia, jotta tilanne korjaantuisi. Pientä muutosta onkin jo havaittavissa: Keskuskauppakamarin tuoreesta Naisjohtajaselvityksestä käy ilmi, että nuoria naisia nimitetään pörssiyhtiöissä nyt johtoryhmään liiketoimintatehtäviin.
– Muutaman vuoden sisällä nähdään, vahvistuuko trendi. Johtoryhmästä vaihtuu vuosittain noin 20 prosenttia. Kiinnostavaa on, pysyykö nimitetty henkilö tehtävässään, vai vuotaako perälauta.
Asenteiden on muututtava
Jos naisia tahdotaan johtopaikoille lisää, asenteiden on muututtava. Linnainmaa on aiemmin sanonut, että tyttöjä tulisi kannustaa luonnontieteellis–matemaattisiin opintoihin ja tekniselle alalle. Samoin hän muistuttaa, että miehille olisi tilaa opetus- ja terveydenhuoltosektorilla.
– Kouluilla ja päiväkodeilla olisi miettimistä, pidetäänkö siellä itsestään selvänä tietynlaista roolia tytöille ja tietynlaista roolia pojille. Ei lähdettäisi esimerkiksi siitä, että matematiikka on poikien juttu.
Teollisuuteen nojaavan suomalaisen yhteiskunnan perintö näkyy Linnainmaan mukaan siinä, että yritysten johdossa on edelleen muuta maailmaa enemmän diplomi-insinöörejä. Teknilliselle alalle kouluttautuu vähemmän naisia kuin kaupalliselle.
Yksi monista esteistä matkalla huipulle voi olla se, että työnantajilla on puutteellisia valmiuksia tukea naisen uraa.
– Työpaikoilla on sellainen mekanismi, että kun töihin tulee kyvykäs mies, mietitään, mistä hänelle saadaan se seuraava oksa. Naisten lähtöä kilpailijalle ei pelätä niin paljon. Se voi olla yllätys, kun nainen lähteekin huomattuaan, että uralla eteneminen tapahtuu muiden työnantajien kautta.
Omien näkemysten ehdoilla
Keskuskauppakamarissa Linnainmaa on perustanut erityisen Naisjohtaja-ohjelman. Ohjelmaan kuuluu olennaisena osana puolentoista vuoden mittainen mentorointiohjelma sekä kerran vuodessa tehtävät selvitykset naisten määrästä pörssiyhtiöiden liiketoimintajohdossa ja hallituksissa.
Linnainmaalla mentoreita ei uran varrella ole ollut, mutta ehkä se juuri kannusti perustamaan ohjelman nyt. Meneillään on jo toinen mentorointikierros, ja Linnainmaan mukaan palaute on ollut positiivista: ohjelmalla on ollut konkreettista vaikutusta osallistujien uraan, naiset ovat ottaneet haasteita vastaan määrätietoisemmin ja jopa hallituspaikkoja on seurannut.
Kaikki naiset eivät toki tähtääkään huipulle, eikä miehiä pidä aiheettomasti syyllistää naisten kotiin jäämisestä.
– Pitäisi nähdä, että yhdellä on yhdet valinnat, toisella toiset. Ehkä ympäristö edellyttää, että nainen pitää enemmän huolta perheestä. Toivoisin kuitenkin, että jokainen voisi edetä omien näkemystensä mukaisesti.
Rohkeasti erilaisiin tehtäviin
Linnainmaa on työskennellyt Keskuskauppakamarissa asiantuntijatehtävissä ja lobbarina jo 14 vuotta. Hän on edennyt osastopäälliköstä, apulaisjohtajasta ja johtajasta varatoimitusjohtajaksi.
– Olen sanonut, että työni on kuin paikka auringossa, harvalla on mahdollisuutta yhtä mielenkiintoiseen ja vaihtelevaan työhön.
Laaja-alaisesta kokemuksesta erilaisista tehtävistä on hyötyä ja Linnainmaa sanoo, että siihen johtopaikalle tähtäävien naisten pitäisikin tähdätä.
– Naisilla on se ongelma, että osaaminen ei monipuolistu. Pitäisi olla enemmän erilaisissa tehtävissä. Eikä eteneminen ole pelkästään työnantajista kiinni, vaan siitä, ilmaiseeko esimerkiksi kehityskeskustelussa halunsa edetä, ottaako sijaisuuksia ja onko valmius mennä epämukavuusalueelle.
Linnainmaan mukaan naisten on päästävä eroon liiasta itsekritiikistä. Lisäksi liike-elämään tarvittaisiin kaikkien yhteistä sopimusta siitä, että johtajankaan ei tarvitse olla jatkuvasti tavattavissa, kunhan hänet tavoitetaan tarvittaessa.
Rentoutuminen ja irrottautuminen on tärkeää, jotta johtaja jaksaa jatkaa vaativassa työssä. 24/7-yhteiskuntaa Linnainmaa itse pakenee ulkomaille tai mökille Itä-Suomeen.
– Pidän kaikki lomat ja olen usein poissa Helsingistä, niin ei tule houkutusta töihin. Itä-Suomessa järven rannalla voin viettää aikaa vain kanttarellien, marjojen ja kirjallisuuden parissa. Kyllä sitä kummasti pystyy irrottautumaan muista töistä, kun tekee metsätöitä ja raivaa vesakoita, hän naurahtaa.
Esikuva öljynporauslautalta
Innostus kaikkea uutta kohtaan ja kehityksen harjalla pysytteleminen pitää Linnainmaan kiinni työn imussa.
– Sellaiset tilaisuudet innostavat, joissa oppii uutta ja pääsee näkemään hetkiä tulevaisuudesta, kuinka yritykset pystyvät hyödyntämään teollista internetiä, robotiikkaa ja 3D-tulostusta.
Toisinaan lobbarin työ turhauttaakin.
– Edunvalvontatyössä täytyy oppia sietämään sitä, että asiat joita ajaa, eivät mene aina sellaisenaan eteenpäin. Lobbarin työssä täytyy olla tietty optimistinen vire ja uskoa kehitykseen.
Esimerkkinä Linnainmaa nostaa kysymyksen sääntelyn määrästä, joka on noussut viime vuosina julkiseen keskusteluun varmasti myös elinkeinoelämän kovan lobbaustyön tuloksena.
– Lakeja on helppo tehdä lisää ja lisää, mutta niiden peruuttaminen ei ole yhtä helppoa. Pitäisi olla takuu-korjausmekanismi, että jos laki ei toimi, se puretaan.
Linnainmaan työ sääntelyn hillitsemiseksi jatkuu, kuten myös työ naisjohtajuuden tukemiseksi. Entinen Suomen Naisjuristien ja Euroopan naisjuristien puheenjohtaja toimii nykyisin YK:n naisjärjestön, UN Womenin, Suomen komitean puheenjohtajana.
Jotta jokainen nainen näkee, että huipulle pääseminen on mahdollista, tarvitaan esikuvia. Linnainmaa on löytänyt omansa kansainvälisten tehtävien kautta.
– Olin puhumassa Arabinaisten johtamisfoorumissa Dubaissa naisjohtajuuden edistämisestä. Sieltä sain itselleni roolimallin. Öljyinsinööri Sarah Akbar oli miehisessä ympäristössä puskenut tiensä töihin öljynporauslautoille ja oli Persianlahden sodan jälkeen öljykentillä sammuttamassa tulipaloja, mistä hänelle on myönnetty YK:n ympäristöpalkinto. Nyt hän on Kuwait Energyn pääjohtaja.
Siinä on esimerkki, mitä sisulla, tahdolla ja osaamisella voi saada aikaiseksi.
KUKA
LEENA LINNAINMAA
- Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, Turun Yliopisto, 1988. Auskultointi Ikaalisissa, minkä jälkeen varatuomarin arvo 1990.
- Työura: Turun Säästöpankissa notariaattilakimiehenä 1998–1999, Osuuspankkiryhmässä 1990–1998, Pankkiyhdistyksessä lakimiehenä 1998–2000, Keskuskauppakamarille osastopäälliköksi 2000, varatoimitusjohtajaksi 1.2.2011. Istuu myös GS1 Finlandin hallituksessa.
- Luottamustoimet: toimi aiemmin Naisjuristit ry:n ja Euroopan naisjuristien EWLA:n puheenjohtajana, nykyisin UN Women -järjestön Suomen kansallisen komitean puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniajäsen
- Viimeisin projekti: Philip Rothin tuotannon läpilukeminen
- Sielunmaisema: Mökkijärven rannalla Itä-Suomessa