Luottamusmies neuvottelee, tulkkaa ja terapoi

Leena Salmelaista tarvitaan esimerkiksi silloin, kun naapuririitoja sovitellaan uhkasakkojen avulla. Salmelainen työskentelee ympäristölakimiehenä Turun kaupungin ympäristötoimialalla, pääasiassa rakennusvalvonnassa.

Hän valmistelee lupa-asioita sekä kaavoituksen poikkeuksia. Lisäksi toimistohenkilökunnan esimiehen sekä ympäristötoimialan hallintojohtajan sijaisen työnkuvaan kuuluu paljon hallinto- sekä henkilöstöasioita.

Kaiken tämän lisäksi Salmelainen on myös luottamusmies. Hän edustaa kaikkia niitä jukolaisia, jotka kuuluvat teknisten sopimusten piiriin sekä myös niitä KV-TES:iä noudattavia jukolaisia, jotka toimivat teknisillä toimialoilla.

Joku voisi ajatella, että pelkässä leipä­työssäkin olisi jo yhdelle henkilölle ihan tarpeeksi.

– Luottamusmiestyö on tietenkin lisähomma kaiken muun päälle, mutta se on hyvin palkitsevaa, Salmelainen toteaa.

– Aikaisempi luottamusmies sai nakitettua minut tähän pestiin muutama vuosi sitten. Hyvä näin.

Salmelainen on kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta.

– Ja kai tässä on vähän maailman parantamisen meininkiäkin, hän naurahtaa.

Kicksit työehtosopimuksista

Useimmiten luottamusmiehen puoleen käännytään palkka-asioissa.

Pohdittavaa riittää esimerkiksi järjestelyvaraerissä – eli siinä, miten valta­kunnallisesti sovitut palkan­korotukset jaetaan paikallisella tasolla.

– Työehtosopimusten maailma on kiehtova. Lakimiehelle avautuu usein esimiehiä ja henkilöstöä helpommin, miten järjestelmä on laadittu ja miten sitä pitää milloinkin tulkita. Saan kicksejä siitä, kun pystyn avaamaan tätä maailmaa myös muille, Salmelainen kertoo.

– Kun työehtosopimukset pyrkivät ennen kaikkea tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, niin tuntuu tietenkin hyvältä, kun voi edesauttaa näiden tavoitteiden toteutumista.

Salmelainen edustaa pääluottamus­miehenä muun muassa arkkitehtejä, terveystarkastajia, ympäristötarkastajia, geodeettejä, insinöörejä ja hallinnollista väkeä.

– Suuri osa toimii samalla toimialalla, jolla itse olen. Se, että tiedän, mitä ihmiset työssään tekevät, auttaa osaltaan järjestelyvaraerien oikeudenmukaisessa jaossa.

Diplomaatin taidot tarpeen

Luottamusmiehen puoleen käännytään myös esimerkiksi silloin, kun esimiehen kanssa on vaikeuksia.

– Näitä tapauksia on suhteellisen harvoin. Luulen, että jukolaisille taitaa olla tyypillistä, että he eivät ajaudu usein koviin vääntöihin, Salmelainen miettii.

– Jukolaiset eivät varmaan ole sen sopeutuvaisempia kuin muutkaan. Selityksenä taitaa olla se, että he sumplivat asioitaan usein itse, suoraan­ esimiehen tai esimiehen esimiehen kanssa.

Luottamusmiestä tarvitaan, kun kiistat pitkittyvät tai kärjistyvät. Tällöin Salmelainen saatetaan esimerkiksi pyytää mukaan neuvotteluihin.

– Luottamusmiehen virallisena tehtävänä on valvoa ja vahtia sopimusten toteutumista. Mutta välillä pitää kyllä toimia puolittain terapeuttinakin, hän muotoilee.

– Ylipäätään tuollaisissa tilanteissa täytyy olla kieli keskellä suuta, varoa ettei pamauta omaa mielipidettään.

Eli luottamusmieheltä vaaditaan myös ihmissuhdetaitoja?

– Ehdottomasti. Mutta lakimiehet kohtaavat tietenkin työssään muutenkin kiista- ja riitatapauksia, ja niiden käsittelyyn muodostuu tietty ammattitaito. Tuollaisissa tilanteissa on tärkeää eräällä tavalla ulkoistaa itsensä: välttää se, että ei ala itse riitelemään.

Kuntaliitokset tuovat eteen vaikean yhtälön

Vaan miltä tulevaisuus näyttää kunnassa toimivan luottamusmiehen vinkkelistä? Kun nykyään puhutaan kunta-alasta, niin keskustelu kääntyy pian alati kiristyvään kuntatalouteen.

– Niin, lähtökohtaisesti järjestöt halua­vat aina lisää palkkaa. Se on iso haaste kiristyvässä taloustilanteessa, Salmelainen sanoo.

– Mietittävää riittää myös esimerkiksi kuntaliitoksissa. Niihin liittyy usein ajatus säästöistä ja henkilöstön vähentämisestä, mutta näissä tilanteissa kunnan työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Yhtälö on vaikea.

Maailma tuntuu muuttuvan kovaa vauhtia. Vieläkö vanha kiveen hakattu periaate – saavutetuista eduista ei tingitä – on voimissaan?

– Kyllä se on aika yleinen ajattelutapa. Kuntatalouden huonoa tilannetta ei voi maksattaa pelkästään työntekijöillä, mutta kaikkien on toki osallistuttava yhteisiin talkoisiin, Salmelainen toteaa.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Tyky-päivien kaltaiset etuudet eivät ole enää mitään itsestäänselvyyksiä.

Iskuja ja potkuja peilin edessä

Salmelaisen mukaan työntekijät ovat nykyään varsin tietoisia oikeuksistaan. Mutta hänen mielestään jotkut kuvittelevat oikeuksia olevan jopa enemmän kuin mitä niitä todellisuudessa on.

– On vähän hassua, että nykyään kaikki eivät täysin ymmärrä sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä, mitä työssä tehdään. He tuntuvat ikään kuin ajattelevan, että työnantajan velvollisuus on keksiä kaikenlaista kivaa puuhasteltavaa, ja he voivat sitten valita, mitä tekevät.

Salmelainen kertoo itse viihtyvänsä työssään – ja luottamusmiestehtävissään – erittäin hyvin.

– Päädyin rakennusvalvontaan jo opiskeluaikoinani. Tänne olen jämähtänyt, mutta en kadu yhtään.

Perhe, eli aviomies sekä 10- ja 8-vuotiaat lapset, huolehtii siitä, että ympäristö­lakimiehen aika ei tule pitkäksi työpäivän päätyttyäkään.

– Harrastuksia? Luen paljon. Ja, nyt olen hurahtanut Body Combatiin. Siinä tehdään nyrkkeily- ja taekwondo-liikkeitä peilin edessä.

– Jos on ollut vaikkapa kuormittavia asiakastapaamisia, niin se on hyvä tapa purkaa adrenaliinia, Salmelainen naurahtaa.