Näin synkkää näkymää en muista, kertoo valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen puhelimitse.
– Tilanne on tällä hetkellä se, että syyttäjälaitoksen resurssit ja määrärahat suhteessa työmääriin ovat nippanappa tasapainossa. Nykyisellään selviämme juuri ja juuri olemassaolevasta työkuormasta.
Nissisen huoli johtuu tulevaisuudessa oikeusministeriöön kohdistuvista miljoonasäästöistä, mikä tulee tarkoittamaan mitä todennäköisimmin henkilöstöön kohdistuvia vähennyksiä. Leikkaukset uhkaavat kaataa veneen.
Lakimiesuutiset teki artikkelia varten soittokierroksen, joka käsitti Valtakunnansyyttäjänviraston lisäksi Valtiontalouden tarkastusviraston ja oikeusministeriön. Viesti oli yhtenäinen: säästötarve ymmärretään, mutta määrää ja kohdetta olisi syytä harkita vakavasti. Oikeustoimen resurssit ovat nykyiselläänkin tiukilla.
Vanhaan ei varaa palata
Valtakunnansyyttäjän mukaan oikeustoimesta säästäminen on haastavaa monestakin syystä.
– Työmme on hyvin henkilösidonnaista ja työmenetelmät lakisääteisiä. Kevyempää menettelyä ei voida tuosta vain keksiä. Emme voi sanoa asiantuntijalle, että ajattele nopeammin – tai nostaa syytteitä hutkimalla. Rikosasioissa on kysymys aika isoista asioista. Pahin painajaiseni on se, että syyttäjänvirastoissa asiat ruuhkautuisivat hallitsemattomasti, väki uupuisi töissä, mikä lisäisi sairauslomia, rikosjutut eivät etenisi tuomioistuimiin ja ihmisten asiat seisoisivat. Tuomarit odottelisivat, että tulisi juttuja ja pääsisi töihin.
Pitkät käsittelyajat ovat olleet oikeustoimen riesana aikaisemminkin. Suomi on saanut langettavia tuomioita asiasta useamman kerran Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Tilanne on kuitenkin ollut Nissisen mukaan parantumaan päin.
– Viime aikoina langettavia tuomioita ei ole tullut. Nyt palattaisiin vanhaan ja vaarana olisi se, että Suomen maine oikeusvaltiona kärsisi. Ihmisten oikeusturva ei palaudu, vaikka maine palautuisikin. Englanniksi sanotaan, että ‘justice delayed is justice denied’.
Mistä on kyse? Mistä voidaan leikata, ja mistä taas ei?
Taustalla talouskriisi
Talouskasvun hidastuminen ennusti leikkauksia oikeustoimeen jo vuosia sitten.
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola kertoo, että säästöihin on varauduttu pitkään.
– Jo vuoden 2011 hallitusohjelmassa meidän hallinnonalallemme osoitettiin säästöjä. Vuonna 2012 kehyspäätöksessä säästöt olivat jo merkittäviä, ja se sai meidät laatimaan Oikeudenhoidon uudistamisohjelman.
Astola toimi puheenjohtajana neuvottelukunnassa, joka valmisteli helmikuussa 2013 julkaistun Oikeudenhoidon uudistamisohjelman, jossa tehtiin joukko ehdotuksia oikeushallinnon tehostamiseksi.
– Kun lähdimme tekemään Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, oli tiedossa 25 miljoonan euron rahoitusvaje. Ohjelma osoitti sen, että aika paljon säästöjä kyettäisiin tekemään yksimielisesti. Nämä tuolloin löydetyt keinot eivät kuitenkaan riitä kattamaan uusista säästövaatimuksista syntyvää aukkoa, Astola kertoo.
– Uudistamisohjelmaa alettiin tehdä vuoden 2012 kesäkuussa. 57 ehdotuksesta 30 on jo käynnistetty: osa on eduskunnassa, osa hyväksytty, ja useampia selvityshankkeita on menossa. Tilanne olisi merkittävästi huonompi ilman ohjelmaa.
Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut, kun säästöpaine on lisääntynyt. Lisäsäästöjen tekeminen tulee olemaan hankalaa, koska vastikään julkaistun ohjelman ehdotuksilla saadaan säästöjä vasta lähivuosina.
Myös Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti ja valtakunnansyyttäjä Nissinen ovat molemmat sitä mieltä, että uudistamisohjelma olisi pystynyt takaamaan kansalaisten oikeusturvan säästöistä huolimatta. Ohjelma pitäisikin saada reippaalla tahdilla toteutettua.
Astolan mukaan tilanne on vielä siedettävä, mutta ei välttämättä kauaa.
– Tällä hetkellä meillä on enemmän tuomareita kuin on koskaan ollut, ja säästöt eivät ole vielä vaikeuttaneet toimintaa. Mutta jos emme uudista ja kevennä järjestelmiä, annetut säästöt vaikeuttavat toimintaa.
Kolminkertainen käsittelyaika
Säästöistä ollaan huolissaan myös Lakimiesliitossa. Liitto julkaisi heinäkuun alussa oikeusturvaohjelman, jossa tehtiin niin ikään joukko ehdotuksia oikeudenhoidon tehostamiseksi.
Liiton ohjelmassa tuetaan Oikeudenhoidon uudistamisohjelman tapaan lautamiesjärjestelmästä luopumista ja ehdotetaan säästyneiden varojen uudelleenohjaamista käräjäoikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseksi. Tämä lyhentäisi käsittelyaikoja olennaisesti.
Erityisesti pitkät käsittelyajat ovat olleet liiton huolena: Suomessa rikosasioiden käsittely kestää jopa kolme kertaa niin pitkään kuin Ruotsissa.
Oikeudenkäyntejä voitaisiin Oikeusturvaohjelman mukaan tehostaa muun muassa videoimalla todistajainlausuntoja jo varhaisessa vaiheessa ja välttämällä rutiininomaista kuulemista uudelleen muutoksenhakuasteessa.
Myös riidattomat asiat voitaisiin siirtää tuomioistuimista pois: avioerot voitaisiin hoitaa jatkossa maistraatissa ja eroihin liittyvä lausumamahdollisuus, käytännössä turha menettely, poistaa. Huoltajuuskiistat olisi parasta ohjata käräjäoikeudesta kunnan perhepalveluihin.
Niin Lakimiesliitto kuin oikeusministeriön Oikeudenhoidon uudistamisohjelman neuvottelukunta ovat sitä mieltä, että monia säästöjä siis voidaan tehdä. Liian suuret tai hätiköiden tehdyt leikkaukset saattavat kuitenkin koitua pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi.
Mikä säästöissä sitten maksaa?
Ydintoiminnoista ei voi leikata
Nissisen mukaan liikkeelle on lähdetty väärässä järjestyksessä. Hän muistuttaa, että jotta säästöjä voi syntyä, saatetaan tarvita alkuinvestointeja.
– Isoja uudistuksia tarvitaan, mutta ei voida uudistua niin, että ensin otetaan rahat pois ja sitten uudistutaan.
Pöysti kritisoi säästöjen juustohöylälogiikkaa, jossa hyvin erilaisilta toimialoilta leikataan saman verran varoja. Häntä huolettaa erityisesti säästöjen vaikutus harmaan talouden torjuntaan.
– Katainen ja Urpilainen arvioivat, että tehostettu harmaantalouden tutkiminen voisi tuottaa valtiolle 500 miljoonaa euroa. Nyt osa siitä saattaa jäädä saamatta, jos syntyy pullonkauloja ja erilaiset valtiolle tuomittavat hyödyt jäävät tuomitsematta.
Valtakunnansyyttäjä Nissinen pitää uhkaa vakavana.
– Hirtehisesti voisi kommentoida, että rikosseuraamuspuolella syntyy säästöjä, jos on vähemmän vankipäiväkustannuksia. Se ei ole tietenkään kovin positiivinen säästö. Jos sanktioiden uhka laskee, se myös luo kannusteen rikollisuudelle.
VTV:n Pöystin mukaan pullonkaulojen syntymisen välttämiseksi olisi tärkeää, että poliisin, syyttäjänlaitoksen ja tuomioistuinten resursseja käsiteltäisiin kokonaisuutena budjeteista päätettäessä.
Myös Astola peräänkuuluttaa alakohtaista harkintaa juustohöylämenettelyn sijaan.
– Oikeusministeriön hallinnon ala on valtion ydintoimintaa, jonka avulla ylläpidetään rakenteita, jotka kannattavat yhteiskuntaa. On tärkeää kertoa päätöksentekijöille, että ydintoimintojen leikkaamista ei voida jatkaa. Oikeusturva ja -valtio eivät ole ilmaisia.
Oikeustoimesta saatavat säästöt saattavat Pöystin mukaan joka tapauksessa jäädä marginaalisiksi.
– Oikeuslaitos on hyvin pieni osa julkisista menoista. Mahdollisuudet säästää sitä karsimalla ovat rajalliset.
Poliittisen rohkeuden aika
Aihe ei ole syystä tai toisesta juuri noussut esiin julkisessa keskustelussa. Ainakaan vielä.
Kehysriihiuutisoinnissa oikeusministeriöön kohdistuvia leikkauksia ei juuri mainita. Ymmärretäänkö asiaa poliittisella tasolla?
Pöystin mukaan ei.
– Keskitytään miettimään yleistä säästötarvetta, mutta ei olla riittävästi tarkasteltu sitä, mikä ovat vaikutukset yksittäisillä hallinnonaloilla.
– Nyt puuttuu rohkeutta tehdä priorisointeja ja arvovalintoja. On helppoa jättää leikkaukset valtiovarainministeriön tehtäväksi, mutta silloin päädytään juustohöylään. Siellä ei voida miettiä yksittäisten sektorien priorisointeja. Olisi tarpeellista asettaa erilaisia menoja, esimerkiksi yritystukia, aidosti vastakkain esimerkiksi oikeusministeriön leikkauksien kanssa. Tämä vaatii poliittista rohkeutta.
Jos kaikilta aloilta leikataan, eikö ole kohtuullista, että mukana on myös oikeustoimi?
Pöysti myöntää tämän.
– Vaaditut säästöt ovat muodollisesti täysin kohtuullisia, koska ne ovat samalla tasolla eri hallinnonalojen kanssa. Niitä pitäisi kuitenkin harkita eri perusteilla, koska ne aiheuttavat helposti haittoja, joilla on negatiivisia vaikutuksia myös oman toimialamme ulkopuolella. Vaikutukset ulottuvat talouteen ja työllisyyteen asti, Pöysti selittää.
– Hyvä esimerkki on se, että Suomessa pitkät lupien käsittelyajat jarruttavat ulkomaisia investointeja. Haluaako yritys odottaa, jos vaikka tuulivoimalupa kestää vuosikausia? Tällä on vaikutusta työllisyyteen.
Syksy näyttää, mitä tuleman pitää. Paine on päätöksentekijöiden harteilla.
Pöysti odottaa ratkaisuja pian.
– Elokuussa on jälleen hallituksen budjettiriihi, jossa voitaisiin tehdä uudelleenjärjestelyitä ja rakentaa harmaan talouden kokonaisuuden turvaaminen vakaalle pohjalle. Jos jäädään odottamaan vaaleja ja vaikuttamista vaalien jälkeen valmisteltavien lakien kautta, vaikutukset siirtyvät vuosien päähän. Budjettiriihi on viimeinen mahdollisuus tehdä mitään.
Valtiovarainministeriön juustonhöylämenetelmä tyrmistyttää
Valtiovarainministeriö julkaisi 7.8. budjettiehdotuksensa, joka tyrmistytti niin oikeusministeriössä kuin Lakimiesliitossakin.
Oikeusministeriö oli ehdottanut 2 miljoonan ja 4 miljoonan euron lisäyksiä tuomioistuinten ja rikosseuraamuslaitoksen kehysmäärärahoihin niiden toiminnan turvaamiseksi, mutta saikin vastaukseksi uuden, lähes 9 miljoonan euron lisäsäästövaatimuksen hallinnonalalleen.
Sekä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson että Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander arvostelivat kovin sanoin yllättävää esitystä.
– Tulee mieleen, eikö valtiovarainministeriössä ymmärretä, että oikeuslaitos on minkä tahansa toimivan demokratian ydintoiminto. Tuomioistuinten määrää on karsittu rajusti ja alalla on käynnissä iso liuta erilaisia säästöohjelmia. Ei ole kyse siitä, etteikö oikeushallinto osallistuisi yhteisiin säästötalkoisiin, Tilander hämmästelee.
Tilander tuomitsee valtiovarainministeriön juustohöylämenetelmän.
– Poliittisten päättäjien tulee selkeästi tehdä säästökohteita koskevat arvovalinnat ja kertoa perusteet päätöksilleen eikä piiloutua valtiovarainministeriön juustohöylän selän taakse, hän vaatii.
Teksti: Tuuli Hongisto
Kuvitus: Taru Saxelin
