Harvoin lain uudistaminen vie vuosikymmenen, mutta nyt kuitenkin niin tapahtui. Liikennevakuutuslain uudistus toteutui vasta kolmannella yrittämällä.
Lakiuudistusta valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) ensin vuodesta 2004 alkaen ja uudelleen vuodesta 2011, mutta molemmilla kerroilla työ jäi kesken. Kolmannesta valmistelukierroksesta on vastannut johtaja Hannu Ijäs sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolta. Hän peri liikennevakuutuslain uudistamisen edeltäjiltään tultuaan ministeriön palvelukseen vuonna 2013.
Voimassa oleva liikennevakuutuslaki on vuodelta 1960. Oli siis aika saada uudistettu laki valmiiksi.
– Suomen EU-jäsenyyden jälkeen lakiin on implementoitu viisi liikennevakuutusdirektiiviä. Lain systematiikka ja rakenne ovat hajonneet, siitä on tullut vaikeasti luettava ja tulkittava, Hannu Ijäs selvittää.
Uudistus korjaa lakia sekä laadullisesti että sisällöllisesti: sen rakenne ja käytettävyys paranevat, ja ajatusmaailmaltaan laki tuodaan tähän päivään. Se tunnistaa jopa robottiautot.
Kansalliset erityispiirteet säilyvät
Liikennevakuutus on kaikille liikenteessä käytettäville moottoriajoneuvoille lakisääteinen vahinkovakuutus, ja sitä säätelevän lain tavoitteena on suojata liikenneonnettomuuksissa vahinkoa kärsineitä henkilöitä. Suomen nykyisessä lainsäädännössä on useita kansallisia erityispiirteitä. Esimerkiksi muissa maissa liikennevakuutuslakia sovelletaan vasta silloin, kun sosiaaliturva ei kata vahinkoa kärsineiden hoitoa.
– Meillä Suomessa liikennevakuutus on ensisijainen korvausmuoto, ja se kattaa liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen ja vahinkoa kärsineen kaikki kulut. Näin on jatkossakin.
Oikeastaan liikennevakuutus kattaa paljon enemmän kuin vahinkoa kärsineelle koituneet kulut: julkisen sektorin sairaalat voivat periä aiheutuneet hoitokulut täysimääräisesti vakuutusyhtiöltä. Liikennevakuutus kattaa siis potilaan hoidon kaikki kustannukset.
Kaikista eläkkeensaajista arviolta noin runsaalle prosentille on myönnetty eläke liikennevakuutuslain perusteella.
Uudistetussa laissa säilyy myös niin sanottu kuljettajanpaikkasuoja. Vakuutus koskee siten myös onnettomuuden aiheuttaneen ajoneuvon kuljettajaa muiden onnettomuudessa loukkaantuneiden lisäksi – myös silloin, kun muita osapuolia ei ole. Kuljettajanpaikkasuoja on voimassa Suomen lisäksi vain Ruotsissa ja Norjassa. Monissa muissa maissa sen voi ostaa lisävakuutuksella.
Suomalainen erityispiirre on myös se, että liikennevakuutus on voimassa yleisten teiden ulkopuolellakin. Lakiuudistus ei kajoa näihin hyviksi koettuihin erityispiirteisiin.
Lisää kilpailua bonusjärjestelmän joustoilla
Mikä sitten muuttuu, jos perusasiat pysyvät?
– Sääntely vähenee. Se mahdollistaa vakuutusyhtiöiden kilpailun, ja toivomme sen tuovan hyötyä liikennevakuutuksen ottajille, Hannu Ijäs toteaa.
Ennen Suomen liittymistä EU:n jäseneksi liikennevakuutusmaksut olivat tiukasti normitettuja, ja niiden määrittämisen perusteet vahvistettiin STM:ssä. Sääntelyn määrää on pudotettu asteittain, ja jatkossa sitä pyritään vähentämään bonusjärjestelmään liittyvän asetuksen kumoamisella.
Tässä on kyse ajoneuvon vahinkohistoriasta eli siitä, kuinka vahinkohistoria huomioidaan erilaisissa elämäntilanteissa. Nykyinen bonusjärjestelmä on synnyttänyt kummallisia tilanteita asiakkaan kannalta.
Esimerkiksi: Jos perheessä on kaksi samanlaista autoa ja toinen autoista on ostettu myöhemmin, nykyisessä liikennevakuutuksessa auton vahinkohistoria on huomioitu auto kerrallaan. Näin toisen auton vakuutus on saattanut olla ensimmäistä huomattavasti kalliimpi, vaikka sama kuljettaja samalla vahinkohistoriallaan ajaisi molempia.
Erikoiseen tilanteeseen saattaa joutua myös ammattiautoilija, joka on ajanut firman autoa 40 vuotta. Kun hän hankkii oman auton, hän joutuu aloittamaan samasta bonustasosta kuin 18-vuotias, juuri ajokortin saanut kuljettaja.
Pallo on ensi vuoden alusta liikennevakuutusyhtiöillä, jolloin tällaiset kummallisuudet voidaan siirtää historiaan.
– Sitovaa on jatkossa oikeastaan vain se, että vahinkohistoria on huomioitava maksuissa, joiden pitää nousta vahinkojen määrän lisääntyessä ja päinvastoin, Ijäs summaa.
– Puramme kaikkiaan seitsemän pykälää bonusjärjestelmien kehittämisen tieltä. Pääpainon pitäisi olla enemmän vakuutuksen ottajan vahinkohistorialla kuin ajoneuvon vahinkohistorialla. Nyt vakuutusyhtiöillä on tilaisuus ryhtyä räätälöimään bonusjärjestelmiä nykyistä joustavammin asiakasryhmien erilaisiin tarpeisiin, Ijäs jatkaa.
Liikennevakuutuslakiuudistus on jo ehtinyt nostattaa tunteita. Moottoripyöräilijät ovat ennakoineet vakuutusmaksujensa nousevan tuntuvasti.
Hannu Ijäksen mukaan näin ei tapahdu.
– Tämä käsitys on perustunut alan lehdessä julkaistuun artikkeliin, ja artikkeli on perustunut väärinymmärrykseen. Moottoripyöräilijöillä on muihin tiellä liikkujiin nähden erilainen riskiprofiili, ja tähän liittyvä yleisperiaate on kirjoitettu näkyviin uuteen lakiin. Riskit on tunnistettu jo nykyisessä laissa ja maksuissa.
Ijäksen mukaan lakiuudistus on ”hyvä paketti”.
– Se, mikä on ollut hyvää tähänkin asti, ei muutu. Parhaimmillaan vakuutusyhtiöiden välinen kilpailu hyödyttää asiakasta poistamalla nykyisiä epäkohtia ja jäykkyyksiä. Uskoakseni uusi laki vastaa suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkistä tahtotilaa.
**
Päivityspaketti – ei suuri uudistus
Autoliiton toimitusjohtaja, OTK Pasi Nieminen arvioi, että kyseessä on pikemminkin liikennevakuutuslain päivityspaketti kuin mikään suuri lakiuudistus.
– Olemme Autoliitossa peränneet markkinoiden toimivuutta. Haluaisimme lakiin elementtejä, joilla voitaisiin lisätä kilpailua ja peilata paremmin auton käyttöön liittyviä riskejä vakuutusten hinnoittelussa, hän korostaa.
Niemisen mukaan vakuutusyhtiöt eivät ole lähteneet tähän mennessä kehittämään tuotteitaan toivotulla tavalla.
– Nyt lain uudistamisessa on kyse lähinnä mahdollistavasta lainsäädännöstä, mutta ei vielä pakottavasta lainsäädännöstä, joka varmistaisi kilpailun toteutumisen.
Autoliitossa seurataan tilannetta tarkoin: ryhtyvätkö vakuutusyhtiöt kehittämään bonusjärjestelmiä tosissaan?
– Vakuuttaminen on autokohtaista jatkossakin. Tiedämme, että 99 prosenttia liikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajasta eikä autosta, joten bonusten painotusta pitäisi miettiä kuljettajan näkökulmasta, Pasi Nieminen toteaa.
Liikenneoikeusyhdistys pyrkii edistämään kaikkien tienkäyttäjien kannalta oikeudellisesti oikeita ratkaisuja. Yhdistyksessä arvioidaan, että liikennevakuutuslain uudistamisessa on pitkälti kysymys lakiteknisestä uudistuksesta.
– Siinä otetaan huomioon muun muassa perustuslain vaatimukset, Valtiokonttorin ja Liikennevakuutuskeskuksen työnjako ja muita tällaisia kysymyksiä, luettelee Liikenneoikeusyhdistyksen puheenjohtaja, varatuomari, OTL Risto Tuori.
Tuorin mukaan laissa on otettu huomioon aikaisemman lainsäädännön aukkoja, kuten niin sanotut bulvaanitilanteet ja korvaussaatavien vanhentumisesta säätäminen.
– Myös bonuskertymän huomioon ottamista täsmennetään.
Tuotevastuulaki muuttuu siten, että liikennevakuutusyhtiöllä on regressioikeus tuotevastuulain mukaisissa vahingoissa.
– Tällä on merkitystä ajoneuvojen automaattisten toimintojen ja tulevaisuuden robottiautojen virheiden aiheuttamissa vahingoissa, Tuori selvittää.
Myös eduskunta painoi peukalon jäljen hallituksen lakiesitykseen.
– Moottoriajoneuvokilpailuissa niin sanottu kuljettajanpaikkasuoja säilyy. Tämä siis poikkeaa hallituksen esityksestä.
Hyvä muutos Tuorin mielestä on se, että henkilövahinkojen korvaukset tulee jatkossa maksaa kuukauden kuluessa selvityksen toimittamisesta vakuutusyhtiölle.
Entä jäikö laista puuttumaan jotakin olennaista?
–- Ruotsin esimerkin mukaisesti voitaisiin ajatella, että vahingon kärsineellä henkilöllä olisi oikeus korvaukseen myös siltä osin, kuin hän on tarvinnut korvausasian hoitamiseen lakimiesapua, Risto Tuori tähdentää.
**
Liikennevakuutukset ja vahingot
- Noin 4,5 miljoonaa liikennevakuutusta.
- 11 vakuutusyhtiötä, joiden vakuutusmaksutulot 831 miljoonaa euroa, tästä summasta yritysten ja yhteisöjen osuus 20 prosenttia.
- Liikennevahinkoja noin 100 000 vuodessa, joista henkilövahinkoja 19 000.
- Vakuutusyhtiöiden vastuu jo sattuneiden vahinkojen tulevaisuudessa maksettavista korvauksista 2,78 miljardia euroa.
Lähde: STM, vahvistetut tiedot 2014
**
Teksti: Eeva-Liisa Hynynen
Kuvitus: Pauli Salmi
**
Artikkelia korjattu 9.9.2016. Artikkelissa mainittiin aiemmin virheellisesti, että OTL Risto Tuori olisi Liiikennevakuutusyhdistyksen puheenjohtaja. Todellisuudessa hän on Liikenneoikeusyhdistyksen puheenjohtaja.
