Suomi halutaan nähdä tasa-arvon mallimaana. Kuitenkin tutkimusten mukaan olemme yksi Euroopan rasistisimmista maista.
Samaan aikaan Juristiliiton kyselyiden mukaan naisen euro alan töissä on edelleen 85–90 senttiä työnantajasta riippuen.
Ja vaikka esimerkiksi seksuaalisen häirinnän vastaista työtä on liitossa tehty pitkäjänteisesti, jopa 13 prosenttia naisista ja 20 prosenttia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista liiton jäsenistä on kokenut kolmen viime vuoden aikana seksuaalista häirintää.
Jopa 13 prosenttia naisista ja 20 prosenttia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista liiton jäsenistä on kokenut kolmen viime vuoden aikana seksuaalista häirintää.
Työtä yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden eteen on siis yhä tehtävänä, summaa Juristiliiton työmarkkinajuristi Maria Färkkilä. Hänen vastuualueelleen kuuluu liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoiminta. Tätä työtä ohjataan ja seurataan liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla, jonka päivitetty versio otettiin käyttöön vuodenvaihteessa 2024. Färkkilä vastasi suunnitelman päivityksestä.
– Työhön ryhdyttiin, koska osa edellisen version tavoitteista oli saavutettu, ja osittain tarpeet olivat muuttuneetkin. Olimme tilanteessa, jossa voitiin kohottaa rimaa, Färkkilä kertoo.
Sukupuolten tasa-arvo ei yksinään riitä
Tasa-arvotyötä on Juristiliitossa tehty pitkäjänteisesti. Ensimmäinen kirjallinen tasa-arvosuunnitelma laadittiin 22 vuotta sitten. Edellisen kerran suunnitelma päivitettiin vuonna 2018, jolloin myös sen nimeen tuotiin tasa-arvon rinnalle yhdenvertaisuus.
– Alkujaan kyse on ollut sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Tämä on edelleen tärkeää, mutta yksinään se ei enää riitä. Lisäksi täytyy varmistaa työelämän yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus kaikille, Färkkilä sanoo.
Näin suunnitelma puuttuu myös rasismiin ja syrjintään, jotka voivat kohdistua esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, vammaisiin henkilöihin, etniseltä taustaltaan tai kansalaisuudeltaan moninaisiin ihmisiin tai henkilöihin, jotka edustavat eri uskontoja tai vakaumuksia.
Tarve suunnitelman päivittämiselle syksyllä 2023 tuli Färkkilän mukaan siitä positiivisesta tilanteesta, että edellisen suunnitelman tavoitteita oli saavutettu. Siinä esimerkiksi ajettiin vahvasti perhevapaauudistusta, joka tuli voimaan elokuussa 2022.
Esimerkiksi vuoden 2018 suunnitelmaan laaditut, seksuaalisen häirinnän ehkäisyä tukevat tavoitteet tuntuivat nykyperspektiivistä tarkasteltuina liian laimeilta.
Osittain tarpeet olivat myös muuttuneet, kun yhdenvertaisuustyö on yhteiskunnallisestikin edennyt.
– Esimerkiksi vuoden 2018 suunnitelmaan laaditut, seksuaalisen häirinnän ehkäisyä tukevat tavoitteet tuntuivat nykyperspektiivistä tarkasteltuina liian laimeilta. Sen vuoksi uudistettuun suunnitelmaan lisättiin turvallisen tilan periaatteet.
Uudistus tehtiin liiton toimikuntien jäsenistä kootun, kuusihenkisen työryhmän kesken. Työryhmä valmisteli ehdotuksen, joka esiteltiin hallitukselle ja vahvistettiin loppuvuodesta 2023.
Työtä seurataan järjestelmällisesti
Uudessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa olennaista on sekin, että siinä tavoitteiden tukemiseksi on laadittu konkreettisia toimenpiteitä. Näiden toteutumista seurataan kuukausitasolla päivitettävällä asiakirjalla. Siihen kirjataan toimenpiteet, joita tavoitteiden eteen on tehty, Färkkilä kertoo.
– Keskeinen tavoite kaikessa yhdenvertaisuustyössä on se, että pidämme näitä teemoja aktiivisesti näkyvillä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Jokaiselle tavoitteelle on kirjattu selkeät toimenpiteet, joiden avulla periaatteita toteutetaan.
Työn edistymisestä kertovat osaltaan myös liiton jäsenille tehtävät säännölliset tutkimukset. Siksi Färkkilän mukaan olisikin tärkeää, että jäsenet osallistuvat palkkaerotutkimukseen ja häirintäkyselyyn. Näiden avulla voidaan kohdennetummin löytää haasteita, joihin liiton tulisi vaikuttaa, hän sanoo.
Lisäksi Färkkilä toivoo jäseniltä palautetta ja avointa keskustelua tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä. Vaikka liitossakin seurataan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua palautteen keräämiseksi, sitä kertyy hänen mukaansa kaikkineen vain vähän.
– Suosittelen kaikkia tutustumaan suunnitelmaan ja ehdottamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla tasa-arvoista ja yhdenvertaista työelämää voidaan edistää, Färkkilä kehottaa.
Tutustu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteisiin ja- periaatteisiin kokonaisuudessaan Juristiliiton verkkosivuilla.
