Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista tuli voimaan 1.1.2013. Lain mukaan muut oikeudenkäyntiasiamiehet tai -avustajat kuin asianajajat ja julkiset oikeusavustajat tarvitsevat luvan toimiakseen oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana yleisissä tuomioistuimissa.
Hallinto-oikeuksien osalta lupa tarvitaan lastensuojeluasioissa. Lähisukulaiset eivät myöskään saa ilman lupaa toimia asiamiehinä tai avustajina oikeudessa.
Lupaa ei aina tarvita
Lupaa ei tarvita, jos asiamies tai avustaja on työ- tai virkasuhteessa asianosaiseen. Kyseessä voi olla esimerkiksi yrityksen juristi, joka riita-asiassa edustaa työnantajaansa asiassa.
Lupaa ei tarvitse myöskään työmarkkinajärjestön palveluksessa oleva lakimies hoitaessaan jäsenten palvelussuhteeseen liittyviä asioita. Myös riidattomia hakemusasioita ja riidattomia velkomusasioita voivat edelleen hoitaa muut kuin lakimiehet.
Siirtymäaikaa vuoden verran
Vuoden siirtymäajasta johtuen lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimaan kelpoinen henkilö on kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana ilman edellä mainittua lupaa vielä koko vuoden 2013. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2012 puolella oikeustieteen maisteriksi valmistuneet säilyttävät kelpoisuutensa toimia asiamiehenä ja avustajana automaattisesti vuoden ajan eli vuoden 2013 loppuun asti.
Jos tällöin haluaa varmistaa, että kelpoisuus jatkuu vuoden 2014 alusta alkaen keskeytyksettä, tulee lupaa hakea viimeistään syyskuun 2013 loppuun mennessä. Jos lupaa on hakenut mainittuun ajankohtaan mennessä, on hakija kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana siihen saakka, kunnes hänen hakemuksensa on lainvoimaisesti ratkaistu (eli vaikka ratkaisun antaminen venyisi vuoden 2014 puolelle).
On kuitenkin muistettava, että luvan saamisen edellytykset ovat tätä siirtymäaikaa käyttävienkin täytettävä vaaditulla tavalla. Vuoden 2013 puolella valmistuneet eivät enää mainittua siirtymäaikaa saa hyväkseen.
Lain voimaan tullessa tuomioistuimissa vireillä olevissa asioissa aiempien säännösten mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimaan kelpoiset asiamiehet ja avustajat voivat hoitaa tuolla hetkellä jo vireillä olevat asiat loppuun ilman uuden lain mukaista lupaa, kunnes ne ovat tulleet lainvoimaisesti ratkaistuiksi.
Kirjallinen hakemus
Lupaa haetaan kirjallisesti oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta, joka käsittelee ja ratkaisee asian. Hakijan on liitettävä hakemukseen sen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys. Lupa myönnetään edellytykset täyttävälle hakijalle toistaiseksi.
Hakijan kannattaa käyttää oikeudenkäyntiavustajalautakunnan laatimaa hakemuslomaketta ja täyttää se huolellisesti. Lomake löytyy lautakunnan nettisivuilta, ja samalla on hyvä tutustua myös kyseisillä sivuilla olevaan informaatioon. Lautakunnan sivut löytyvät www.oikeus.fi -sivustolta.
Lautakunta perii lupahakemuksen käsittelystä 350 euron suuruisen hakemusmaksun. Lisäksi vuosittain peritään luvan haltijalta valvontamaksu, jonka suuruus on 350 euroa ja jota tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin nousua vastaavasti.
Velvollisuudet ja edellytykset
Lain 8 §:ssä säädetään hyvää asianajajatapaa vastaavista ammattieettisistä säännöistä, joita luvan saanut lakimies on toiminnassaan velvollinen noudattamaan. Säännökset ovat samankaltaisia asianajajien vastaaviin säännöksiin verrattuna.
Lupaa hakevalta henkilöltä edellytetään myös, että hän on suorittanut Suomessa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, oikeus- tai varanotaarin tutkinto tai pelkkä oikeustieteen jatkotutkinto ei riitä). Vastaava ulkomainen oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto hyväksytään, jos se on hakemuksesta Opetushallituksen päätöksellä Suomessa tunnustettu. Lisäksi edellytetään riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.
Riittävä perehtyneisyys voidaan saavuttaa
– suorittamalla asianajajista annetussa laissa tarkoitetun asianajajatutkinnon (asianajotutkinnon voi halutessaan suorittaa jo opintojen loppuvaiheessa, lisätietoja tutkinnosta ja sen sisällöstä saa Asianajajaliitosta www.asianajajaliitto.fi)
– suorittamalla tuomioistuinharjoittelun (auskultointi) tai toimimalla vähintään vuoden ajan syyttäjän tehtävissä
– hankkimalla muuta työkokemusta valmistumisen jälkeen, kuten toimimalla vähintään vuoden ajan sellaisessa tehtävässä, joka perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan toimeen.
Tällainen tehtävä voi olla esimerkiksi niin sanotun avustavan lakimiehen työ asianajo- tai lakiasiaintoimistossa silloin, kun siihen kuuluu säännönmukaisesti oikeudenkäyntiasioissa avustamista. Edellytyksen täyttymisen voi osoittaa esimerkiksi yksilöidyn työtodistuksen avulla.
Myös esimerkiksi pankissa, vakuutusyhtiössä, työmarkkinajärjestössä ynnä muissa tehtävissä, joihin sisältyy säännönmukaisesti oikeudenkäyntiasioissa avustamista tai asiakkaiden toimeksiantojen hoitamista, hankittu työkokemus voidaan (ainakin osin) lukea hyväksi vaadittuun työkokemukseen. Työtodistus kannattaa erityisesti näissä tapauksissa laatia riittävän yksityiskohtaiseksi.
Jos on harjoittanut toimintaa lakiasiaintoimistoyrittäjänä, tulee tarvittaessa esittää esimerkiksi selvitys liikevaihdosta (toiminnan laajuus ja jatkuvuus), jotta riittävä perehtyneisyys voidaan todeta.
Hyväksi luettavasta työkokemuksesta ei ole laadittu tarkkoja ohjeita tai luetteloita, joihin yllämainitut esimerkit perustuisivat. Tältä osin tultaneen kuitenkin noudattamaan samoja periaatteita kuin Asianajajaliiton jäsenyyttä haettaessa, kun hyväksi luetaan työkokemusta kahden vuoden asianajokokemusta laskettaessa.
Lautakunnan luettelo ei ole yleinen nimilista
Tieto luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan nimestä, kotipaikasta ja luvan myöntämisen päivämäärästä merkitään oikeudenkäyntiavustajalautakunnan pitämään julkiseen luetteloon (oikeudenkäyntiavustajaluettelo), josta tiedot ovat kaikkien saatavilla. Luettelo löytyy www.oikeus.fi -sivustolta.
Luettelossa on hakuehtona henkilön etu- ja sukunimi, joiden perusteella voi hakea tiedon siitä, onko lupa kyseiselle henkilölle myönnetty. Luettelosta ei saa yleistä nimilistaa kaikista henkilöistä, joille lupa on myönnetty.
Valvonta
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävissään oikeuskanslerin, asianajajista annetun lain 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetun valvontalautakunnan ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan valvonnan alainen.
Jos luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan todetaan valvonta-asian käsittelyssä ilmitulleiden seikkojen perusteella menetelleen velvollisuuksiensa vastaisesti, määrätään hänelle kurinpidollinen seuraamus, joita ovat luvan peruuttaminen, seuraamusmaksun määrääminen, varoitus ja huomautus. Valvontalautakunnan nettisivut ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.valvontalautakunta.fi.
Luvan raukeaminen
Mikäli luvan saanut lakimies liittyy asianajoyhdistykseen eli käytännössä Asianajajaliittoon, raukeaa tässä tarkoitettu lupa automaattisesti suoraan lain nojalla. ”Lupalakimiehenä” ja asianajajana ei siis voi olla yhtäaikaisesti.
Luvan hakemista ja luvan saamiseen liittyvistä kysymyksistä kannattaa olla yhteydessä suoraan oikeudenkäyntiavustajalautakuntaan, jonka yhteystiedot löytyvät oikeus.fi-sivustolta. Asianajotutkinnon suorittamiseen liittyvistä asioista kannattaa olla yhteydessä Asianajajaliittoon, www.asianajajaliitto.fi.
Mieltäsi askarruttavista kysymyksistä voit toki olla yhteydessä myös Lakimiesliittoon.
Kirjoittaja on Suomen Lakimiesliiton Jäsenpalveluyksikön johtaja tommi.rainerma@lakimiesliitto.fi
Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 715/2011, hallituksen esitys HE 318/2010.
