Taantuma ja finanssikriisi näkyvät myös talousrikollisuudessa. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on kasvanut, ja erityisesti konkurssirikoksia on aikaisempaa enemmän. Myös verorikosten vakavuusaste on kasvanut, sillä jo noin kolme neljäsosaa verojutuista täyttää törkeän verorikoksen kriteerit.
– Tämä tarkoittaa sitä, että kun vaikeiden tapausten määrä kasvaa, tutkinta-ajat pitenevät ja avointen juttujen määrä kasvaa. Tällä hetkellä tutkinnassa on noin 400 juttua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, poliisitarkastaja Matti Rinne sisäasiainministeriön poliisiosastolta kertoo joulukuussa 2009.
Myös rikosylikomisario Kari Lintilä talousrikosten esikäsittely-yksiköstä sanoo taantuman tuoneen lisämausteita talous-rikollisuuteen. Konkurssi- ja verorikosten lisäksi hän nostaa esiin myös taloudellisen informaation vääristelyn.
– Kun tiukassa taloustilanteessa ei enää päästä laillisin keinoin tulostavoitteisiin, voi kiusaus esimerkiksi tuloksen manipulointiin kasvaa, Lintilä pohtii.
Reaaliaika tavoitteena
Talousrikosten käsittely eri vaiheineen kestää Suomessa nykyisin liian pitkään, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin on langettanut Suomelle useita tuomitsevia päätöksiä tämän vuoksi. Ongelmana on riittävien resurssien puute.
– Tarvitsisimme lisää käsiä, jotta pääsisimme pinnalle, Matti Rinne lausuu.
Hänen mukaansa lisäresursseja tarvitaan käsittelyketjun jokaiseen vaiheeseen: verottajalle, poiisille, syyttäjälle ja tuomioistuimiin.
Kari Lintilän mukaan jo yksinkertaisen tapauksen käsittely kaikissa asteissa vie pitkään – vaikka käsittely hoidettaisiin
hyvin. Perusverorikosjutussa päästään helposti kolmeen vuoteen, ennen kuin tuomioistuin on antanut lopullisen päätöksensä ja vaikean asian käsittelyssä tämä aika moninkertaistuu. Kuitenkin tavoitteena olisi niin sanottu reaaliaikainen tutkinta, jolloin rikollisten toimintaa päästäisiin selvittämään silloin, kun se on vielä meneillään.
– Tässä kohtaamme heti sen ongelman, että reaaliaikaisia juttujakaan ei voi olla käsittelyssä kuin yksi kerrallaan, Kari Lintilä toteaa ja viittaa jälleen resurssien puutteeseen.
Käännetty alv tulossa
Valtioneuvosto on päättänyt ottaa ensi vuonna talousrikollisuuden ja harmaan talouden painopistealueekseen hyväksymällä viidennen talousrikollisuuden toimintaohjelman vuosille 2010–2011. Ohjelma sisältää noin 20 talousrikollisuuden torjuntahanketta, joista kiireellisimpiä ovat selvitys käännetyn arvolisäverovelvollisuuden toteuttamisesta rakennusalalla ja hankkeet, joilla pyritään parantamaan viranomaisten valvontamahdollisuuksia ja yritystoiminnan läpinäkyvyyttä.
Sekä Matti Rinne että Kari Lintilä pitävät käänteisen arvolisäveron mahdollista toteutumista erittäin positiivisena askeleena.
– Valtio saa lisää verotuloja ja uskon, että käänteinen arvonlisäverotus parantaa jopa turvallisuusindeksiä ja katuturvallisuutta. Tätä kautta rikollismaailmaan on vapautunut miljoonia, ja nyt kun vahva tulonlähde poistetaan, se näkyy kautta koko rikoskirjon, Kari Lintilä mainitsee.
Matti Rinteen toiveissa olisi myös, että poliisin tutkintapakko muutettaisiin tutkintaoikeudeksi.
– Tällöin voisimme priorisoida juttujen tutkintaa, kun kaikkein pienimpiä juttuja ei olisi ihan pakko tutkia, hän toteaa.
Lisäksi Rinne uskoo, että oikeusministeri Tuija Braxin esittämä ajatus rikosten tunnustamismenettelystä voisi toimia Suomessa ja erityisesti talousrikoksissa. Tässä mallissa rikoksesta syytetty voisi saada alemman tuomion, mikäli tunnustaa rikoksen. Tämä voisi myös lyhentää ylipitkiä käsittelyaikoja.
Myös Kari Lintilä korostaa priorisoimisen merkitystä.
– Jutut pitäisi jakaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti suhteessa resursseihin. Näin ei ole tällä hetkellä. Sisäisestikin voisimme miettiä, onko kaikkialla yhtä kiire. Talousrikostutkintaa tehdään ylivoimaisesti eniten pääkaupunkiseudulla, ja puolet valtakunnan jutuista on Helsingin, Espoon ja Vantaan talousrikosyksiköillä. Nyt tulisikin miettiä, pitäisikö satsata vähän enemmän sinne, missä on enemmän töitäkin.
Julkiset tahot tarkemmiksi
Sekä Matti Rinne että Kari Lintilä painottavat kaikkien viranomaisten yhteistyötä talousrikostutkinnassa.
– Meillä on arkinen yhteys syyttäjän, verohallinnon, tullin ja ulosoton kanssa. Viranomaisyhteistyö toimii hyvin, keskustelukanavat ovat auki ja jos jossain kohdin huomataan ongelmia, lainsäädäntöä pyritään kehittämään, Rinne toteaa.
Hän kuitenkin korostaa, että talousrikollisuus muuntuu ajan myötä, ja siksi myös viranomaisten tiedonkulun säännöksiä tulisi lieventää, jotta jatkossa tutkinta olisi entistä tehokkaampaa. Lisäksi Matti Rinteen mukaan talousrikostorjunta vaatisi kunnilta ja julkisilta tahoilta yhä tarkempaa kontrollia.
– Kuntien ja julkisten toimijoiden tulisi tarkastaa yhä huolellisemmin taustat niiltä yrityksiltä, joilta ne hankkivat palveluita. Tällä puolella yleensä halvin on paras vaihtoehto eikä mietitä ollenkaan, mistä hinta muodostuu, Rinne painottaa ja viittaa siihen, että halvimman hinnan takana saattaa pahimmassa tapauksessa olla jopa talousrikollisuutta.
Tarvitaan ankaria rangaistuksia
Myös arvopaperimarkkinoilla pörssirikosten ja väärinkäytösten määrä on viime aikoina ollut kasvussa.
– Yksi selitys tälle voi olla finanssikriisi ja taantuma, joiden seurauksena pörssiväärinkäytöksiä tyypillisesti paljastuu enemmän. Taloudelliset laskusuhdanteet luovat pörssiyhtiöiden johdolle paineita tulosennusteiden saavuttamisessa ja samalla alttiutta tiedottamisrikkeille, pörssirikoksista väitellyt Janne Häyrynen kertoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ruotsissa väärinkäytöstutkimuksia on tehty enemmän kuin koskaan aiemmin ja sama koskee myös annettujen sanktioiden määrää.
– Suomessa tutkittujen väärinkäytösten määrä ei sen sijaan näyttäisi kasvaneen. Poliisille tehtyjen tutkintapyyntöjen määrä on laskenut aiemmista vuosista. Fiva on myös antanut hallinnollisia sanktioita muihin valvontaviranomaisiin verrattuna vähän, Häyrynen toteaa.
Hänen mukaansa kriisien ja skandaalien seurauksena sääntelyä tyypillisesti kiristetään, mutta tämä ei yksin riitä talous-rikollisuuden torjumiseksi.
– Keskeisintä on se, että käytännön valvontaa konkreettisesti tehostetaan ja havaittuihin väärinkäytöksiin puututaan riittävästi ja läpinäkyvästi. Olennaista pörssirikosten vähentämisessä ja ennalta-ehkäisemisessä on juuri kiinnijäämisriskin nostaminen. Tähän voidaan vaikuttaa vain vahvoilla valvontaresursseilla ja väärinkäytösvalvonnan riittävällä priorisoinnilla.
Häyrynen korostaa myös riittävän ankaran rangaistustason merkitystä.
– Rikostuomiot ovatkin aivan viime vuosina myös Suomessa koventuneet. Hallinnolliset seuraamukset sen sijaan ovat vielä olleet lieviä.
Janne Häyrysen mukaan Fivan resurssit väärinkäytösvalvonnassa näyttäisivät kansainvälisesti verrattuna olevan vähäiset.
– Resurssien riittävyys on erittäin tärkeää koko viranomaisketjussa – syyttäjät mukaan lukien.
