|
Liiton hallitus linjasi tavoitteensa
|
Hallituksen kahdeksan jäsentä taistelevat myönteisen tulopoliittisen ratkaisun ja uusien palkkausjärjestelmien puolesta. |
UUSI LAKIMIESLIITON HALLITUS nimettiin viime vuoden lopulla. Kahdeksanjäsenisestä hallituksesta on sääntöjen mukaan vuosittain erovuorossa puolet. Hallituksen jäsenten toimikausi on täten kaksi vuotta. Valtuuskunnan puheenjohtajalla Heikki Halilalla on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Hallitukseen kuuluvista kihlakunnanvouti Juhani Toukolalla on takanaan kolme hallitusvuotta ja neuvottelevalla virkamiehellä Pekka Timosella ja käräjätuomari Asko Nurmella kaksi vuotta. Hallinto-oikeustuomari Pirjo Marela, ylitarkastaja Eija Kara, varatuomari Markus Myhrberg ja asianajaja Arto Ullakonoja viettävät toista vuottaan hallituspöydässä. Ryhmän uusi jäsen on varatuomari Eeva Lipasti, jonka ensimmäinen hallitusvuosi pyörähti vuoden vaihtuessa käyntiin.
Hallituksen puheenjohtaja on Asko Nurmi ja varapuheenjohtaja Juhani Toukola.
Jokainen hallituksen jäsen toimii valiokunnan puheenjohtajana. Jäsenyhdistykset esittävät liiton hallitukselle ehdokkaita valiokuntiin.
– Valiokunnilla on aika lailla erilaisia tehtäviä, joten myös valiokuntien kokoonpano ja toiminta ovat selvästi erilaisia. Talousvaliokunta avustaa hallitusta selkeimmin. Se valmistelee liiton hallitukselle tuotavat talousasiat ja keskustelee yksityiskohtaisemmin liiton talouteen liittyvistä kysymyksistä kuin mihin hallituksessa on mahdollisuus, talousvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Timonen kertoo.
Liiton seitsemässä valiokunnassa ja hallituksessa tehdään keskeisten tavoitteiden lunastamiseksi hartiavoimin töitä. Palkat ja lakimiesten laskeva työllisyyskäyrä on ainakin saatava nousuun.
– Vuoden keskeinen tavoite on muun muassa opiskelijoiden aloituspaikkojen määrän pitäminen nykyisellään. Ei ole mielekästä kouluttaa ihmisiä kortistoon eikä ammattia vastaamattomiin töihin, Asko Nurmi linjaa.
– Myös syksyllä käytäviin tulopoliittisiin neuvotteluihin on valmistauduttava. Oleellista on etenkin julkisella sektorilla työskentelevien palkkaetujen ajaminen, Heikki Halila lisää.
Hallituksessa uskotaan, että jos edellä mainitut tavoitteet lunastetaan, liiton jäsenmäärän kasvu saadaan jatkumaan.
Liiton jäsenyys osoittaa yhteisöllisyyttä
Akavalaisittain Lakimiesliiton jäsenmäärä on kohtuullisen korkea. Suurin piirtein kaksi kolmesta lakimiehestä kuuluu liittoon. Se on hyvin ammattikunnassa, jossa työttömyyskassa ei ole liittoon kuulumisen suurin kannustin.
– Vaikka jäsenmäärään on oltava kohtuullisen tyytyväinen, sen kasvattaminen on aina hallituksen tavoitelistalla, Pirjo Marela toteaa.
Hallituksessa jäsenmäärän kasvu koetaan myös yhteisöllisyyden kasvuna.
– Me kaikki yhdessä olemme Lakimiesliitto, Halila muistuttaa.
Yhteiskunnassa vallalla olevan yksilöllisyyttä korostavan ajattelutavan pelätään voimistavan ilmapiiriä, jossa yhteisten etujen merkitys pienenee. Varatuomari Eeva Lipastin sanoin, on erittäin huolestuttavaa, jos liitto koetaan paikkana, jossa jäsenmaksulle saa vastineeksi vain kalenterin.
– Nuoret ovat itseriittoisia uskoessaan selviävänsä yksin eteen tulevista haasteista. Nuori vaatii välittömiä ja näkyviä näyttöjä liittoon kuulumisen hyödyistä, myös Eija Kara miettii.
– Pelkkä jäsenetujen kehittäminen ei tulevaisuudessa yksin riitä. Kun koko yhteiskunnassa on vallalla itsekäs minäkeskeinen ajattelutapa, liiton on mentävä mukaan arvokeskusteluun ja korostettava yhteiskuntavastuuta, hän jatkaa.
|
Lakimiesliiton taloudellinen tilanne ja sen taustat
Liittoa ja sen toimintaa koskevassa keskustelussa nousee toistuvasti esiin epärealistisia käsityksiä liiton varallisuusasemasta ja taloudesta. Siksi lyhyt katsaus liiton talouteen on paikallaan.
Lakimiesliiton keskipitkän ajan taloudellisen historian kannalta olennainen ajankohta on kevät 2000, jolloin liitto myi omistamansa Kauppakaari Oyj:n osakkeet ja sai vastikkeena
Talentum Oyj:n osakkeita. Liitto oli 1990-luvulla saanut Kauppakaari Oyj:stä erittäin hyvää tuottoa sekä vuotuisten osinkojen että listautumiseen liittyneiden osakemyyntien kautta.
Pitkälti näiden tuottojen varassa kasvatettiin liiton omistusta Uudenmaankadun taloyhtiössä ja tuotettiin uusia jäsenpalveluja, näkyvimpinä liiton omistamat lomamökit ja -osakkeet sekä liiton jakamat apurahat. Liiton perustoimintojen kannalta olennaista oli se, että liittoon perustettiin kolme uutta esittelijän tehtävää, ja liitto panosti selvästi aiempaa enemmän Akavan ja akavalaisten liittojen toimintaan. Kun Kauppakaari tuotti runsaan ja tasaisen ylimääräisen kassavirran, toimintojen rahoitukseen ei tarvinnut kiinnittää huomiota, ja koko toiminnan kustannustietoisuus oli huono. Toimintatalouden alijäämä ei edes näkynyt tilinpäätöksissä, koska sijoitustoiminta tuotti hyvin ja kirjanpidolliseen tulokseen kirjautui sekä myyntivoittoja että arvonkorotuksia.
Talentum-kauppa muutti koko toimintatalouden lähtökohdat. Kaupantekohetkellä liitto sai Kauppakaari-omistuksestaan tavattoman hyvän hinnan, mutta Talentumin osakkeina. Liiton oli tarkoitus myydä pääosa näistä osakkeista nopealla aikataululla, mutta ennen kuin myynti ehdittiin edes käynnistää, kurssikehitys kääntyi jyrkkään laskuun. Jälkeenpäin on helppo todeta, että olisi vain pitänyt myydä, sillä hintataso on laskun loputtua ollut aivan eri tasolla kuin Kauppakaaren osakkeiden myynnistä päätettäessä. Tällä hetkellä Talentumista irtautumiseen tai omistuksen merkittävään vähentämiseen ei ole näköpiirissä realistista mahdollisuutta ja liiton runsaan kahdeksan prosentin omistuksen tuottama osinko on murto-osa aikaisemmasta osinkotulosta.
Nykyisen tilanteen voi tiivistää sanomalla, että Lakimiesliitto on vakavarainen järjestö, jolla on sekä omat toimitilat että kohtalainen ”puskuri” sijoitusvarallisuudessaan. Tuon puskurin varassa voidaan esimerkiksi pitää yllä uskottavaa työtaisteluvalmiutta, mutta sen pääomaa ei voida syödä käyttötalouden rahoittamiseksi. Kun lisäksi sijoitusvarallisuus tuottaa vain vajaan kolmanneksen siitä, minkä vuotuiset jäsenmaksut, liiton taloudellinen liikkumavara on varsin pieni ja vastaavasti riippuvuus jäsenmaksutuloista varsin suuri.
Liiton toimintatalous on sopeutettu nykyisiin realiteetteihin vuosien 2001–2003 aikana. Jotta noin 1,46 miljoonan euron alijäämästä on päästy tasapainoiseen ja vuotuisella kassavirralla rahoitettavaan talouteen, liitossa on priorisoitu eri toimintoja, rationalisoitu hallintoa ja tehty uudenlaisella kustannustietoisuudella kaikki mahdollinen. Tavoitteena on ollut, että jäsenpalveluista tingitään niin vähän kuin mahdollista. Tässä on mielestäni onnistuttu. Näkyvin leikkaus on ollut Lakimiesuutisten ilmestymistiheyden harventaminen. Samanaikaisesti liiton neuvontapalveluja on pystytty jopa lisäämään, kun tehtävänimikkeitä ja vastuita on uudistettu.
Säästäminen on kaikille organisaatioille vaikeaa ja myös Lakimiesliitossa sopeutuminen kustannustietoisuuteen ja tiukkaan taloudenpitoon on ollut henkilöstölle raskasta. Samalla on kuitenkin opittu, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla toiminnan ja jäsenpalvelujen siitä kärsimättä. Ehkä näkyvin esimerkki tästä on ollut perinteinen Lakimiespäivä-tapahtuma, jonka viime vuonna uudistetusta toteutustavasta saatu palaute oli erittäin positiivista. Vielä näkyvämpi esimerkki toivottavasti saadaan Lakimiesuutisista, jota kehitetään selvemmin järjestölehdeksi koko liiton toiminnan läpinäkyvyyden ja erityisesti tiedotustoiminnan parantamiseksi.
Pekka Timonen
talousvaliokunnan puheenjohtaja
|
Yhteisten etujen määrittäminen vaikeaa
Uusimpien kyselyiden mukaan lakimiesten luottamus liittoon ja sitä myötä hallitukseen on hyvissä kantimissa.
Lakimiesliiton hallituksen toiminnassa vaikeudeksi on perinteisesti koettu jäsenistön keskinäinen erilaisuus. Keskenään ristiriitaisetkin toiveet koetaan hallituksessa ongelmaksi: kun yhdelle kumartaa, toiselle pyllistää ja suorassa seisominen tarkoittaisi tässä tapauksessa ei-kenenkään etujen ajamista.
Jäsenkuntaa mukaillen myös valtuuskunnan valitseman hallituksen jäsenten työtaustat ja henkilökohtaiset viiteryhmät ovat keskenään erilaiset.
– On lakimiesten etujen mukaista, että joukkomme koostuu erilaisissa tehtävissä toimivista ihmisistä, Marela vahvistaa.
Esimerkkiksi nuorten edustajana Markus Myhrberg kertoo ajavansa erityisen mielellään juuri opiskelijoiden asioita.
– Hallituksen jäsenenä haluan etenkin keskittyä nuorten sekä opiskelijoiden että vastavalmistuneiden etujen ajamiseen. Heidän alipalkkauksensa on lopetettava. Myös auskultoinnin järjestämisessä on paljon parantamisen varaa, hän ilmoittaa.
– Auskultoinnin luonnetta on muutettava koulutukselliseen suuntaan ja opetuksesta on tehtävä tehokkaampaa. On oleellista, ettei auskultointiin suhtauduta niin, että opiskelijat laitetaan tekemään tehtävät, joita muut eivät halua tehdä, Asko Nurmi myötäilee.
Uudet tuulet puhaltavat Euroopasta
Istuvan hallituksen työpöydällä olevat asiat eivät ole täysin uusia. Joidenkin asioiden kanssa hallituksessa painiskeltiin jo viime vuonna.
– Pitkällä aikavälillä hallituksen toiminta on kuitenkin muuttunut melkoisesti. Tänä vuonna kuusikymmentä vuotta täyttävä liitto on muuttunut kansanomaisemmaksi kuin mitä se oli.
Toisaalta myös viime vuosien kansainvälistymiskehitys on vaikuttanut hallituksessa käsiteltäviin asioihin.
|
Hallituksen kahdeksan jäsentä
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa käräjätuomari Asko Nurmi, 47.
Kihlakunnanvouti Juhani Toukola, 47, jatkaa liiton hallituksen varapuheenjohtajana ja julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtajana. Valiokunta vastaa valtion, kunnan, kirkon sekä yksityisten valtionapulaitosten sopimusalojen neuvottelutoiminnasta sekä sopimusalojensa pitemmän aikavälin suunnittelusta.
Varatuomari Eeva Lipasti, 43, aloitti uutena jäsenenä Lakimiesliiton hallituksessa. Hänet valittiin yksityissektorin valiokunnan puheenjohtajaksi. Yksityissektorin valiokunta valvoo yksityisellä sektorilla työskentelevien liiton jäsenten ammatillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.
Ylitarkastaja Eija Kara, 52, vetää järjestövaliokuntaa. Järjestövaliokunta vastaa muun muassa liiton jäsenpalveluista, tapahtumista, jäsenkoulutuksesta ja paikallistoiminnasta.
Asianajaja Arto Ullakonoja, 61, toimii koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana, joka vastaa koulutuspolitiikasta ja oikeustieteelliseen koulutukseen liittyvistä kysymyksistä.
Hallinto-oikeustuomari Pirjo Marela, 46, valittiin edelleen oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajaksi. Oikeuspoliittinen valiokunta vastaa oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaa koskevien asioiden valmistelusta ja suunnittelusta. Valiokunta valmistelee lähes kaikki liiton lausunnot.
Varatuomari Markus Myhrberg, 33, toimii puheenjohtajana opiskelijavaliokunnassa. Valiokunta vastaa opiskelijatoimintaan liittyvistä asioista. Valiokunta on myös oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestöjen yhteistyöelin.
Oikeustieteen tohtori Pekka Timonen, 43, jatkaa talousvaliokunnan puheenjohtajana. Talouvaliokunta vastaa liiton taloutta koskevien asioiden valmistelusta ja suunnittelusta.
Henkilökohtaiset varajäsenet ovat:
- OTT Janne Aer (Nurmi)
- Julkinen oikeusavustaja Arsi Rantanen (Marela)
- Varatuomari Inga Korpinen (Timonen)
- Korvausasiantuntija Marja-Leena Räsänen (Lipasti)
- Poliisipäällikkö Esa K. Ojala (Toukola)
- Varatuomari Eeva Roos-Kumpulainen (Kara)
- Lakimies Sakari Halonen (Myhrberg)
- Asianajaja Pirjo Isoluoma (Ullakonoja)
|
– Erityisesti EU-lainsäädännön tuntemisen merkitys on kasvanut, koska kansainvälisillä normeilla on entistä suurempi merkitys esimerkiksi työsuhteen ehtoja ja työoloja koskevissa kysymyksissä, kihlakunnanvouti Juhani Toukola kertoo.
Suomalaisilla palkansaajajärjestöillä on yhteinen edustus Brysselissä. Yhteyksien pitäminen sinne ja niiden tehostaminen entisestään on tärkeää
Kansainvälistyminen on hallitukselle myös uudenlainen haaste. Tietoutta kansainvälisistä asioista on pidettävä yllä kansallisten lisäksi. Hallituksen jäsenille se tietää lisää työtunteja.
Keskimäärin hallituspaikka työllistää muutaman työpäivän verran kuukaudessa.
Näköalapaikalta aukeaa mahdollisuus avata keskustelu
Haasteista huolimatta – tai juuri niiden vuoksi – yhteisen hyvän eteen tehdään hallituksessa työtä hyvällä mielellä. Hallituksen jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että halu vaikuttaa vetää liiton toimintaan mukaan. Oman ammattikunnan toiminnan seuraaminen ja sen etuihin vaikuttaminen on mahdollisuus, josta ei voi kieltäytyä.
Liiton jäsenyys antaa mahdollisuuden nostaa puheenaiheita myös yhteiskunnassa laajemminkin käytävään keskusteluun. Arto Ullakonoja on tästä mahdollisuudesta mielissään. Hän haluaisi avata keskustelun henkisestä työsuojelusta, ja siitä miten ja kenen toimesta ongelmat työpaikoilla pitäisi ratkaista.
– Olen tuuminut, voisiko henkisen työsuojelun nostaa samalla tasolle fyysisen työsuojelun kanssa, hän miettii.
Ullakonojan esittämä kysymys etenee myös EU:ssa, jossa työmarkkinaosapuolet ovat aloittaneet neuvottelut työstressin ehkäisemisestä. Liiallisen työstressin torjumiseen tähtäävissä neuvotteluissa pohditaan muun muassa, kuka kantaa työntekijän henkisestä hyvinvoinnista vastuun ja kuinka kuormittavan stressin määrää tulisi työpaikoilla minimoida.
Hallituksen kiireiset jäsenet lupaavat pitää hyvää huolta itsestään läpi hallituskauden, vaikka sitä ei lain kirjain valvoisikaan. Joukon yhteinen stressin minimoimislääke on lukeminen ja ulkoilu.
– Paras lääke stressin vähentämiseen on kuitenkin vapaa-ajan ja työn oikea suhde, Pekka Timonen muistuttaa.
Teksti Hanna Saarinen I Kuvat Sanna Liimatainen
|
Liiton jäsenenä vaikutat
Palkkojen yleiskorotukset koskevat kaikkia – ammattiliittojen ansiosta. Liittoon kuuluminen on paljon muutakin kuin varautumista mahdolliseen työttömyyteen. Järjestäytyminen luo vakautta työelämään.
– Ansiosidonnainen työttömyysturva antaa turvallisuutta, mutta palkkaukseen ja työsuhteeseen liittyvät asiat ovat myös keskeisiä, huomauttaa neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty Akavasta.
Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet aikaan muun muassa äitiysloman, parannuksia äitiyspäivärahaan, sairauspäivärahaan ja työttömyysturvaan sekä työaikoihin liittyviä joustoja kuten vuorotteluvapaan. Moni ei tule ajatelleeksi, että niinkin tavallisesta asiasta kuin vuosilomasta on aikoinaan väännetty kättä tulopoliittisissa neuvotteluissa.
– Ei se ollut niin itsestään selvää, että vuosiloma on juuri neljä viikkoa, Lemmetty muistuttaa.
Työnantajat eivät yleensä ehdota etuja omasta aloitteestaan, vaan niistä on neuvoteltava. Yksi saavutus on määräaikaisten työsuhteiden rajoittamisesta tehdyt esitykset, joista sovittiin tuponeuvotteluissa vuonna 2003.
– Sekä lainsäädännössä että työ- ja virkaehtosopimuksissa on rajoituksia, milloin määräaikaisuutta voidaan käyttää. Jos määräaikaisuutta käytetään väärin, järjestäytynyt työntekijä voi vaikuttaa asiaan oman liittonsa kautta. Siten järjestäytymisestä on siis apua.
On kuitenkin muistettava, että kiistatapauksissa ammattiliitto auttaa vain omia jäseniään. Etenkin nuoria Lemmetty patistaa järjestäytymään heti opintojen päätyttyä eikä vasta sitten, kun ongelmia alkaa ilmetä.
– Ammattijärjestöt eivät auta järjestäytymätöntä työntekijää. Vanhemmalle ikäpolvelle työelämä on jo opettanut, että kannattaa olla jäsen.
Apua luottamusmieheltä
Ammattiliittoa edustaa työpaikalla luottamusmies tai muu edustaja. Marssijärjestys on, että ensin työntekijä keskustelee erimielisyyksistä esimiehensä kanssa. Jos ongelma ei ratkea, hänen kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen.
– Varsinkin nyt, kun työilmapiiri on aika raadollinen lomautusten ja irtisanomisten vuoksi, luottamusmiehen merkitys tulee esille. Yksittäinen työntekijä on heikoilla, ellei hänellä ole puolustajaa työpaikalla.
Jos työnantajan kanssa ei päästä sopuun puhumalla, liitto voi mennä jäsenensä puolesta jopa työtuomioistuimeen.
– Akavalaiset ovat tarvinneet liiton apua esimerkiksi lomautus- ja irtisanomiskysymyksissä. Myös työajoista on käyty neuvotteluja, Lemmetty kertoo.
Luottamusmies hoitaa myös arkipäiväisempiä asioita kuin irtisanomisia. Esimerkiksi palkkakysymykset ovat hänen heiniään.
– Yksittäisen työntekijän on aika vaikea mennä keskustelemaan palkkauksestaan. Luottamusmies on sitä varten. Liitot kouluttavat luottamusmiehiä palkkaneuvotteluissa, Lemmetty muistuttaa.
Ei vain potkujen varalta
Entä mitä hyötyä on kuulua liittoon, jos työpaikalla kaikki on sujunut kuin rasvattu eikä potkuja ole tullut? Voiko jäsenmaksua maksaa vuosikymmeniä turhaan? Markku Lemmetty on ehdottaman varma, ettei voi.
– On tietysti hienoa, jos jäsen ei ole tarvinnut liiton kautta esimerkiksi työttömyysturvaa. Mutta silloin hän on ollut osa ammattijärjestön ja myös keskusjärjestöjen edunvalvontaa. Hänen asioitaan on hoidettu laajemmissa yhteyksissä. Usein yksittäinen jäsen ei edes huomaa, että ammattijärjestöt vaikuttavat työlainsäädäntöön, työsuojelulainsäädäntöön, työterveyshuoltoon, eläkeuudistuksiin ja sosiaalisiin etuihin.
Esimerkkinä Lemmetty mainitsee henkisen työsuojelun, josta säädettiin työturvallisuuslaissa vuonna 2003. Laki kieltää muun muassa työpaikkakiusaamisen, ja se on syntynyt työmarkkinajärjestöjen yhteisestä vaatimuksesta.
Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen myös monia muita palveluja kuten vakuutuksia ja pankkisopimuksia. Joistain paikoista, esimerkiksi huoltoasemilta, liiton jäsenet voivat saada alennuksia. Lisäksi liitot järjestävät paljon koulutusta. Monille järjestäytyminen on tärkeää sen vuoksi, että voi tavata samaan ammattikuntaan kuuluvia ja saman koulutuksen saaneita ihmisiä muun muassa liittojen järjestämissä tilaisuuksissa.
Ei sovi myöskään unohtaa kustannustoimintaa. Liitoilta ilmestyy niin ammattikirjallisuutta kuin jäsenlehtiä. Ne ovat ammattilehtinä tosi hyviä, ja niitä luetaan paljon. Niissä käsitellään sekä omaan ammattiin liittyviä että yleisiä asioita. Ammattiliittoon kuuluminen vahvistaa myös ammatillista identiteettiä.
|
Ilman ammattiliittoja ei olisi myöskään näitä:
- Neljän viikon vuosiloma, 1971
- Lomaltapaluuraha, 1972
- Seitsemän kuukauden äitiysloma, 1974
- Talviloma, 1977
- Sairaus- ja äitiyspäivärahauudistus, 1981
- Ansiosidonnainen työttömyysturva, 1984
- Pekkasvapaat, 1984
- Nais- ja matalapalkkaratkaisut, 1989–2003
- Loppiainen, 1992
- Vuorotteluvapaa, 1996
- Työterveyshuoltolain uudistus, 2000
- Isäkuukausi, 2001
- Joustavat työaikakäytännöt, 2001
- Helatorstai, 2002
- Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen, 2003
|
”Ammattijärjestöt eivät auta järjestäytymätöntä työntekijää. Vanhemmalle ikäpolvelle työelämä on jo opettanut, että kannattaa olla jäsen.”
|
|
