Lue uusi must know -palsta

Lakimiesliiton Koulutuksen ja Lakimiesliiton Kustannuksen uusi Must Know -palsta vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Mistä nyt puhutaan? Mitä jokaisen juristin tulisi tietää? Päivitä tietosi ajantasalle.

Edunvalvonnan ajankohtaispäivä pidettiin helmikuussa ja siellä käytiin vilkasta keskustelua muun muassa edunvalvontavaltuutuksesta. Päivän asiantuntijat vastaavat kysymyksiimme.

Kysymys: Voidaanko jäämistösuunnitteluun varautua edun-valvontavaltuutuksella?

Edunvalvontavaltuutuksen osalta tiettyjä HolTL 34 §:n mukaisia oikeustoimia koskevaa holhousviranomaisen lupamenettelyä ei presumoida. Tällaisia oikeustoimia ovat muun muassa perinnönjaosta ja osituksesta sopiminen sekä perinnöstä luopuminen. Mikäli näitä oikeustoimia ei ole edunvalvontavaltakirjassa erikseen määrätty luvanvaraiseksi, valtuutettu on kelpoinen tekemään ne itsenäisesti. Kun vallitseva holhousviranomaisen lupakäytäntö mainituista toimista on varsin tiukkaa (ks. KHO 2003:7 ja 2006:1), edunvalvontavaltuutus mahdollistaa päämiehen puolesta perinnöstä luopumisen sekä osituksesta ja perinnönjaon sopimisen joustavasti ja verotehokkaasti.

Edunvalvontavaltuutettu voi myös antaa merkittäviäkin lahjoja päämiehen puolesta, mikä HolTL:n järjestelmässä ei ole mahdollista. Tästä on kuitenkin otettava erillinen määräys edunvalvontavaltakirjaan. Riittävää on, että perusteet lahjojen antamiselle määrätään. Tiettyjä summia tai henkilöitä ei tarvitse mainita. Tämä mahdollistaa muun muassa ennakkoperintöjen antamisen säännöllisin väliajoin.

Edunvalvontavaltuutetun on lain mukaan pidettävä tunnollisesta huolta päämiehen oikeuksista ja edistettävä hänen parastaan. Jäämistösuunnittelussa usein luovutaan varallisuusarvoisesta etuudesta, mikä on päämiehen taloudellisesta näkökulmasta risti-riidassa mainitun velvollisuuden kanssa. Vaikka valtuutetulla olisikin yleinen kelpoisuus mainittuihin perhevarallisuusoikeudellisiin toimiin, valtuutetun vastuun ja toiminnan sujuvuuden kannalta on tärkeää, että perhevarallisuuteen liittyvä tahto kirjataan valtakirjaan tarkasti. Tämän lisäksi myös toimivallan sisältö on syytä kirjata valtakirjaan. Esimerkiksi valtuutetun toimivalta määrätä lahjojen ennakkoperintöluonne tulisi kirjata erikseen, mikäli valtuutetulle halutaan antaa mahdollisuus poiketa perintökaaren ennakkoperintöolettamista.

Jäämistösuunnittelu on pitkäjänteistä toimintaa, jolloin valtakirjassa on syytä varautua valtuutetun tehtävän päättymiseen määräämällä toissijainen valtuutettu. Jos tois-

sijaista valtuutettua ei ole, esimerkiksi valtuutetun kuollessa tai tämän luopuessa toimesta päämies käytännössä siirtyisi HolTL:n mukaiseen edunvalvontaan. Tällöin perhevarallisuutta koskevat oikeustoimet ovat huomattavasti tiukemmin säänneltyjä.

Pekka Tuunainen OTK, Perhe- ja jäämistöoikeuden assistentti, Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta

Kysymys: Miten päämiehen ymmärryskyky voi vaikuttaa hänen kuulemiseensa edunvalvojan määräämisasiassa?

Sille, jonka etua on valvottava, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisella pyritään selvittämään päämiehen oma mielipide asiassa. Pääsääntönä lain mukaan on se, että jos päämies ei kykene ymmärtämään hänelle tiedoksi annettavaa kehotusta kuulemisesta, eli tiedoksiantoa ei saada toimitetuksi, se toimitetaan päämiehen prosessiedunvalvojalle. Kuulemisesta voidaan kuitenkin luopua, jos prosessiedunvalvojan määrääminen päämiehelle ei ole hänen oikeusturvansa kannalta tarpeen. Kysymys on kiistattomista tapauksista: maistraatti on esimerkiksi kuullut henkilökohtaisesti edunvalvontaan haettavaa henkilöä, todennut edunvalvonnan tarpeen olemassaolon, ja todennut, että kysymys edunvalvojan henkilöllisyydestä on riidaton.

Kuulemisesta voidaan kuitenkin luopua vasta sen jälkeen, kun tiedoksiantoyritys on epäonnistunut päämiehen tilan takia. (HolTL 73.5 §, 25.5.2007/649). Päämiehen kuulemisesta edunvalvojan määräämisaisassa on olemassa tuore korkeimman oikeuden ratkaisu. Sen mukaan A:lle ei tarvinnut varata mahdollisuutta tulla kuulluksi käräjäoikeudessa, koska A:n suostumus edunvalvojan määräämiseen oli varsin tuore ja koska hänen mielipiteensä sisällöstä ei ollut epäselvyyttä; mielipide tuli luotettavalla tavalla Maistraatin hakemuksesta ilmi ja asia ratkaistiin A:n mielipiteen mukaisesti (KKO 2009:68.) Koska päämiehen kuulemisen voidaan katsoa olevan keskeinen edunvalvontaoikeudellinen periaate, ja koska tapauksessa ei ollut kysymys riidattomasta asiasta, on se saanut osakseen myös kritiikkiä. Siten ratkaisun oikeusohjetta olisi syytä tulkita hyvin suppeasti ja vain poikkeustilanteisiin soveltuvana.

Anna Mäki-Petäjä-Leinonen OTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta Erityisasiantuntija, Muistiliitto ry

Vaikuta ja voita! Vaikuta tuleviin koulutuksiimme ehdottamalla koulutusaihetta ja voita ilmainen koulutuspaikka kevään brunssiseminaariimme! Tarkemmat tiedot www.lakimiesliitonkoulutus.fi.