Maahanmuuttajat enemmän rikosten uhreina kuin tekijöinä

– Kysymys maahanmuutosta ja rikollisuudesta nousee esille aina ennen vaaleja eikä keskustelu välttämättä ole objektiivista, totesi eurooppaministeri Astrid Thors 3.3.2011 keskustelutilaisuudessa "Maahanmuutto, rikollisuus ja kriminaalipolitiikka". Tilaisuuden oli järjestänyt Suomen Kriminalistiyhdistys. Muita keskustelijoita olivat lakimies Husein Muhammed, tutkija Jenni Niemi sekä valtiosihteeri Antti Pelttari.

Puheenvuoroissaan keskustelijat muistuttivat, että Suomeen muuttaneet ovat varsin moninainen joukko ihmisiä. He ovat tulleet eri maista, eri syistä ja asuvat täällä erilaisilla statuksilla kuten pakolainen, turvapaikanhakija, avioliiton takia muuttanut, työnhakija ja niin edelleen. Tilastokeskus käyttää erotellessaan tätä ryhmää kantasuomalaisista lähinnä kriteeriä: kansalaisuutta, syntymämaata ja äidinkieltä. Käsitteellä maahanmuuttaja ei ole lainsäädäntöön perustuvaa määritelmää. Keskustelijat halusivat muistuttaa myös, että puhuttaessa maahanmuutosta ja rikollisuudesta ei pidä unohtaa maahanmuuttajien asemaa rikoksen uhreina ja rasististen rikosten kohteina.

Rikokset kasautuvat pienehkölle joukolle

Muiden kuin Suomen kansalaisten tekemiä rikoksia on alettu säännöllisesti tilastoida vasta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Viimeisimmät Optulan tilastot ovat vuodelta 2009, mutta ne antavat suuntaa myös tämän hetkiselle tilanteelle.

Poliisin tietoon tulleissa rikoksissa syylliseksi epäillyistä oli vuonna 2009 ulkomaalaisia kaikkiaan 45 427 henkilöä eli 5,9 prosenttia. Näistä epäillyistä vähän yli puolet oli sellaisia, joilla oli kotipaikka Suomessa. Loput olivat turisteja tai muita Suomessa vierailleita ulkomaalaisia. Useiden rikosten kasautuminen pienehkölle rikosaktiiville joukolle nostaa suhdelukuja, koska sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan tilastossa rikoksista epäiltynä

Suomalaisista muita kuin syntyperäisiä

Suomen kansalaisia oli rikoksista epäiltyinä kolme prosenttia kaikista epäillyistä. Suurimman rikoksista epäiltyjen ulkomaalaisryhmän muodostivat virolaiset (22 %), venäläiset (16 %) ja ruotsalaiset (7 %). Virolaisten määrä on Viron EU:hun liittymisen jälkeen kasvanut selvästi. Eri kansalaisuusryhmien rikosten määrä ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina. Romanialaisten rikollisuus on kuitenkin ollut viime vuosina selvästi kasvussa.

Maahanmuuttajat uhreina

Joka kolmas maahanmuuttajien elinolotutkimukseen osallistunut oli kokenut väkivaltaa. Puolet heistä arvioi joutuneensa kokemaan sitä maahanmuuttajataustansa vuoksi.

Joka neljännellä oli ollut vaikeuksia työpaikan ja joka kymmenennellä asunnon saamisessa taustansa vuoksi. Lisäksi monet olivat kokeneet taustansa vaikeuttaneen uralla etenemistä, tasa-arvoista palkkausta ja työtehtävien jakoa.

Vuodesta 2004 rikoksen rasistinen motiivi on ollut yksi rangaistuksen koventamisperuste. Tätä perustetta on käytetty kuitenkin koventamisperusteena hyvin vähän. Eräs syy lienee keskustelijoiden mielestä se, että poliisilla käytössä oleva rasistisen rikoksen koodi ei yleensä siirry automaattisesti syyttäjälle. Tähän haluttiin ehdottomasti muutosta.